Vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeusasema - palauteketju

Liittynyt
19.11.2008
Viestejä
3
Tervehdys kaikille,

Editan kustantamana on nyt syksyllä ilmestynyt vartijoille ja järjestyksenvalvojille suunnattu kirja. Kirjan nimi on "Vartijan ja järjestyksenvalvojan oikeusasema" ja olen kirjoittanut sen yhdessä Matti Huttusen ja Jussi Ojalan kanssa.

Kirjassa pääpaino on vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksien käsittelyssä, mutta mukana on myös mm. jaksot heidän rikosoikeudellisesta suojastaan sekä asioiden käsittelystä tuomioistuimessa. Olemme pyrkineet sisällyttämään kirjaan mahdollisimman paljon oikeustapauksia käytännönläheisyyden varmistamiseksi.

Koska tiedän, että tällä sivustolla käy paljon yksityisen turvallisuusalan ammattilaisia, toivoisin tänne palautetta kirjastamme. Kaikki kommentit ja parannusehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita! Erityisen mukavaa olisi kuulla, miten kirja soveltuu kentällä toimivien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käyttöön.

Turvallisuusterveisin

Timo Kerttula
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse kävin tuon kirjan ostamassa eilen kun ei hintakaan päätä huimaava ollut. En ole vielä johdantoa ja pikaista silmäilyä pidemmälle ehtinyt, mutta ainakin tiivistettynä lakipakettina tuo näyttää olevan vallan mainio. Voinen raportoida vähän lisää kun pääsen ihan oikeasti lukemaan.
 
Silmäilty on ja erittäin hyvä teos kyseessä kaikille alalla työskenteleville. Sisältää hyviä esimerkkejä ja laki on purettu kansantajuiseen muotoon. Turvallisuusalan ongelma on se, että lainsäädäntö on hajallaan useissa eri laeissa ja viranomaisetkaan eivät aina muista/tiedä minkä lain piirissä esim. järjestyslain mukaiset jv:t toimivat ja miten voimankäyttövälineiden kantamisoikeus määräytyy. Toivottavasti opus löytyy myös paikallisen lupia myöntävän viranomaisen työpöydältä.
 
Tervehdys kaikille,
Erityisen mukavaa olisi kuulla, miten kirja soveltuu kentällä toimivien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käyttöön.
Puolenvälin ajatuksia:

-Todellakin, jos sattuu jokin oikeus/velvollisuus tai muu lakiasia töihin liittyen unohtumaan niin tämänkaltainen kirja on korvaamaton, sillä tästä löytyvät käytännössä kaikki vastaukset (tietenkään kaikkein monimutkaisimpiin oletuksiin ei suoria vastauksia voi olettaa löytyvän, mutta perustiedon kyllä, jonka luulisi riittävän maalaisjärjen kanssa yhdistettynä.

-Esimerkkitapaukset ovat mielenkiintoisia ja osaksi jopa varsin kummastuttavia, pitävät hyvin lukuintoa yllä.

Itse asiassa noista esimerkkitapauksista minulle olisi jopa herännyt kysymys. Monesti käsitellään mm. kauppakeskuksien ja rautatieasemien vartijoita ja kirjassa pohditaan mm. onko heillä ollut alunperin poistamisoikeutta vartijan oikeuksiin pohjaten. Nämä tapaukset ovat käsittääkseni suoria sitaatteja. Itseäni mietityttää lähinnä kauppakeskuksissa ja asemilla työskentelevien vartijoiden yleisyys, sillä itse en montaa tällaista kohdetta tunne. Ettei oikeustapauksissa oltaisi vain tarkoitettu järjestyslain mukaisia jv:itä? Ajatus siitä että oikeudessa ei edes tutkita poistojen oikeutusta panee myös miettimään ollaanko jljv:n ja vartijan erottelussakaan maltettu tehdä eroa pöytäkirjaan...
Nopean silmäilyn jälkeen tapaukset näkyvät olevan lähivuosilta, joten lainsäädäntö on sama kuin nykyään.
 
