Vaihto yksijakoiseen

[tilitulimyy]

Hei!

Lähtötilanne on siis se, että aiemmin ajanut itseni ylikuntoon salitreeneillä (ja muilla tekijöillä), ja nyt kun palannut vihdoin takaisin treenailemaan pitkän tauon jälkeen, niin pelko tästä on takaraivossa.

Aloittanut hyvin varovasti kuitenkin, käynyt kerran viikossa tekemässä hyvin kevyillä painoilla tai ihan kokonaan ilman painoja perusliikkeitä. Kun tuloksia alkoi jo tälläkin hieman näkymään niin nostin kahteen kertaan viikossa, isommat painot, ja siitä nopeasti neljään kertaan kaksijakoisella ohjelmalla ja painoissa ei enää jarrutella.
Salilla vietän tunnin kerrallaan, kalorit plussan puolella, ja koittanut nyt kaikintavoin minimoida stressinkin.

Mutta nyt alkaa jo tuntua ettei kroppa kestä tätä lihasten saamaa stressiä, joka näkyy erinlaisena oireiluna (mm. ”jännitysniska” on pahempi kuin aikoihin, hampaat narskuu öisin jne. ja motivaatio alkaa hiipumaan erinäisten kipujen takia.)

Halu kuitenkin kehittyä on edelleen suorastaan epätoivoinen. Mutta onko tässä vaiheessa kun vedetään kaksijakoista (ylä-alavartalo) 4x viikossa parempi vetäistä yksijakoista ohjelmaa 2x viikossa, vai yksinkertaisesti pienentää painoja ja jatkaa muuten samalla mallilla? Myös jos joku tietää kumpi näistä vaihtoehdoista olisi ihan jo sille kehon saamalle stressimäärälle parempi niin auttaisi kyllä paljon. Vetääkö yksijakoinen liikaa tappiin?

Jos näitä perustietoja nyt tarvitaan; nainen, 48kg/161cm, istumatyö, äärettömän kärsimätön ja tavoitehakuinen persoona, joka ei treenatessa aina hyvä ominaisuus.

Kiitos jo etukäteen vastauksista! Jos jotain off topic vinkkejä tulee tähän aiheeseen jotenki liittyen niin ihan tervetulleita.

 

[su-]

Paljonko vaati treeniä että tuommosia oireita tulee? Minä olen tehnyt 1 ja 2 jakoisella kropan läpi 2-3xviikkoon 3-4treeniä viikossa vuoden päivät niin kovaa kun jaksaa ja ei ole mielestäni tullut viitteitä ylirasituksesta. En myöskään selviä tunnilla vaan kyllä siellä 1h15min -1h 45min menee kaikkineen Ainoa jos mavea tekee liian tiheään liian raskaasti niin selkä väsyy ja otevoima heikkenee.

En toki tiedä miten naisen kropan palautuminen yms eroaa mutta seuraan mielenkiinnolla sivusta. Noin yleisesti ottaen koko kropan treenit ei ainakaan helpoimmasta päästä ole kertarykäisynä kehon rasitusta ajatellen, jo 2 jakoisella on paljon mielekkäämpää tehdä treenit kun ei joudu hakemalla hakemaan niitä viimeisiä mehuja vrt. 1 jakoseen.

 

[jsjarvn]

Paljonko vaati treeniä että tuommosia oireita tulee? Minä olen tehnyt 1 ja 2 jakoisella kropan läpi 2-3xviikkoon 3-4treeniä viikossa vuoden päivät niin kovaa kun jaksaa ja ei ole mielestäni tullut viitteitä ylirasituksesta. En myöskään selviä tunnilla vaan kyllä siellä 1h15min -1h 45min menee kaikkineen Ainoa jos mavea tekee liian tiheään liian raskaasti niin selkä väsyy ja otevoima heikkenee.

En toki tiedä miten naisen kropan palautuminen yms eroaa mutta seuraan mielenkiinnolla sivusta. Noin yleisesti ottaen koko kropan treenit ei ainakaan helpoimmasta päästä ole kertarykäisynä kehon rasitusta ajatellen, jo 2 jakoisella on paljon mielekkäämpää tehdä treenit kun ei joudu hakemalla hakemaan niitä viimeisiä mehuja vrt. 1 jakoseen.

Kyllä se on hyvin yksilöllistä, miten helposti sinne ylirasituksen puolelle ajaudutaan.

Jos yksijakoisella joutuu treenistä toiseen "hakemalla hakemaan viimeisiä mehuja", niin siellä todnäk. tehdään liikaa liikkeitä/liian kovaa. EI yksikään jako ole automaattisesti toista raskaampi, jos duunin määrä on skaalattu sopivaksi suhteessa frekvenssiin.

Ketjun aloittajaa kehotan lämpimästi opettelemaan kärsivällisyyttä. Tunnistan itseni tuosta palavasta halusta kehittyä ja lätkiä limppuja tankoon lisää joka ikinen viikko (tai treeni). Mulla on edelleen vaikeuksia olla vetämättä kaasu pohjassa vaikka empiirinen kokemus on lukemattomia kertoja osoittanut, että tiheämmällä frekvenssillä niin ei vaan voi tehdä menemättä naurettavan nopeasti tukkoon. Jos mä nyt lähtisin lineaarisesti mättämään lisää limppuja isoihin liikkeisiin joka viikko, olisin ehdottoman varmasti viimeistään kolmannen viikon kohdalla ihan tukossa, voimatasot laskis ja tekis mieli lähinnä syödä suklaata sohvalla ja katella Emmerdalee. Joku voi pystyä hakkaamaan pitkiäkin aikoja rajoitinta vasten, minä en.

Jos siirryt yksijakoiseen, mitä lämpimästi suosittelen, niin tee vaan se kolme treeniä viikossa, mutta jätä joka sarjaan pari toistoa varastoon. Liikkeitä ei myöskään kannata ahmia älytöntä määrää, vaan kuten mm. @jto on monesti sanonut, 3-5 riittää varsin hyvin. Pidä myös systemaattisesti kevyitä viikkoja, vaikka se voi malttamattomalle ollakin hyvin vaikeaa (kokemusta on tästäkin...). Joka neljäs viikko kevyesti on perusvarma tapa, mikä toimii myös omalla kohdalla oikein hyvin.

 

[jto]

tilitulimyy: mun tallissa suuri osa vahvimmista nostajista tekee muunneltua yksjakoista. kyllä sillä saa voimaa ja kokoa oikein hyvin. jos sä oot kauheen kärsimätön, ulkoista se treenien ohjaaminen jollekin. sillon keskityt ite "vain" tekemään eikä suunnittelu ja ohjelman modailu oo stressitekijä. naisia mun tallissa on 5 tällä hetkellä.

 

[maltsu]

Mutta nyt alkaa jo tuntua ettei kroppa kestä tätä lihasten saamaa stressiä, joka näkyy erinlaisena oireiluna (mm. ”jännitysniska” on pahempi kuin aikoihin, hampaat narskuu öisin jne. ja motivaatio alkaa hiipumaan erinäisten kipujen takia.)

Halu kuitenkin kehittyä on edelleen suorastaan epätoivoinen.

Tätä tehdään terveyden edistämiseksi ja omaksi iloksi.
Jos terveys meinaa pettää ja epätoivo on se joka ajaa salille, niin asiat ovat maksimaalisesti pielessä.

Tässä ei varmaankaan ole ongelmana se onko yksi-, kaksi, vai nelijakonen ohjelma, vaan stressaat ja ahnehdit liikaa, mahdollisesti huonoa suoritustekniikkaa mukana. Nyt jalka jarrulle ja perusasioita kuntoon. Valmentaja ei olis huono asia, koska mitä ilmeisimmin sulta lähtee mopo käsistä jos itse suunnittelet, koska tämä on jo toinen kerta kun sama tapahtuu.

 

[jto]

itseni mukaanlukien parasta kehitystä lähes poikkeuksetta näille omille valmennettavillekin on alkanut tulemaan, kun on määritelty uudelleen se "kovan" treenin käsite. koskee hyvin monentasoisia nostajia myös. yksittäinen, peräsuoli-indeksiltään yli 10:n treeni ei oo lainkaan niin merkittävä kuin esim 3...6...12...24... kk:n nousujohteisuus ja terveenä pysyminen.

 

[jsjarvn]

itseni mukaanlukien parasta kehitystä lähes poikkeuksetta näille omille valmennettavillekin on alkanut tulemaan, kun on määritelty uudelleen se "kovan" treenin käsite. koskee hyvin monentasoisia nostajia myös. yksittäinen, peräsuoli-indeksiltään yli 10:n treeni ei oo lainkaan niin merkittävä kuin esim 3...6...12...24... kk:n nousujohteisuus ja terveenä pysyminen.

Lihavoidun kohdan sisäistämisessä kun vielä onnistuis

 

[jto]

kyl se siitä. edistystä on tullu jo. sen indeksin vois vaikka keskittyä puskemaan siihen räjähtävyyteen enemmän kuin sarjan tiukkuuteen.

10 siis tarkoittaa ulospäin näkyviä millimetrejä tällä itse lanseeraamallani treenin suhteellista intensiteettiä kuvaavalla asteikolla

 

[jsjarvn]

Tätä tehdään terveyden edistämiseksi ja omaksi iloksi.
Jos terveys meinaa pettää ja epätoivo on se joka ajaa salille, niin asiat ovat maksimaalisesti pielessä.

Tässä ei varmaankaan ole ongelmana se onko yksi-, kaksi, vai nelijakonen ohjelma, vaan stressaat ja ahnehdit liikaa, mahdollisesti huonoa suoritustekniikkaa mukana. Nyt jalka jarrulle ja perusasioita kuntoon. Valmentaja ei olis huono asia, koska mitä ilmeisimmin sulta lähtee mopo käsistä jos itse suunnittelet, koska tämä on jo toinen kerta kun sama tapahtuu.

Tässä on oma keskeisin ongelma ja yksi syy sille, miksi oon @jto :n valmennuksessa. Vaikka aionkin oppia maltilliseksi, niin en mä kyllä silti lähtis soolona enää treenailemaan. On se kehitys vaan aivan eri luokkaa, kun joku osaavampi on ohjaksissa. Vaikka tuloksellisen treenaamisen peruspalikat onkin jo hallussa, ei sitä tekemistä ja pitkän tähtäimen sopivaa intensiteettiä osaa objektiivisesti itse arvioida, ainakaan samoissa määrin kokonaisuuksien kautta, kuten ammattitaitoinen valmentava taho osaa.

 

[jto]

tää on yllättävän iso "ongelma" yleisestikin ottaen. aika monihan sanoo treenaavansa kovaa, suunnitelmallisesti ja analyyttisesti. päällisin puolin asiat voikin olla ihan ok kunnossa.

usein siitä tekemisestä kuitenkin puuttuu se taju omasta itsestä ja yksilöllisyydestä yleensä. se on myös suurin syy, ellei prosenttiohjelmat toimi halutulla tavalla.