Vaikea ja rankka elämä

[timse]

Valittajat ärsyttää. Arvostan helvetisti ihmisiä joilla on oikeasti vaikeaa mutta jotka selviytyvät hammasta purren. Ittelleni ei tulisi hevillä mieleen vuodattaa kenellekkään omia ongelmiani. On muilla ihmisillä omat ongelmansaki, jos ei yhtä raskaita niin mitäs sitten, vittumaisia heille joka tapauksessa.

Jos jotain on oppinu niin kyvyn nauttia pienistä asioista. Jos kauppajonossa on eläkeläinen joka laskee 5c kolikoista 8 euron ostoksen niin mitäs sitten. On sitä helvetisti ikävämpiäkin asioita... sitä vaan ei tajua ennenkuin kohdalle osuu.

Kai tää on se perus suomalainen asenne. Jonka takia hoitoon hakeudutaan aivan liian myöhään.

 

[Penska]

Iltalehtien rankkojen elämien ihmisillä on yleensä mielessä

Rankat asiat jotenkin kovempia, kun ne on käynyt julkkikselle 20 vuotta sitten, mikä vuodatetaan jollekin Iltalehdelle?

Itse olen toisinaan ollut tämmöinen maukuja, miten on olevinaan kaikki vituillaan, muttei siitä sen enempää.

Ai niin ja pällejä myös teiniangstat, nykyään kun ns. "masennuksesta" puhutaan enemmän, niin sitten on näitä "itq, pitää mennä kouluun, ihan turha" jotka eivät juuri arvosta eivätkä tajua jostain koulun perimmäisestä ajatuksesta mitään eli sinne on vain pakko mennä, jolloin pilataan muidenkin päivä jne.

 

[Phallos]

Asiat on oikeesti niin pirun hyvin.
Tällasessa maassa kun on kaikki portit avoinna. Terveys on melkein ainoa asia mihin ei voi 100% vaikuttaa. Masennun joskus lievästi kun joudun olemaan valittajien vaikutuspiirissä. Ne ihmiset on sitten rasittavaa seuraa, saavat maailman näyttämään ankeelta pelkillä jutuillaan, vaikkei se aina niin olekaan. Ihmisen sisältä ne hommat hyvin pitkälti lähtee...

 

[iivili]

Onko suomalainen yhteiskunta tosiaan amerikkalaistumassa niin paljon, että kaikki paskailmiöt on pakko haalia tänne meille pohjolaan?

On ja monessa muussakin suhteessa, kuin tää turhakejulkkisilmiö.

En ole koskaan ostanut Seiskaa, Ohoa, enkä muistaakseni edes iltalehtiä omalla rahalla, enkä tule ikinä ostamaankaan. Miksi maksaisin 100% paskasta? Mulle parempaa viihdettä on vaikka Mountain Bike Action maastopyöräilylehti, Inferno hevilehti tai ihan vaan Tekniikan Maailma. Niissä on täyttä asiaa, mutta hyvin tehtynä, siis siten, ettei liian kuivakkaakaan ole ja sekaan on toki pistetty isoja ja komeita kuvia = sopivaa lehtiviihdettä mulle. Oikeestaan noista em. kaikkein parhainta viihdettä ovat Infernon paskojen levyjen "arviot", eli haukut. Niille nauran vahingoniloisena monesti. :D

Niin, em. tekstin tarkoitus on ilmaista sitä, että vain raha ratkaisee tässäkin asiassa. Eli lehdet julkaisevat paskaa, koska ihmiset haluavat sitä ostaa. Kysyntä ja tarjonta, ei siinä mitään sen kummempaa ole. Ja eikös se niin ollut, että ziljoonat kärpäset eivät vaan voi olla väärässä, paskan on pakko olla hyvää. :D

 

[Bandiitti]

Ei siinä pitäisi olla mitään kadehdittavaa.

Niinpä.

