Välilevyn pullistuma - onko "pakko" leikata?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kooma
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Liittynyt
8.3.2003
Viestejä
425
Eli minulla alkoi selkäkivut pari kuukautta sitten. Selkä ollut reilut puolisen vuotta jo aamutönkkö, eli kesällä pidin ihan normaalina mm. sitä että en päässyt aamulla töihin lähtiessäni autoon istumaan ilman pään hakkaamista ovenkarmiin koska niska ja selkä oli ihan lukossa. No, nyt siis syksyllä tein 1-jalan maastavetoa pienillä käsipainoilla, jonka jälkeen selkä ja vasen takareisi alkoi kipeytyä joka treenikerran jälkeen. Lopetin siinä vaiheessa kun en uskaltanut enää nostaa maasta 40kg levytankoa alkulämmittelyä varten koska takareittä vihloi jo pelkkä kyykistyminen (näin jälkikäteen: olin idiootti).

Tämän jälkeen 1kk kipulääkkeitä ja lepoa/jumppaa ja kivut vähän lievenivät mutta alkoi vasemman jalan puutuminen ja 24/7 takareisisärky. Juoksin kolmella eri lääkärillä ja kaikki sanoivat että ihan pieni pullistuma voi olla mutta ei mitään vakavaa kun ei jalkojen vääntely ja varpailla kävelyt yms. tuota ongelmia.

1,5kk sitten röntgenin jälkeen diagnosoitiin nikamarappeuma ja skolioosi, sekä nyt viikko sitten magneettikuvien jälkeen varsinainen kivun syy olisi fysiatrin mukaan "merkittävä" välilevynpullistuma. Fysiatri sanoi että pitänee leikata ja laittoi paperini eteenpäin paikallisen yleisen sairaalan kirurgiselle osastolle.

Jotenkin tuo leikkaus vaan epäilyttää. Takana jonkunnäköinen amatööriurheilu-ura (vapaaottelu), jota tietysti haluaisin vielä jatkaa vaikka tiedän että tilanne näyttää todella synkältä sen suhteen. No ehkä pääasia olisi kuitenkin saada nämä kivut pois että voin edes istua tuolilla kunnolla (toimistotyö).

Eli mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Jos selkä leikataan, sen saa leikata vaan joku jolla on todella kokemusta pullistumista eikä mikään kunnallinen lääkäriharjoittelija... "oho, katos ku lipsahti..."
Toisaalta, eikö noita pullistumia millään muulla saa kuntoon? Kyseessä siis ei ilmeisesti mikään pieni pullistuma, mutta kuitenkin.

Venyttelen lonkankoukistajia ja teen syviä vatsoja muun treenin ohessa (kevyttä pumppailua 4x viikossa). Mitä muuta voisin tehdä?

Mites semmoiset riipuntakengät? Auttaisko ne johonkin? Ei tule mitään muutakaan mieleen.
 
Suurin osa pullistumista paranee ajan kanssa, liian herkästi ei kannata leikkauksiin ei kannata lähteä. Toisaalta taas liian pitkällekkään leikkausta ei saa jättää, ettei kivut ehdi kroonistua.

Niin ja se fysiatri ei tee mitään leikkauspäätöksiä, sen tekee kirurgi.
 
Ainakaan mitään riipuntakenkiä en käyttäisi. Olen hieman skeptinen sen suhteen mitä polvinivelille ym. venytyksessä tapahtuu. Ihmistä ei ole rakennettu roikkumaan pää alaspäin ;)

Mutta leikkauksesta sen verran, että multa on leikattu pullistuma pari vuotta sitten. Itse leikkaus on ihan ok. Pilleri naamaan, taju pois ja kun herää niin kaikki kivut ovat poissa. Kovin helposti ei leikkaukseen mennä. Mutta sanotaanko niin että sitten leikataan kun tarpeeksi koet tarvitsevasi sitä. Mulla tilanne oli se että vettä tuli silmistä ja olisi kuristanut lääkärin jos ei olisi leikkaukseen pistänyt. Koko vasen jalka oli kuin tulessa ja ainoa asento missä pystyi olemaan oli sikiöasento sohvalla jalat ylöspäin.

Edelleen selkä oireilee (meikän threadi toisaalla). Välillä kramppaa, välillä juilii muuten vaan. Viimeksi revähti selkälihas, se paranee ok mutta vasen jalka tuntuu eriparilta. Eli jatkuvaa lihashuoltoa pitää olla. Ja silti on hyviä ja huonoja kausia. Oletan että kropassa on lihasepätasapainoa joka liikkuu paikasta toiseen.

Ortopedi sanoi että käytännössä kaikki pullistumat johtuvat välilevyrappeumasta. Ja että se on todellä yleinen vika, toki vanhemmiten yleistyy ja jossain vaiheessa melkein kaikilla on se. Toisilla pullistumat oireilee, toisilla ei. Ihan tuurista kiinni osuuko pullistuma hermoon vai ei.

Leikkaus tehdään yksityisellä puolella. Julkiselle et pääse ellei tule paskat housuihin ja jalat irtoa lonkasta. Maksoi mulle 3500e + magneettikuvat jne. Toivottavasti sulla on sairasvakuutus. Mulla vakuutus ei kattanut, kun oli jo selkävaivaa ollut ennen vakuutusta. Silti elämäni helpoimmat 3500e tuhlata :D
 
Unohda ne riipuntakengät! Veikkaisin että sinulla on notkoselkä ja pullistuma on LH 4-5 välissä? Venytys tulee väärään kohtaan "vääntää lantiota" ja muutenkin venytys olisi liian voimakasta riippukengillä. Selkäkippilaite olisi hyvä ja vielä sellainen missä saa polvet koukkuun, silloin se venyttäisi oikeasta kohdasta. Särkyyn saat apua kylmästä, pidä kylmää ristiselässä. esim menet selälleen kylmäpakkauksen/pyyhkeen päälle. Kaikenlainen juokseminen ja muu tärähtely tekee vain huonoa. Eipä muuta tällä kertaa. Tsemppiä!
 
Pilleri naamaan, taju pois ja kun herää niin kaikki kivut ovat poissa.

Loppupeleissä melko harvalla kivut jää ns. pöydälle, joillakin onnellisilla jää, mutta ei pidä ihan noin ruusuista kuvaa antaa, että kaikki kivut on pois heti leikkauksen jälkeen.

Leikkaus tehdään yksityisellä puolella. Julkiselle et pääse ellei tule paskat housuihin ja jalat irtoa lonkasta.

En tiedä missä päin suomea tilanne noin huono on, mutta kyllä julkisella selkää leikataan ihan pelkästään kivunkin vuoksi.
 
Turussa on leikkaustilanne tuo. Sama ortopedi operoi julkisella ja yksityisellä. Sanoi että leikkausjono on 0,5-1 vuosi, olettaen ettei tule mitään kiireempää. Todennäköisesti jalka halvaantuu osittain muta sou not, kun en ole jalkapalloilija tai muu tärkeä henkilö. Semmoista se on Suomessa. Yksityiselle jono oli 2 viikkoa.

off-topic, melkoista eroa on sillä mitä hoito on julkisuudessa ja tosielämässä. Jos katselee jotain Akuutti/Elixir ohjelmia, niin siinä lääkärit ihmettelee jotain tenniskyynärpäitä, ottaa kuvia ja operoi. Itsellä kun on ollut esim. polvi paskana niin ekana saa pillereitä. Ja lopuksi voivottelua, että pitää vain elellä kivun mukaan. Huippu oli kun vaimon mummo veti lipat ja ranne murtui. Meni lääkäriin, ja lekuri tutki asiaa, antoi pillerit ja sanoi että leikatakin voisi mutta quote:"tarviikos tuon ikäinen enää vasenta kättä?". :D

Lähtökohtaisesti siis (oman kokemuksen mukaan) ihminen hoidetaan minimikuntoon. Meikän tapauksessa riittää että pystyn istumaan konttorituolilla päivän. Elämästä ja harrastuksista voi sitten tinkiä, kun pitää korjata puulaakijääpalloilijan olkapäitä.
 
Turussa lienee nykyään parempi tilanne, itseltäni leikattiin massiivinen välilevypullistuma julkisella puolella vuosi sitten. Kuviin pääsy kesti toki pari kuukautta, mutta kun jatkuvasti soittelin perään ja kyselin, niin pääsin lopulta johonkin peruutuksen takia vapautuneeseen väliin. Magneetin jälkeen kirurgi soittikin sitten jo nopeasti perään, ja tapaamisen ja jatkotutkimusten jälkeen ehdotti leikkausta. Tässä vaiheessa toisessa jalassa oli jo havaittavissa voimien heikentymistä. Ja myönnettäköön, tilanne oli jo aika paha: mitkään kipulääkkeet tai lihasrelaksantit eivät auttaneet, kipu oli jatkuvaa, vain kävely hieman helpotti ja lisäksi pidätyskyky oli jo merkittävästi heikentynyt.

Leikkaus tehtiin niin, että olin hereillä, omasta tahdostani. Taisin tosin nukahtaa jossain vaiheessa. Kivut eivät tosiaankaan jääneet pöydälle, vaan kipuilua on vielä tälläki hetkellä. Yhä useampi päivä on kuitenkin kivuton. Minulla tilanne pääsi ilmeisen pahaksi tuon yhteensä noin puolen vuoden kipuilun aikana (näin kauan kesti päästä sellaiselle lääkärille, joka otti minut tosissaan ja kirjoitti lähetteen kuviin :jahas:). Harvemminpa nuo kirurgit huvikseen leikkaa eli eiköhän sieltä saa rehellisen arvion tilastaan. Itse en hetkeäkään epäröinyt, kun mahdollisuutta leikkaukseen tarjottiin, sen verran kipeä olin. Sitkeää ja kärsivällistä kuntoutustahan tuon leikkauksen jälkeen tarvitaan ja itse en saanut ensimmäiseen 6 vkoon istua kuin korkealle istuimelle. En kuitenkaan koe olevani mikään selkäpotilas lopun elämääni, vaikka tuo rappeuman kanssa joudunkin elämään ja sen ehdoilla treenaamaan :)
 
Äipällä seitsemän välilevyn pullistumaa, neljä niistä oli 2 vuotta sitten ja nyt on kolme. Ja lääkäri edes ehdottanut mitään leikkausta, venytysliikkeitä on saanut ja jotain sähköshokkihoitoa :D
 
:offtopic: 2 kysymystä. 1. miksi ihmeessä halusit olla hereillä? 2. miten sitten leikkauskipu hoidettiin? Spinaalipuudutus vai?

Aikaisemman nukutuskokemuksen perusteella en halunnut nukutusta, herääminen ei ollut mikään miellyttävä kokemus. Ja onhan nukutuksessa itsessään aina riski, tosin hyvin pieni sellainen. Kaipa halusin vain tuntea pitäväni tilanteen näin hallussa :rolleyes: Kontrollifriikki :D En voi kyllä sanoa, että tuo spinaalikaan mikään kovin miellyttävä kokemus olisi ollut. Tosin, pientä kipua jo koetun rinnalla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Huh, nyt alko muuten tosissaan pelottaan kun luin tätä ketjua. Itse loukkasin selkäni viime helmikuun lopulla ja kaikenlainen selän pyöristys ja rasittaminen aiheutti kipua kesään asti. Lääkärin diagnoosi röntgenin jälkeen oli "litistynyt" välilevy, ja keho kuulemma tottuu "uuteen asentoon" n. 6-12 kuukaudessa. Loppukesästä/syksystä selkä alkoikin selvästi paranemaan ja pääsin takaisin salille ilman kipuja, jopa syväkyykky ja mave toimi ilman ongelmia... vähän aikaa. Selkä ei missään vaiheessa lakannut olemasta aamulla kipeä, ja fysioterapeutilta sain liikkeitä yliliikkuvan selän hoitoon. Selkä on alkanu taas kipuilemaan ihan arkielämässäkin ja oikeaa takareittä vaivaa välillä ihan sietämätön kipu, joka on lähinnä istuessa mutta ongelman kyllä "tuntee" muulloinkin. Oikeastaan kipua esiintyy koko vasemman jalan takapuolella: pakaroissa, takareidessä ja pohkeen yläosassa. Eilen tuntui jopa jalan etupuolella sellainen akuutti kipu. Pitäisikö tässä nyt huolestua ja varata taas aika lääkäriin? Ortopedin mukaan tosiaan mitään välilevyn pullistumia ei voi olla, koska hermoissa ei kuulemma ole mitään vikaa ja se kyllä tuntuisi enemmän jos olisi.

Ei se nyt kuitenkaan ihan normaalia varmaan ole että kohta 10 kuukautta jatkunut lievä kipu selässä/oikeassa takareidessä (se tulee ja menee, on kuukauden kipeä ja 2 kuukautta normaali)? Selän toiminta on silti kohtalainen ja reilu kuukausi sitten 100 kiloa maasta ei tuntunut missään, ja kyykyssä pystyi tekemään sarjaa 80-90 kilolla ilman tuskia. Jossakin kohtaa tuli kuitenkin näköjään vedettyä överiksi kun kipeytyi uudestaan... idiootti kun olen. Taisi etukyykky olla liikaa. :/
 
Pitäisikö tässä nyt huolestua ja varata taas aika lääkäriin? Ortopedin mukaan tosiaan mitään välilevyn pullistumia ei voi olla, koska hermoissa ei kuulemma ole mitään vikaa ja se kyllä tuntuisi enemmän jos olisi.

:confused: Ortopedihän on lääkäri, kirurgi jopa, joten eiköhän hänen mielipide riitä. Jos siis olet nyt hänen luonaan käynyt. Jos et niin sittenhän diagnoosi on jo vanhentunut.

Pullistuman testaus on aika helppoa. Koita nostaa toista jalkaa suorana ylöspäin. Jos on pullistuma niin alkaa sattumaan ihan saatanasti. Mitä enemmän on pullistunut, sitä pienempi on kulma mihin jalka nousee.

Jos kipu on jatkuvaa tai tulee rasituksen myötä, niin voisiko olla mahdollista että lihas on tulehtunut?
 
Pullistuman testaus on aika helppoa. Koita nostaa toista jalkaa suorana ylöspäin. Jos on pullistuma niin alkaa sattumaan ihan saatanasti. Mitä enemmän on pullistunut, sitä pienempi on kulma mihin jalka nousee.

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ja yksiselitteistä ole..
 
:confused: Ortopedihän on lääkäri, kirurgi jopa, joten eiköhän hänen mielipide riitä. Jos siis olet nyt hänen luonaan käynyt. Jos et niin sittenhän diagnoosi on jo vanhentunut.

Pullistuman testaus on aika helppoa. Koita nostaa toista jalkaa suorana ylöspäin. Jos on pullistuma niin alkaa sattumaan ihan saatanasti. Mitä enemmän on pullistunut, sitä pienempi on kulma mihin jalka nousee.

Jos kipu on jatkuvaa tai tulee rasituksen myötä, niin voisiko olla mahdollista että lihas on tulehtunut?

Pahoittelut, kirjoitin lauseen huonosti. Siis joo, noissa lauseissa lääkäri ja ortopedi oli sama asia. ;)
Ehkä tässä ei vielä ole aihetta paniikkiin tosiaankaan, voi hyvin olla joku helposti fiksattava ongelma mutta kuulosti vaan aika pelottavan samanlaiselta kun alkuperäisen postaajan asia. Jalat kyllä nousee molemmat ihan näppärästi ilman kipuja.
Noh, pitää nyt miettiä mitä tässä tekisi asian suhteen. Polttaako taas liikaa rahaa yksityisellä lääkärillä (joka sanoo taas että painojen nostelu on tyhmää puuhaa ja selkä paranee itsestään) vai kiusatako YTHS:ää...
 
Jotenkin tuo leikkaus vaan epäilyttää. Takana jonkunnäköinen amatööriurheilu-ura (vapaaottelu), jota tietysti haluaisin vielä jatkaa vaikka tiedän että tilanne näyttää todella synkältä sen suhteen. No ehkä pääasia olisi kuitenkin saada nämä kivut pois että voin edes istua tuolilla kunnolla (toimistotyö).

Itseltäni operoitiin 2 välilevynpullistumaa v. 2003, sitä ennen elämä oli kivuliasta ja neljän seinän sisään rajoittunutta puolentoista vuoden ajan. Muutos suhteellisen liikunnalliseen elämäntyyliin oli iso. Lyhyesti, leikkaus onnistui hyvin, mitään pysyvää (hermostollista) vahinkoa ei onneksi jäänyt vaikka kipu olikin kroonistunut. Kuntoutuminen "normaaliin" eli perustallaajan kuntoon otti puolisen vuotta, ja vaikka kipu olikin kadonnut, tilanne oli henkisesti todella rassaava: uskallanko sitä, uskallanko tätä, entäs jos taas kosahtaa jne. Elimistö oli opetellut suojelemaan itseään kivulta, ja näiden syvään juurtuneiden, tervehtyneelle vartalolle turhien liikemallien unohtaminen otti aikansa.

Viitisen vuotta myöhemmin aloitin vapaaottelun, tosin harrastuspohjalta. Selkä on ottanut kamppailutreenin ilolla vastaan, mutta liikkuvuuteen olen joutunut panostamaan. Alaselkä jumiutuu helposti, ja varsinkin staattiset pidot pistävät joskus melkoiseen juntturaan. Vasen jalka ei nouse niin korkealle kuin oikea, eikä oikeallakaan kattoa tavoitella. Tärähdykset, kuten maahanvienneissä ym., tuntuvat epämiellyttäviltä omassa alaselässä. Eli: on treenattava järki päässä ja tavoitteiden on oltava realistisia (meikäläinen tuskin mitään rubber guardia pelaa ikinä, mutta ei tarvitsekaan). Heikoin lenkki määrää tahdin. Sen sijaan, että murehtii sitä mitä ei voi tehdä, keskittyy siihen mitä voi tehdä.

Oikeastaan se, mikä minua enemmän huolestuttaa selkäsi kannalta, on mainitsemasi istumatyö. Se ei välttämättä ole ensimmäinen syy pullistumaan, mutta en ole vielä tavannut potilasta, jonka selälle pitkään kestävä istuminen olisi hyväksi. Jos ajatellaan, että esim. treenaa tunnin päivässä syviä vatsa- ja selkälihaksia ja sitten istuu huonossa ryhdissä (en väitä, että sinä teet niin - itse kuitenkin syyllistyin aikaisemmin juuri tähän) ison osan päivästä, istumisen vähentäminen on yksinkertaisin tapa vähentää selän epäluonnollista kuormitusta.

Eli mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Jos selkä leikataan, sen saa leikata vaan joku jolla on todella kokemusta pullistumista eikä mikään kunnallinen lääkäriharjoittelija... "oho, katos ku lipsahti..."
Toisaalta, eikö noita pullistumia millään muulla saa kuntoon? Kyseessä siis ei ilmeisesti mikään pieni pullistuma, mutta kuitenkin.

Venyttelen lonkankoukistajia ja teen syviä vatsoja muun treenin ohessa (kevyttä pumppailua 4x viikossa). Mitä muuta voisin tehdä?

Leikkauksessa on aina omat riskinsä, eivätkä kaikki välilevynpullistumien leikkaukset tuo helpotusta. Etenkin pitkällä tähtäimellä (enemmän kuin 5 vuotta) vaivan uusiutumisriski kasvaa, varsinkin jos tupakka maistuu ja työ on samalla tavalla kuormittavaa kuin aikaisemmin. Itse olin siinä tilanteessa, että lääkkeet eivät juuri enää lievitystä tarjonneet, ja kroonistuneen kivun myötä elämänilo oli pakkasen puolella. Koin, ettei minulla ollut juuri mitään menetettävää suhteutettuna siihen, mitä onnistunut leikkaus merkitsisi. Päätös oli siksi minulle verrattain helppo.

Mitä voisit tehdä: liiku sen verran, minkä selkä antaa myöten, lamaantuminen todennäköisesti pahentaa tilannetta niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Oletko huomannut voima- tai venyvyyseroja vartalon eri puolilla? Onko jompikumpi jalka toista voimakkaampi?
 
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ja yksiselitteistä ole..

Joo kyllähän noita venytystekniikoita on paljonki millä fysioterapeutit noita pullistumua testailee.

Mutta sanon nyt omasta kokemuksesta pari sanaa!
Kovan reenijakson jälkeen, ilmeisesti maastavedosta johtuen
itsellä todettiin pitkän alaselkäkipujen jälkeen vasemman puolen, alimmaisen välilevyn paha pullistuma magneettikuvista. Kovia kipulääkkeitä jo kohtuu pitkää syöneenä leikkausta ehdotettiin ja pidettiin jopa ainoana vaihtoehtona kun ei alkanu kipu hellittää edes ajan kanssa. Onneks itse pidin pääni ja halusin ehdottomasti välttää leikkauksen viimmeseen asti. Sain onneksi lähetteen fysiatrian puolelle jossa todella huolestuttiin mun tilasta kun kävely, istuminen yms. jo näytti tosi tosi oudolta. Sain pian lähetteen kuntoutukseen joka kesti viikon. Erittäin kattava kuntoutusviikko kaikkineen lääkäriluentoineen oli erittäin hyvä. Tästä viikosta jäi käteen tosi hyvät harjoitteet jota rupesin aluksi ihan kotioloissa tekemään. Hetken kotona jumpattua pääsin vihdoin lääkkeistä eroon ( vierotus ei ollu kovinkaan mukavaaa!). Pian olo oli aivan mahtava vaikka ei kaikki kivut todellakaaan lähteny. Puntille menin muutaman kuukauden päästä pikkuhiljaa vahvistamaan syviä vatsoja, selkää, jalkoja ja kaikkia tärkeitä lihaksia jotka tukee selkää. Nyt on kulunut tästä kuntoutusjaksosta 11 kuukautta ja olen erittäin tyytyväinen nykytilaani. Eli en suosittele puukkoa kuin ääritapauksessa!
 
adeoussi, voitko kertoo tarkemmin tosta kotijumpasta ja salireenistä, et mitä oot tehny, mikä on auttanu ja mitä kannattaa välttää jne...? ite just olin magneettikuvauksis (kesti 20min ja makso 630e, halpaa ku hammastahna :itku:) ja sielt löyty vasemmalta puolelta kans pullistuma ja sit lääkäri määräs 47 hoitokertaa kaikenmaailman erihoitoja fysioterapeutil ja sun muis :( mut reenaamaan olis kova hinku, mut vituttaa enemmän kun Jeesuksen ponia, kun se välilevy painaa johkin hermoon, niin se jännittää itekseen ton alaselän, eikä meinaa saada rennoks millään :curs:
 
Etsi googlella pilates liikkeitä. Niitä ne melko pitkälle oli. Idea ainakin mulla oli fysioterapiassa se, että kaikissa liikkeissä vedetään vatsaa sisään niin paljn kun menee. Sitten vain menet mahdollisimman hankalaan asentoon ja nostelet jalkoja :D
 
Koska leikkaus?

Milloin pullistuman kohdalla on järkevää päätyä leikkaukseen, jos ei nyt ajatella aivan akuuttia tarvetta? Leikkausta ei käsittääkseni kannata kuitenkaan liikaakaan lykätä, toisaalta sitä tulisi viimeiseen asti välttää? Urheilemaankin mieli tekisi...

Minulla vaiva jatkunut noin 2 kk ja hankalimpina oireina vasemman nivusen/pakaran/jalan puutuminen seistessä/kävellessä. Maatessa löytyy melko kivuttomia asentoja ja "hyvin menee" (=ilman lääkkeitäkin), jos päivät makaa sohvalla. Kipuja sitten tulee, jos on juuri ollut liikkeellä enemmän. MRI:stä todettu kookas prolapsi/sekvesteri, joka tukkii lähes täysin LV-juurikanavan. Oireita eivät ole missään vaiheessa aiheuttaneet klassiset jalan nosto yms. testit (jonka vuoksi diagnoosin saaminen kesti, ortopedi ja fyssarit ovat olleet hämmästyneitä). Istuminen oikeastaan on aina helpottanut puutumisoireitta. Kantapäillä kävely ei onnistu kipeällä puolella.
 
Milloin pullistuman kohdalla on järkevää päätyä leikkaukseen, jos ei nyt ajatella aivan akuuttia tarvetta? Leikkausta ei käsittääkseni kannata kuitenkaan liikaakaan lykätä, toisaalta sitä tulisi viimeiseen asti välttää?

Hyvä kysymys, johon ei ole mitään yksinkertaista vastausta. Nämä on aina tilanne kohtaisia päätöksiä, ja täytyy tehdä hoitavan lääkärin (ortopedi tai neurokirurgi) ja potilaan välillä.
 
Back
Ylös Bottom