Vaatimukset hyvälle kielenkääntäjälle?

[Mou]

Leikittelin tässä ajatuksella ryhtyä kielenkääntäjäksi. Meikäläisellä alkaa olla englannin lisäksi tuo saksan kieli aika hyvin hallussa. Olen asunut täällä jo 2,5 vuotta ja harjoitusta on tullut mm. tyttöystävän, kavereiden ja nyt viimeisen puolen vuoden ajalta lähes täysin saksankielisen työympäristön kautta. Töiden kautta varsinkin taloussanasto on karttunut aika hyväksi. Myös englannin kohdalla on ehtinyt opintojen, aiempien työharjoittelujen ynnä muun kautta kertyä erittäin laaja sanasto.

Nyt kiinnostaakin tietää, että onko ajatus aivan mahdottoman röyhkeä, että joku voisi tuosta vaan ryhtyä kääntelemään tekstejä suomeksi? Entä minkä tason osaamista tuohon virallisen kielenkääntäjän tutkintoon vaaditaan? Vai onko sitä enää? Netistä löytyneet tiedot olivat vähän ristiriitaisia. Niin ja jos joku työskentelee kääntäjänä, niin kokemuksia kiinnostaisi kuulla. Joko alkaa hommat maistua puulta, vai herättävätkö kielen koukerot edelleen kiinnostusta?

edit. Kielenhuoltoa

 

[Raskolnikov]

Nettilainailua:

"Mikä on kielenkääntäjän koulutus?

Kielenkääntäjältä vaaditaan yleensä akateeminen loppututkinto. Sopivia tutkintoja ovat kielen loppututkinto tai kääntäjänkoulutus. Myös Kääntäjien tutkintolautakunta järjestää virallisten kääntäjien kokeita. Suurin osa kääntäjistä työskentelee yritysten, kustantamoiden, käännöstoimistojen, valtion tai kuntien palveluksessa. Monilla kääntäjillä on oma yritys: freelancerina työskenteleminen on yleistä.Kääntäjän työ on haastavaa ja vaativaa. Se vaatii paitsi kielen, myös kielten alkuperäismaiden kulttuurin tuntemusta. Hyvä käännös ei muistuta käännöstä lainkaan. "

Eli on olemassa erillinen kääntäjän tutkinto (jotain tietoa) ja yliopistotason tutkinto (maisterin paperit kielestä) kelpaa. Esim. Vaasan yliopiston englanninkielen laitos on käsittääkseni "käännöspainotteinen".

Lisää nettilainailua:

"Mitä kääntäjältä vaaditaan?

Kääntäjältä vaaditaan luonnollisesti pettämätöntä kielitajua ja kahden tai useamman kielen täydellistä tuntemusta. Päällisin puolin kääntäminen vaikuttaisi olevan vain kielten parissa työskentelyä. Kahden kielen sujuva osaaminen tai kaksikielisyys ei kuitenkaan tee kenestäkään kääntäjää: kääntämisessä vaaditaan myös sujuvaa kirjoittamista, sillä tekstin stilistiset ominaisuudet ovat tärkeät. Kääntäjä onkin usein kielenhuollon ammattilainen. Kääntäjältä vaaditaan myös hyvää yleistietoa sekä kykyä tehdä itsenäistä tutkimusta käännettävästä aihealueesta. Lisäksi kääntäjän on oltava utelias, tarkka ja kärsivällinen. Myös hyvä mielikuvitus ja kekseliäisyys ovat suureksi avuksi, sillä kääntäjä joutuu toisinaan ”keksimään” uusia sanoja. Kääntäjä on usein erikoistunut jollekin alalle, esim. tekniikan tai lakitekstien kääntämiseen. Apunaan kielenkääntäjä käyttää tiedonkäsittelyohjelmistoja, käännösmuistiohjelmia, sanakirjoja, leksikkoja, nettiä sekä usein myös henkilökohtaisia kontakteja käännettävän aihepiirin asiantuntijoiden kanssa."