Kiitos palautteesta ja tarkkaavaisuudesta. Siihen, että vartijat useissa kirjan tapauksissa ovat toimineet sellaisissa ympäristöissä, joihin voisi asettaa myös järjestyksenvalvojia, selitysvaihtoehtoja on useita:

1) jostain syystä kaikki ne, jotka olisivat voineet hakea oikeuden asettaa järjestyksenvalvojia, eivät heti käyttäneet sitä hyväkseen vaan toimivat edelleen vartijoilla. Esimerkiksi eräs ostoskeskus ja eräs liikenneasema- ja joukkoliikenneketju, joissa ihmisiä liikkui paljon, ovat vasta suhteellisen vähn aikaa sitten siirtyneet järjestykenvalvojiin
2) kauppakeskuksissa tapahtuneissa kiinniotoissa saattoi olla kyse tapauksista, joissa kiinnioton olivat suorittaneet kauppaliikkeiden vartijat eivätkä kauppakeskuksen järjestyksenvalvojat
3) tuomioistuinten ratkaisuissa nimikkeet sekoittuvat toisinaan hieman. Ratkaisun lauseessa saatetaan puhua esimerkiksi "vartijana toimivasta järjestyksenvalvojasta". Tämä on kuitenkin harvinaista.
4) myös kirjoittajien erehdys on mahdollinen:) Käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuista ei ole valmiita ns. otsikkoselostuksia (toisin kuin korkeimman oikeuden ratkaisuista). Kursivoidut tekstit ovat siis kirjoittajien tekemiä yhteenvetoja ja tässäkin ovat erehdykset mahdollisia. Tätä en kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä, vaan muistan tapausten ratkaisuihin perehtyessääni itsekin ihmetelleeni muutamassa tapauksessa, miksi työntekijät toimivat vartijoina eivätkä järjestyksenvalvojina.

Toivottavasti tämä selvensi vähän asiaa. Joka tapauksessa kiitos tarkasta havainnosta.

Terveisin

Timo K.
 
Voisiko tätä kirjaa tilata mitenkään postiennakolla? Haluaisin kovasti lukea tämän kirjan, jos vaikkapa kehittyisi omalla alallaan hieman paremmaksi työntekijäksi.
 
Voishan ton kirjan mielenkiinnosta lukaista jos joku sen mulle toimittais...
 
Toi kirja täytyy lukea, on aina, vaikken mikään tavaraa reppuun ja karkuun, kaveri olekaan, että kuinka kaukaa ne vartijat saa ilmiselvän tapauksen hakea, vai loppuuko oikeudet heti kun kauppakeskuksen ovet menee kiinni? Olen nähnyt jengiä haettavan baarien vessoista asti.
 
Toi kirja täytyy lukea, on aina, vaikken mikään tavaraa reppuun ja karkuun, kaveri olekaan, että kuinka kaukaa ne vartijat saa ilmiselvän tapauksen hakea, vai loppuuko oikeudet heti kun kauppakeskuksen ovet menee kiinni? Olen nähnyt jengiä haettavan baarien vessoista asti.

Aivan niin kaukaa kuin jaksaa juosta kiinni.
Jokamiehen kiinniotto-oikeus on voimassa koko Suomen alueella ja kaikilla täällä oleskelevilla.
 
Kiinniotto-oikeus mielestäni koskee verekseltään tai pakenemasta tavattuun rikoksentekijään, joten jos takaa-ajotilanteessa näköyhteys katoaa kokonaan ja ei voida puhua enää takaa-ajosta, ei kiinniotto-oikeutta lakipykälien mukaan enää ole. Tietysti jos hetkellisesti näköyhteys katoaa, mutta jahtitilanne pysyy käynnistä, on kysymys edelleen pakenevan kiinniottamisesta...

edit. mielestäni vartijan kiinniotto-oikeus on täsmälleen sama, kuin jokamiehen, sillä erolla, että vartija voi suorittaa kiinniotetulle turvallisuustarkastuksen... etsiessään vaarallisia esineitä tai aineita, se on sitten vaan bonusta jos anastettu tavara sattuu löytymään samalla ;)
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812218811282_uu.shtml

Toi oiskin mielenkiintonen homma jos saisi toimimaan.

Minusta tuo ei ole hyvä suuntaus.

Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä ei saa pikku hiljaa siirtää yksityisen sektorin harteille. Ainakaan jos tämä tapahtuu viranomaisten resurssien pienentämisen mahdollistamiseksi.
Yksityisen sektorin tehtävät pitäisivät olla viranomaistoimintaa tukevia, eivät sen korvaajia.
 
Tämä on taas ihan käsittämätön aivopieru.
Suomen kiinteistöliiton mukaan vartijoilla on oikeus puuttua taloyhtiöissä tapahtuviin järjestyshäiriöihin. Sisäministeriö taas katsoo, että vartija ei saa edes soittaa häiriköivän asukkaan ovikelloa.

Vartija ei saa edes soittaa ovikelloa. Tässä tapauksessa siis vartijalla on vähemmän oikeuksia kuin jokamiehellä.

Ylikomisario Vesa Ellonen sisäministeriöstä tyrmää toiminnan, koska vartijalla ei ole oikeutta yleisen turvallisuuden ylläpitämiseen, kirjoittaa Turun Sanomat.

Jos ovikellon soittaminen on yleisen turvallisuuden ylläpitämistä niin terve.

Vartijalla on nyt kuitenkin jokamiehen oikeudet. Minä voin mennä soittamaan naapurin ovikelloa, postinkantaja voi mennä, tv-lupatarkastaja voi mennä, vartija voi mennä. Minä voin pyytää naapuria olemaan hiljempaa, niin voi vartijakin. Minulla ei ole oikeutta mennä sisään kysymättä eikä ole kellään muullakaan. Mutta jokaisella on oikeus mennä pimputtamaan ovikelloa ja pyytää olemaan hiljempaa.
 
Menee kovin off-topiciksi, mutta kuitenkin.

SM varmaankin tarkoittaa, että soittamalla ovikelloa ja ojentamalla metelistä vartija itse asiassa valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta, joka on poliisin tehtävä. Tai ainakin metelöitsijälle annetaan tällainen mielikuva, kun vartija pimpottaa ovikelloa ja pyytää olemaan hiljempaa. Vartijalla ei ole tälläiseen pyyntöön oikeutta.
Jutun pointti ei ole se, saako joku soitella ovikelloa vai ei, vaan se ettei vartija saa esiintyä ytj:n valvojana, koska hänellä ei ole siihen oikeutta.?
Niin ja voisiko tuollaisesta tulla jotenkin päin vääntämällä kotirauhan rikkomista, kun ilman oikeutusta soitellaan ovikelloa yöllä?
 
Menee kovin off-topiciksi, mutta kuitenkin.

SM varmaankin tarkoittaa, että soittamalla ovikelloa ja ojentamalla metelistä vartija itse asiassa valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta, joka on poliisin tehtävä. Tai ainakin metelöitsijälle annetaan tällainen mielikuva, kun vartija pimpottaa ovikelloa ja pyytää olemaan hiljempaa. Vartijalla ei ole tälläiseen pyyntöön oikeutta.
Jutun pointti ei ole se, saako joku soitella ovikelloa vai ei, vaan se ettei vartija saa esiintyä ytj:n valvojana, koska hänellä ei ole siihen oikeutta.?
Niin ja voisiko tuollaisesta tulla jotenkin päin vääntämällä kotirauhan rikkomista, kun ilman oikeutusta soitellaan ovikelloa yöllä?

Eli jos ystäväni soittaa minulle hänen naapurinsa metelöivän ja vähän isompana miehenä menen soittamaan hänen naapurinsa ovikelloa ja pyydän olemaan hiljempaa, tällöin valvon yleistä järjestystä ja turvallisuutta? Vartijalla nimen omaan on oikeus pyytää mitä vaan. Niinkun mullakin. Hänellä eikä mullakaan ole oikeutta käskeä. Ovikelloa on oikeutus soittaa.

Lakeja ei tehdä sen perusteella mitä oletetaan jonkun luulevan. Jos minä en tiedä lakia on se mun vika.
 
Minun mielestäni ongelma tällaisessa toiminnassa juontaa juurensa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 9 §:stä, jossa vartioimisliikettä kielletään ottamasta vastaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen käsittävää toimeksiantoa.

On vaikea nähdä, että kyse voisi olla omaisuuden vartioinnista tai henkilön koskemattomuuden suojaamisesta, jos taloyhtiö ja vartioimisliike sopivat vartijan hälytysmahdollisuudesta silloin, kun jostain asunnosta kuuluu mölyä.

Vaikka vartija voikin käyttää myös kaikille kuuluvia jokamiehenoikeuksia, kyse voi olla laissa kielletystä toiminnasta silloinkin, kun yleistä järjestystä ja turvallisuutta ylläpidetään vain jokamiehenoikeuksin.

Viime kädessä tietysti tuomioistuin joutuisi ratkaisemaan sen, onko kyseessä kielletty toiminta. Minulla ei ole tietoa siitä, että yhtään tällaista tapausta olisi käräjillä ratkaistu.

Terveisin

Timo K.
 
Minun mielestäni ongelma tällaisessa toiminnassa juontaa juurensa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 9 §:stä, jossa vartioimisliikettä kielletään ottamasta vastaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen käsittävää toimeksiantoa.

No sillähän tässä ratsastetaan. Mielestäni ovikellon soittaminen ja volyymin hiljentämistä koskeva pyyntö ei ole tätä. Ja jossain toisessa ketjussa sanottiin poliisin kertoneen ettei tämmönen kuulu poliisinkaan hommiin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom