Mistä selkäkipu johtuu?
Alaselän kipu on yleistä, ja neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänvaiheessa. Selkäkipu voi alkaa ilman mitään erityistä syytä ja sitä voi esiintyä selkärangan missä kohdassa tahansa. Tavallisin kohde on alaselkä, jonka tehtävänä on taivuttaa vartaloa ja kantaa ylävartalon kuormaa.
Selän rakenne koostuu nikamista, lihaksista, tukikudoksista ja hermoista, jotka ovat normaalitilassa hyvässä tasapainossa keskenään. Monet tekijät voivat häiritä tätä tasapainoa ja edistää selkäkivun syntymistä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, tupakointi, toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja stressi.
Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä alaselkäkivun syynä on pieni kudosvaurio lanneselän alueella, esimerkiksi nikamien välilevyssä. Nämä kivut paranevat yleensä nopeasti, muutamassa päivässä tai parissa viikossa. Selkäkivun uusiutuminen on tavallista, mutta myös uusiutunut selkäkipu paranee yleensä nopeasti.
Yhdellä potilaalla kymmenestä syynä on iskias, jossa kipu säteilee selästä alaraajaan. Nikamien välillä on pehmeitä välilevyjä, jotka vaurioituessaan saattavat pullistua ulos ja painaa iskiashermoa. Iskias saattaa kestää viikkoja, jopa kuukausia. Kuitenkin kuudessa viikossa puolet potilaista on toipunut oireettomiksi tai vähäoireisiksi ja lopuistakin useimmat kolmessa kuukaudessa.
Milloin on aihetta kuvata selkää?
Röntgenkuvauksesta ei yleensä ole hyötyä tilapäisessä selkäkivussa. Selän kuvaamista harkitaan, jos vaiva kestää yli kuusi viikkoa tai jos herää epäily leikkausta vaativasta tilasta.
Lannerangan röntgenkuvaus on selkäkivun perustutkimus, jossa nähdään luiden rakenne. Myös kulumamuutokset voidaan todeta. Niiden merkitys oireilun kannalta on yleensä vähäinen: kulumamuutoksia kertyy iän myötä kaikille ja hoidon valintaan tiedolla kulumista ei ole merkitystä.
Tietokone- ja magneettikuvauksessa saadaan tarkka kuva selän rakenteista. Myös välilevyt ja lihakset nähdään hyvin. Pitkittyneissä selkäkivuissa näitä tutkimuksia usein tarvitaan.
Kipulääkitys
Kipua kannattaa hoitaa tehokkaasti.
Parasetamolia suositellaan esisijaiseksi lääkkeeksi, koska sillä on vähän haittavaikutuksia. Tavallinen lääkeannos on kaksi 500 mg:n tablettia kolmasti päivässä.
Tulehduskipulääkkeistä on apua selkäkivussa. Etenkin ikäihmisten on hyvä muistaa, että nämä lääkkeet saattavat aiheuttaa mahalaukun haavaumaa.
Ibuprofeeni (Brufen®, Burana®, Ibumax®, Ibumetin®, Ibusal®, Ibuxin®) tuottaa vanhoista tulehduskipulääkkeistä vähiten mahahaittoja.
Lääkäri voi määrätä myös uudempia, vähemmän haittoja aiheuttavia tai vanhoja kalliimpia tulehduskipulääkkeitä.
Joskus lääkäri määrää lihaksia rentouttavia lääkkeitä, joiden tavallisena haittana on kuitenkin väsyttävä vaikutus.
Kotihoito-ohjeita
Pyri jatkamaan tavanomaista liikkumista, pysy jalkeilla ja tee kevyitä askareita.
Mikäli mahdollista jatka työssäkäyntiä
Vältä vuodelepoa ja istumista pitkään, koska ne saattavat pahentaa selkäkipua. Kovassa selkäkivussa 1–2 päivän vuodelepo saattaa kivun vuoksi kuitenkin olla tarpeen.
Lievitä selkäkipua lääkkeillä. Ilman reseptiä saatava parasetamoli (Panadol® tai Para-Tabs® 1–2 tablettia kolme kertaa päivässä) hoitaa kipua turvallisesti.
Kun pahin kipuvaihe on ohi, liikuntaharrastusten aloittaminen on suositeltavaa.Sopivia liikuntamuotoja ovat esim. kävely, uinti ja pyöräily. Selkää ja vatsaa voitvahvistaa voimistelemalla kotona.
Vaihtoehtoiset hoitomuodot
Manipulaatio
Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että manipulaatio yleisesti ottaen hyödyttäisi selkäkipupotilaita. Joillekin potilaille hoidosta saattaa kuitenkin olla apua. Jos selkäkipu pitkittyy voi kokeilla lääkärin, fysioterapeutin, laillistetun kiropraktikon, osteopaatin tai naprapaatin antamaa manipulaatiohoitoa. Käsittelyä ei pitäisi ottaa iskiaksessa eikä silloin, kun selkäranka on heikentynyt, kuten osteoporoosissa (luukadossa).
Milloin pikaisesti lääkäriin?
Joskus selkäkipu voi olla oire vakavasta sairaudesta. Hakeudu lääkäriin, jos:
jalkoihin ilmaantuu heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista
virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa
selkäkipu ei lievity levossa
selkäkipuun liittyy kuumetta
sinulla on aikaisemmin ollut pahanlaatuinen kasvain
yleisvointisi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti
selkäkipuun liittyy kovaa vatsakipua.
Kuntoutuksesta on apua jos selkäkipu pitkittyy
Jos selkäkipu pitkittyy, lääkärisi saattaa ottaa kuntoutuksen suunnitteluun mukaan eri asiantuntijoita: fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja psykologin, tilanteen mukaan. Eri ammattien yhdessä suunnitteleman kuntoutuksen on osoitettu auttavan potilasta palaamaan aikaisemmin työhön, lyhentävän sairauspoissaoloa ja lievittävän koettua haittaa. Työterveyshuollon on hyvä olla mukana kuntoutumisen suunnittelussa ja auttaa työhönpaluussa. Työterveyshoitaja voi selvittää työn kuormittavuutta ja tarvittaessa työoloja muutetaan paremmin selkäkipuiselle sopivaksi.
Terveyskeskuksissa toimii kuntoneuvoloita, joissa fysioterapeutit mittaavat toimintakykyä ja neuvovat ja ohjaavat selkäkipuisia. Fysioterapeuttien ohjaamat lihas- ja yleiskuntoharjoitteet ovat suositeltavia. Kuntoutumisen seuranta on tärkeää, jotta kuntoutuja ei jää yksin.
Milloin selkäleikkaukseen?
Leikkaushoitoa tarvitaan selkäkivuissa hyvin harvoin. Joskus iskiaksessa tarvitaan nopeaa leikkausta. Jos virtsaaminen ei onnistu, uloste karkaa tai alapäähän ilmaantuu tunnottomuutta, leikkaus on kiireellinen.
Leikkausta tarvitaan myös, jos nilkan ojennus ja koukistus heikkenevät ja jalkaterä ei kanna. Myös kipu saattaa olla niin sietämätöntä, että leikkaus on välttämätön.
Leikkausta harkitaan, jos kipu säteilee alaraajaan yli kuusi viikkoa ja potilaalla on selvä hermojuuren puristus. Ennen leikkauspäätöstä välilevytyrä kuvataan joko tietokonekuvauksella tai magneettikuvauksella.
Asiantuntija: Antti Malmivaara