 

[Murentaja]

Itellä ois tarkotusta todennäkösesti tolle alalle. Venäjä ainakin 100% varmuudel yks kielistä, sille taitaakin olla nyt eniten kysyntää. Ruotsi, enkku ja saksa ois sitte muut kielet mutta kattoo miten noita sit tarvitaan.

 

[Mou]

Kiitokset Raskolnikoville ensialkuun.

Nimenomaan freelancerina olin ajatellut työskennellä, jos ylipäätään. Onko palstalla ketään, joka olisi suorittanut tuon kääntäjien tutkintolautakunnan kokeen ja jos on, niin osaatteko arvioida yhtään, mitä sen läpäisemiseen noin yleensä vaaditaan?

Iivilillä taisi ainakin joskus olla aika vahvoja mielipiteitä amatöörien käännöksistä. Osaatko sanoa tähän mitään?

 

[Apollonia]

Mulla on myös suunnitelmissa freelance-kääntäminen ja sen jälkeen suorittaa virallinen kääntäjätutkinto (jota ei siis tarvita kääntäjän ammatin harjoittamiseen). Katselin tutkinnon vanhoja tekstejä, eivätkä ne sinänsä ole erityisen vaikeita, mutta arvostelu on erittäin, ERITTÄIN tiukka. Tutkinto voidaan reputtaa yhdestä virheestä eli yhdestä väärästä sanasta. Tiedän mm. yhden kaksikielisen puhujan reputtaneen juuri näin ja minusta tämä oli vielä tulkinnanvarainen sana, mutta lautakunta päättää. Kotuksen sivuilta www.kotus.fi löytyy tietoja kohdasta Viralliset kääntäjät.

Tosiaan suosittelen, että teet sen akateemisen loppututkinnon joko filologiasta tai kääntäjäpuolelta ensin. Myös äidinkieliset/kaksikieliset puhujat tekevät aivan paskoja käännöksiä, kääntäminen kun ei ole sama asia kuin kielen osaaminen. Itse en todellakaan lähtisi bisneksiin siltä pohjalta, että on asunut maassa ja jutskannut natiivien kanssa... mutta mikään ei estä yrittämästä. Jos teet hyvää työtä, saat lisää keikkoja, ja hyvin tehty työhän on aina se, millä on väliä, ei muodollinen pätevyys. Onnea matkaan.

 

[Mou]

Mulla on myös suunnitelmissa freelance-kääntäminen ja sen jälkeen suorittaa virallinen kääntäjätutkinto (jota ei siis tarvita kääntäjän ammatin harjoittamiseen). Katselin tutkinnon vanhoja tekstejä, eivätkä ne sinänsä ole erityisen vaikeita, mutta arvostelu on erittäin, ERITTÄIN tiukka. Tutkinto voidaan reputtaa yhdestä virheestä eli yhdestä väärästä sanasta. Tiedän mm. yhden kaksikielisen puhujan reputtaneen juuri näin ja minusta tämä oli vielä tulkinnanvarainen sana, mutta lautakunta päättää. Kotuksen sivuilta www.kotus.fi löytyy tietoja kohdasta Viralliset kääntäjät.

Tosiaan suosittelen, että teet sen akateemisen loppututkinnon joko filologiasta tai kääntäjäpuolelta ensin. Myös äidinkieliset/kaksikieliset puhujat tekevät aivan paskoja käännöksiä, kääntäminen kun ei ole sama asia kuin kielen osaaminen. Itse en todellakaan lähtisi bisneksiin siltä pohjalta, että on asunut maassa ja jutskannut natiivien kanssa... mutta mikään ei estä yrittämästä. Jos teet hyvää työtä, saat lisää keikkoja, ja hyvin tehty työhän on aina se, millä on väliä, ei muodollinen pätevyys. Onnea matkaan.