Jos voisin nyt valita kokonaan ilman vastoinkäymisiä olevan elämän, niin juu kiitos yksi tänne. Ei noista ikävistä asioista jää käteen oikeastaan muuta positiivista, kuin se, että ehkä hitusen paremmin ymmärtää niitä, joilla käy samoin. Muuten kyllä kaikki painajaiset, pelot, rutiinit jotka kertovat menneistä kamaluuksista, epäluuloisuus ja ennen kaikkea tietynlainen, miksi sitä nyt sanoisi... Siis se ettei pahemmin ylläty kaikista pahoista ja ikävistä asioista. Ikään kuin niitä aina odottaisi. Positiiviset ja hyvät asiat ovat niitä yllättäviä. Vaikka pitäisi olla toisin päin. Näistä kaikista henkisistä arvista luopuisin ilomielin. Enkä usko, että olen yhtään voimistunut kokemuksistani, pikemminkin heikentynyt.

Luojan kiitos huumorintaju ja tietynlainen positiivisuus on säilynyt kelkassa...:D

 

[Sukulaku]

Tuskinpa nuo julkkiksetkaan noista masennuksistaan ja "masennuksistaan" niin innokkaasti kertovat kuin mitä iltapäivälehdet antavat ymmärtää. Haastattelija voi vaikka kysyä lapsuudesta ja vaikkapa hoitokodin ilmetessä keskustelussa kiinnittyä enemmän siihen ja yhtäkkiä se onkin koko jutun pointti. Otsikoksi saadaan kätevästi "Maijan HELVETILLINEN lapsuus hoitokodissa".

Kai se on kiva ihmisten kuulla, ettei niillä julkkiksillakaan nyt niiiin hyvin mene. Vahingoniloa ja katettuakin voi olla havaittavissa ;)

 

[setae]

Haluammeko me sitä ihan oikeasti, että lehtien palstoilla puidaan rankat elämät, hyttysen puremat ja pääministerin panemat? Haluammeko? Minä en ainakaan halua, elän mieluummin "uutispimennossa" kuin lukiessani tuollaista paskaa.

Tuo on ainoa tapa taistella tuota ilmiötä vastaan. Lehdet kirjoittavat mitä ihmiset haluavat lukea, ja yhteiskunnallamme on erittäin voimakas sekä perverssi mieltymys negatiivisiin asioihin. Kai sitä voi sitten lohduttautua sillä, ettei itsellä mene noin huonosti (kunnes sitten keksii miten paljon huonommin menee), ja lehdissä paistattelevat kaipaavat huomiota jota tuolla säälittävällä ruinauksella sitten saadaan.

On muuten ollut aika upeaa, kun ei ole tarvinnut lukea lööppejä kuin ehkä kymmenisen kertaa viimeisen 9,5kk aikana :D

 

[Alan B'stard]

Ei noista ikävistä asioista jää käteen oikeastaan muuta positiivista, kuin se, että ehkä hitusen paremmin ymmärtää niitä, joilla käy samoin. Muuten kyllä kaikki painajaiset, pelot, rutiinit jotka kertovat menneistä kamaluuksista, epäluuloisuus ja ennen kaikkea tietynlainen, miksi sitä nyt sanoisi... Siis se ettei pahemmin ylläty kaikista pahoista ja ikävistä asioista. Ikään kuin niitä aina odottaisi. Positiiviset ja hyvät asiat ovat niitä yllättäviä. Vaikka pitäisi olla toisin päin. Näistä kaikista henkisistä arvista luopuisin ilomielin. Enkä usko, että olen yhtään voimistunut kokemuksistani, pikemminkin heikentynyt.

Luojan kiitos huumorintaju ja tietynlainen positiivisuus on säilynyt kelkassa...:D

Kah! Bandiitti puit sanoiksi omat ajatukseni paljon paremmin kuin mihin olisin itse kyennyt. Tältä minustakin tuntuu.

Mutta mennyt on mennyttä. Tänä kauniina lauantaiehtoona elämä näyttää jälleen kauniit puolensa. Vatsa täynnä, kalja avattu ja saunanfreessinä. Rauha maassa.