Kiitoksia tästäkin. Arvaan kyllä, minkälainen ensivaikutelma netin välityksellä jää, tyyliin "olin pari vuotta tarjoilijana ja puhun nyt kieltä X ihan sikahyvin". Kirjoitan kyllä työni puolesta usein kieleltään varsin stilisoituja raportteja sekä saksaksi että englanniksi ja luen erittäin paljon alan tekstejä, jotta ehkä siitä kuitenkin saa edes jonkin verran pohjaa. Vielä jos joku kääntäjänä, mielellään esim. ammattitekstien, työskentelevä kertoisi kokemuksistaan, niin olisin taas tyytyväinen pakkiksen tarjontaan.

 

[hubbabubba]

Itse opiskelen kääntäjäksi ja juuri tänään satuin lukemaan erittäin osuvan, tähän tilanteeseen sopivan kommentin eräästä käännösteorian kirjasta: "Useimmat luulevat, että jokainen kaksikielinen pystyy tulkkaamaan. Yhtä hyvin voi väittää, että jokainen, jolla on kaksi kättä, voi ruveta konserttipianistiksi."

Niin kuin aikaisemmin onkin jo sanottu, kääntäminen on todella vaikeaa ja siinä tarvitaan muutakin osaamista kuin kahden kielen taito. Minäkin suosittelen tutkinnon hankkimista kyseiseltä alalta, muutoin olet aika heikoilla.

 

[Apollonia]

Komppaan edellistä. Kääntäminen on aliarvostettua ja väärinymmärrettyä, ja liian monilla on harhaluulo, että siihenhän pystyy kuka vain. Kannattaa yrittää niin valkenee, mistä hommassa on kysymys...

 

[hubbabubba]

Kiitoksia tästäkin. Arvaan kyllä, minkälainen ensivaikutelma netin välityksellä jää, tyyliin "olin pari vuotta tarjoilijana ja puhun nyt kieltä X ihan sikahyvin". Kirjoitan kyllä työni puolesta usein kieleltään varsin stilisoituja raportteja sekä saksaksi että englanniksi ja luen erittäin paljon alan tekstejä, jotta ehkä siitä kuitenkin saa edes jonkin verran pohjaa. Vielä jos joku kääntäjänä, mielellään esim. ammattitekstien, työskentelevä kertoisi kokemuksistaan, niin olisin taas tyytyväinen pakkiksen tarjontaan.

Itse en vielä ole ammatissa, vaan vasta opiskelen alaa, mutta sen perusteella, mitä olet nyt kirjoittanut, haluaisin kommentoida muutamaa asiaa.

Ensinnäkin se, että kirjoitat paljon saksaksi ja englanniksi, ei vielä kerro mitään siitä, miten hyvin osaat suomea. Suomentajan tulee osata lähtökielen lisäksi äidinkieli erinomaisesti. Lisäksi on tunnettava kääntämisen teoriaa, jotta osaat ratkaista vastaantulevat ongelmat (kuten esimerkiksi miten kääntää suomeen sellainen käsite, jolle ei ole vastaavuutta tulokielessä ja ylipäätään kulttuurissa). Näin muutamia asioita mainitakseni.

En halua mitenkään lannistaa, mutta tämänkaltaiset realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun ammattia kääntämisestä suunnittelee.

 

[Mou]

Itse en vielä ole ammatissa, vaan vasta opiskelen alaa, mutta sen perusteella, mitä olet nyt kirjoittanut, haluaisin kommentoida muutamaa asiaa.

Ensinnäkin se, että kirjoitat paljon saksaksi ja englanniksi, ei vielä kerro mitään siitä, miten hyvin osaat suomea. Suomentajan tulee osata lähtökielen lisäksi äidinkieli erinomaisesti. Lisäksi on tunnettava kääntämisen teoriaa, jotta osaat ratkaista vastaantulevat ongelmat (kuten esimerkiksi miten kääntää suomeen sellainen käsite, jolle ei ole vastaavuutta tulokielessä ja ylipäätään kulttuurissa). Näin muutamia asioita mainitakseni.

En halua mitenkään lannistaa, mutta tämänkaltaiset realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun ammattia kääntämisestä suunnittelee.

Juurikin siksi kyselen, että saisin nimenomaan näitä realiteetteja selville. Muuten olisitte ehkä saaneet muutaman kuukauden kuluttua naureskella sille Moun idiootille vitutusketjussa.

Jotenkin toivoin, että ensimmäisenä neuvona ei olisi ollut loppututkinnon hankkiminen, sillä ainakin esimerkiksi Vaasan Yliopiston englannin kielen opinnoissa suurin osa on sitä vieraan kielen oppimista (kuten tuleekin olla) ja huomattavasti pienempi osa itse kääntämisen opettelua. Vai miten on, ko. alan opiskelijat? Itse en katso itse kielen oppimisen olevan omalla kohdallani ainakaan kokonaisen tutkinnon muodossa tarpeellista. Tai jos on, niin saa homma jäädä sikseen, ei minulla ole aikaa sellaiseen.

Mitä tulee suomen kielen osaamiseen ja yleisesti ottaen herkästi kielen vivahteita aistivaan kielikorvaan, niin katsoisin omaavani siihen ainakin tarvittavan potentiaalin. Tämä oli alusta asti selvää. Entäpä mikä olisi hyvä tapa oppia tuota kääntämisen teoriaa itseopiskelun keinoin? Osaatteko antaa kirjallisuusvinkkejä tms?

Ehkäpä kokeilen joskus tätäkin sivuprojektin muodossa, ehkäpä en. Raportoin sitten tuloksista.

 

[cuscus]

Olen tässä viimeisen 3kk aikana muiden hommien ohessa kääntänyt asiakaspostia, nettisivuja ja ohjelmistoa englannista suomeksi hyvin isolle firmalle. Jos on englanti ja äidinkieli hallussa, on hieman perfektionisti, niin kyllähän tuo sujuu ihan lukiopohjaltakin ja jälki on hyvää.

Ei se helppoa ole kuitenkaan. Mitä on tullut muiden tekstiä seurattua, suomi tuntuu olevan yllättävän vaikea kieli kirjoittaa.

En nyt mitään omaa firmaa lähtisi perustamaan kuitenkaan

(Jos typotin jotain äsken, älkää kuittailko. Laitetaan oluen piikkiin).

 

[hubbabubba]

Jotenkin toivoin, että ensimmäisenä neuvona ei olisi ollut loppututkinnon hankkiminen, sillä ainakin esimerkiksi Vaasan Yliopiston englannin kielen opinnoissa suurin osa on sitä vieraan kielen oppimista (kuten tuleekin olla) ja huomattavasti pienempi osa itse kääntämisen opettelua. Vai miten on, ko. alan opiskelijat?

Itse opiskelen ns. kääntäjälinjalla ja meillä ainakin kurssivalikoima poikkeaa paljonkin muiden samaa kieltä opiskelevien valikoimasta. Perusopinnot ovat kyllä samat ja vielä aine- ja syventävissä opinnoissakin pieni osa kursseista on samoja, mutta siihenpä se sitten jääkin. Puhtaasti käännöskursseja on paljon, mutta pitää huomata esimerkiksi se, että proseminaarissa ja seminaarissa tehdään omaan alaan (tässä tapauksessa siis kääntämiseen) liittyvää tutkimustyötä. Lisäksi kääntäjäopiskelijoiden on suositeltavaa opiskella esim. fraseologiaa ja semantiikkaa. Yliopistotasolla ei siis niinkään "opita kieltä". Toki opintojen alussa on puhtaasti kielitaitokursseja, mutta opintojen pääpaino on kyllä sitten ihan muualla. Välillä tuntuu, että ns. maallikot kuvittelevat kielenopiskelijan osaavan koko sanakirjan ulkoa, mutta todellisuudessahan me opiskelemme kyllä jotain ihan muuta kuin sanakirjoja.. ;)

Entäpä mikä olisi hyvä tapa oppia tuota kääntämisen teoriaa itseopiskelun keinoin? Osaatteko antaa kirjallisuusvinkkejä tms?

Muutamaa suomenkielistä perusopusta voin suositella. Riitta Oittisen ja Pirjo Mäkisen toimittama Alussa oli käännös on hyvin yleistajuinen teos, joka johdattaa kääntämisen maailmaan mutta joka ei kyllä oikeastaan perehdytä varsinaisesti kääntämisen teoriaan. Inkeri Vehmas-Lehdon Kopiointia vai kommunikointia? tutustuttaa lukijan jo vähän paremmin itse teoriaan. Näillä varmaan pääsee alkuun. Noita suomenkielisiä kirjoja ei kyllä oikeastaan meillä käytetä kursseilla, vaan teoria opiskellaan vieraalla kielellä. Ainakin saksankielisistä teoksista voin antaa pitkän listan, jos kiinnostaa.

Toivottavasti tästä oli edes jotain apua.

 

[Rajaheitto]

Bisnestä vai byrokratiaa? Rohkaisua kiinnostuneille ja vähän kritiikkiä toisille.

Joku tässä sanoo, että kaksikielisyys kääntämisen takeena olisi sama asia kuin kaksi kättä konserttipianistin taitojen takeena. Minusta tämä on joka alalla havaittavaa "olen hirmu pätevä enkä ole alalla sattumalta" -tyyppistä byrokraattihenkistä itsekorostusta (tai muiden korostusta, joka tapauksessa kyseenalaistamatonta suhtautumista erikoisalojen oletettuun independenssiin - tämä usko johdetaan loogisesti koululaitoksen haarautumisesta sekä vallitsevasta, allokointia ja tehoa korostavasta ekonomiapaatoksesta, ts. kyseessä on auktoriteettiuskon variantti).
Sanoisin, että käännöksissä on käytännössä kyse taidosta tehdä nopeasti riittävän hyvää jälkeä, ts. ilmaista jokin asia kohdemarkkinoiden kannalta relevantilla tavalla. Erikoisen hyviksi kääntäjiksi itsensä mieltävillä voi olla sitten kielenhuoltoon liittyviä pakkoneurooseja ihan erikseen, mutta tämä ei kumoa sitä tosiseikkaa, että tärkeintä tehokkaassa työnteossa on oma motivaatio ja asenne, esimerkiksi kyky keskittyä olennaiseen. Ja keskustelun aloittaja on oikeilla jäljillä: tietyn kielen lukeminen ja kirjoittaminen on erittäin hyvää harjoitusta kääntämistä varten. Erikoisalojen pänttääminen, kääntämisen teoria tai kyky puhua jotain vierasta kieltä katu-uskottavasti ovat huomattavasti vähemmän merkitseviä. Tosin lahjakas tyyppi voi nimenomaan tästä syystä myös kyllästyä kääntämiseen helpommin, ja ala jää touhukkaiden keskinkertaisuuksien pelikentäksi. Veikkaan, että vastaavaa on liikkeellä muillakin elämänalueilla.
Käytännön esimerkki: Googlen kääntimen toimintaperiaate on käännösteorioista ja semanttisista ekvivalensseista riippumaton, ja käyttää tajutakseni täysin tai ainakin lähes täysin tilastollisia todennäköisyyksiä. Tietenkään se ei tuota mitään loistavaa jälkeä vielä juuri nyt (2010), mutta on silmiinpistävää, kuinka paljon paremmin se toimii verrattuna vanhoihin, kielen formalisointiyrityksiin pohjautuviin ohjelmistoihin. On myös merkittävää, että siinä missä kääntämisen tarkoituksena on saada itsensä ymmärretyksi, eikä keskiluokan normien mukaan "erottautua" olemalla mahdollisimman samanlainen, virheet tulevat kuvaan todellisuutta konstruoivana tekijänä. Niiden ehdoton välttäminen kuuluu korkean budjetin projektien ja talojen repertoaariin, ja tällöin käännös tehdäänkin käytännössä monen ihmisen voimin sekä suhteessa tiettyyn normistoon. Tämä normisto ei välttämättä ole mikään lukion äidinkielten opettajien päiväuni, vaan sekin on usein enemmän tai vähemmän pragmaattista laatua ja, yllätys yllätys, sukua tekstin lopullisen käyttöyhteyden vaatimuksille.
Kahden kielen erinomainen kirjallinen hallinta on melkoinen suositus, kun haetaan hyvää kääntäjää. Kuin kaksi kättä, jotka osaa laittaa ristiin. Konserttipianisti olisi kielen puolella enemmänkin runoilija kuin ylpeä kääntäjä. Runoilijan arvonimeä taas en per definitionem suostu missään nimessä myöntämään kenellekään pätevyysihannehenkilölle.

 

[wnha]

Joku tässä sanoo, että kaksikielisyys kääntämisen takeena olisi sama asia kuin kaksi kättä konserttipianistin taitojen takeena. Minusta tämä on joka alalla havaittavaa "olen hirmu pätevä enkä ole alalla sattumalta" -tyyppistä byrokraattihenkistä itsekorostusta (tai muiden korostusta, joka tapauksessa kyseenalaistamatonta suhtautumista erikoisalojen oletettuun independenssiin - tämä usko johdetaan loogisesti koululaitoksen haarautumisesta sekä vallitsevasta, allokointia ja tehoa korostavasta ekonomiapaatoksesta, ts. kyseessä on auktoriteettiuskon variantti).

Tämä on niin totta. Kärjistetysti paskakuskitkin puhuvat kuinka heidän työ on vaativaa ja siihen ei pysty kuka tahansa.

Käännöstehtäviäkin on monenlaisia ja riippunee myös siitä mihin käännös on tarkoitettu kuinka virheetöntä lopputulosta edellytetään. Ystäväni on kääntäjä ja lässyttää aina tuota samaa virttä, että ei riitä että osaa puhua yms. Hän kääntää televisioon tekstejä, ei tosin ole hänkään "oikea" kääntäjä, koska gradu on vaiheessa. Mutta hänen käännöstensä kohderyhmänä ollaan me kielen suhteen tavalliset pulliaiset eli "maallikot" ja meille riittää vallan mainiosti teksti josta selviää mitä vieraskielinen puhuu, siis noin karrikoiden. Tämän voi todeta, esim. imuttamalla jonkun leffan johon nämä harrastajat puuhaavat tekstejä harrastepohjalta. Tämä kääntäjä-ystäväni puhuu kuinka hirveän huonoja nämä käännökset ovat. Minun mielestäni ne ovat jopa parempia kuin "oikeiden" kääntäjien tekemät, koska niissä käytetyt ilmaisut sopivat useasti asiayhteyteen huomattavasti paremmin, koska kääntäjinä ovat olleet leffojen harrastajat, eivätkä kielen ammattilaiset. Kielen kääntämisessä esim. tällaisesssa yhteydessä tärkeämpää on näiden "nyanssien" tunteminen kuin kielellisesti virheetön "kirjakieli".

Tämä sama pätee mielestäni tulkkaukseen. Jos puhuu ja ymmärtää kahta kieltä hyvin mahdollisesti jopa on kaksikielinen niin tällaisella ihmisellähän on juuri hyvät lähtökohdat välittää se sen hetkinen tulkattava asia ja siihen mahdollisesti asiaan ja asiayhteyteen liittyvät "nyanssit". Itse melkein väittäisin, että kaksikieliseltä tämä onnistuu paremmin kuin joltakin joka on koulussa opetellut sen toisen kielen ja sen virheettömän kieliopin. Puhuttu kieli ei ole virheetöntä, eikä siitä sellaista pidä tullakaan kun se käännetään toiselle kielelle. Tärkeintä on mielestäni välittää se sanoma mahdollisimman aitona sen virheineen ja vivahteineen.

En toki väitä, että kieltä ei voisi oppia myös koulussa. Koulussa varmasti oppii pohjan mutta loppu oppiminen tapahtuneen sitä kieltä käyttämällä. Mitä enemmän käyttää sitä paremmaksi varmasti tulee. Mutta että maisterin papereilla ainoastaan tultaisiin päteväksi...:jahas: