CBB Utti Hulkki Hietala

Meta title: 🔥 Utti Hietala – suomen kovin treenimetodien räjäyttäjä 🔥

Meta description: Räjähtävä katsaus Utti Hietalan treenifilosofiaan, metodeihin, kehonrakennukseen ja suorituskyvyn optimointiin. Maksimaalista rautatietoa...


Eisss, tuo inri-nimimerkin esittämä kysymys tiputti kyllä täysin. Ei sillä, mielenkiintonen kysymys, mutta viestin kirjotusasu yhdistettynä tuohon Utin esitystapaan pisti naurattaa.
 
Kysymys tuosta "body fat set point" asiasta, että tarkoittaako tämä juuri rasvaprosentti aluetta, missä keho tykkää olla vai rasvan määrää kehossa?
Jos henkilöllä x on paino 90kg ja rasvaprosentti 20 ja hän hän kasvattaa 10kg puhdasta lihasta, mutta rasvaa kertyy kehoon hyvin vähän lisää.
Näin rasvaprosentti tippuu, mutta rasvanmäärä kasvaa. Eli kysymys on, että onko keholla oma optimaalinen rasvaprosentti alue, vai oma optimaalinen rasvan määrä kehossa, jossa se tykkää pysytellä? Ja toinen kysymys: Jos haluaa saada keho totutettua alhasempaan rasvaprosentti alueeseen, kannattaako se tehdä kasvattamalla lihasten määrää vai polttamalla rasvaa? Kysymys on ihan mielenkiinnosta. "tiedän että ensinmäinen vaihtoehtohan on se mihin pyritään"
 
Kysymys tuosta "body fat set point" asiasta, että tarkoittaako tämä juuri rasvaprosentti aluetta, missä keho tykkää olla vai rasvan määrää kehossa?
Jos henkilöllä x on paino 90kg ja rasvaprosentti 20 ja hän hän kasvattaa 10kg puhdasta lihasta, mutta rasvaa kertyy kehoon hyvin vähän lisää.
Näin rasvaprosentti tippuu, mutta rasvanmäärä kasvaa. Eli kysymys on, että onko keholla oma optimaalinen rasvaprosentti alue, vai oma optimaalinen rasvan määrä kehossa, jossa se tykkää pysytellä?

Näistä oli muistaakseni edellisessä Q&A:ssa juttua, mutta...

...Yleisesti ottaen keho ei ymmärrä rasvaprosentista mitään, vaan säätelyjärjestelmät, etenkin leptiinisignalointi, pelaavat rasvasolujen määrän ja koon perusteella.

Karvalakkimalli: Isompi määrä isompia rasvasoluja tuottaa enemmän leptiiniä. Tämä kiertoon tulevan leptiinin määrä yhdistettynä henkilön leptiiniherkkyyteen vaikuttaa sitten "body fat setpointin" ilmenemiseen.

Eli kyllä, kasvattamalla kilotolkulla lihasta voi todellakin säätää omaa setpointtiaan alempaan rasvaprosenttiin, jos rasvan kokonaismäärä pysyy samana.
(En ole varma miten rasvasolujen määrän ja koon vaihtelu asiaan vaikuttaa mutta ainakin joitain viitteitä on siitä, että olisi leptiinin tuotannon kannalta parempi mikäli sama rasvamäärä jakautuisi pieneen määrään rasvasoluja. Eli vähän mutta isoja -tyyppisesti)

Ja toinen kysymys: Jos haluaa saada keho totutettua alhasempaan rasvaprosentti alueeseen, kannattaako se tehdä kasvattamalla lihasten määrää vai polttamalla rasvaa? Kysymys on ihan mielenkiinnosta. "tiedän että ensinmäinen vaihtoehtohan on se mihin pyritään"

Melko itsestään selvästi ensin mainittu, yllä olevin perustein. Jos lihasta ei ole mahdollista enää oleellisesti kasvattaa, niin sitten onkin huomattavasti vaikeampaa. Kropalla ei nimittäin ole selviä mekanismeja setpointin alentamiseen. Kenties juuri leptiiniherkkyyden kanssa pelaaminen voisi onnistua? Vaikea sanoa miten se käytännössä toimisi mutta siihen menee luultavasti kauan aikaa ja vaatii aika kovaa duunia. Toiseen suuntaan onnistuu kyllä valitettavan tehokkaasti ja vähäiselläkin panostuksella...

edit. Jotain omakohtaista kokemusta ja kuulopuheita on sen puolesta, että oman setpoint-rasvojen tuntumassa syklittämällä voi pidemmän päälle kohottaa omaa aineenvaihdunnan tasoa ja mahdollisesti myös laskea hieman rasvojen asetustasoa. Mutta kuten mainittua, siihen menee aikaa ja se vaatii aika kovaa paneutumista.

Luultavasti panos-tuotto -suhteen kannalta olisi useimmiten järkevintä tunnistaa oma setpoint-alueensa, hyväksyä asia ja pitää huoli ettei se siitä ainakaan pääse nousemaan.
 
Olen tässä lukenut Lyle McDonaldin kirjoja ja mieleen tuli kysymys Utille: mitä mieltä olet tuosta McDonaldin mainitsemasta johimbiinistä rasvanpoltossa ja yleisestikin?
 
Mitens kun oli puhe tästä bodyfätsetpointista, niin mitenkäs kun sanotaan että jos vaikka kun kroppa on tottunut olemaan 110kg ja se on mukavuusalue johonka kroppa aina pyrkii palaamaan. Mitenkäs jos tuosta tiputetaan 20kg pois ja pidetään paino pitkään 90kg tienoilla. Asettuuko/tottuuko kroppa olemaan 90kg ja tuleeko siitä uusi optimipaino jos siellä pysytään pitkään? :)

Ja kuinla kauan siellä alhaisemmassa painossa pitää pysyä, että siitä tulee uusi optimi/mukavuusalue? :)
 
Toki. Mutta, jonkin substanssin status kansainvälisen riistolääkemonopolin pelinappulana ja Utin mielipide ovat eri asioita. ;)
Vähän epäilen että Utilta tulee mitään omakohtaista kokemusta ainakaan. Todennäköisesti samaa tietoa mitä voi löytää ihan itsekkin.
 
Mitens kun oli puhe tästä bodyfätsetpointista, niin mitenkäs kun sanotaan että jos vaikka kun kroppa on tottunut olemaan 110kg ja se on mukavuusalue johonka kroppa aina pyrkii palaamaan. Mitenkäs jos tuosta tiputetaan 20kg pois ja pidetään paino pitkään 90kg tienoilla. Asettuuko/tottuuko kroppa olemaan 90kg ja tuleeko siitä uusi optimipaino jos siellä pysytään pitkään? :)

Ja kuinla kauan siellä alhaisemmassa painossa pitää pysyä, että siitä tulee uusi optimi/mukavuusalue? :)

Ei varmasti totu, koska n. 20% optimitason alapuolella olisi jo änkyräkireä kunto ja silloinkin puhuttaisiin henkilöstä, jolla setpoint olisi poikkeavan korkealla. Tai tottuuhan se tavallaan sulkemalla vähitellen aineenvaihduntaa ja vireystilaa ylläpitäviä järjestelmiä, polttamalla lihasta jne. mutta mitään positiivista adaptaatiota on turha odotella.

Todennäköisempi skenaario on se, että pitkitetty rajuilla alirasvoilla oleskelu purkautuu tavalla tai toisella hallitsemattomana reboundina, jonka seurauksena setpoint nousee.

Jos setpointin alentaminen nyt yleensä on mahdollista, niin pitäisi olla vain aavistuksen omalla epämukavuusalueellaan ja silloinkin antaa kropalle (ja päälle) mahdollisuus palautua jonkinlaisen kalorisyklittelyn avulla. Siis aivan kuten harjoittelussa yleensäkin rasituksen ja levon balanssia säätelemällä. Fokus pitäisi olla aineenvaihdunnan ylläpitämisessä ja mielellään vähittäisessä kohottamisessa, ei kireydessä. Projektin aikajänne lienee syytä ajatella vuosissa ja varautua parhaimmillaankin vaatimattomiin tuloksiin, kuten natikkabodaamisessa toki muutenkin:D
 
Lyhyestä virsi kaunis;
Jos juon vettä vaaditut(ruokavaliossa) 4litraa herään yöllä vessaan vähintään kaksi kertaa=ei tule 6h unta putkeen ja näin ollen vaikuttaa luontaiseen kasvuhormonin tuotantoon.
Kumpi pienempi paha?
 
Lyhyestä virsi kaunis;
Jos juon vettä vaaditut(ruokavaliossa) 4litraa herään yöllä vessaan vähintään kaksi kertaa=ei tule 6h unta putkeen ja näin ollen vaikuttaa luontaiseen kasvuhormonin tuotantoon.
Kumpi pienempi paha?

Oletko aiemmin juonut vähemmän vettä ja nyt siis määrät nousseet? Aika nopiaan nuo yölliset vessakäynnit loppuu kun "tottuu" mahdollisesti lisääntyneeseen veden juontiin.

Ja miten jaat veden litkimiset? Tuollaisen määrän kun jakaa pitkin päivää niin ei pitäisi olla ongelmaa. Toki jos vetää ennen nukkumista semmoiset pari litraa niin siinä voi lakanatkin kastua.
 
Lyhyestä virsi kaunis;
Jos juon vettä vaaditut(ruokavaliossa) 4litraa herään yöllä vessaan vähintään kaksi kertaa=ei tule 6h unta putkeen ja näin ollen vaikuttaa luontaiseen kasvuhormonin tuotantoon.
Kumpi pienempi paha?

Toi nyt on höpöhöpöä et joku marginaalinen kasvuhormonintuotanto häiriintyisi öisillä vessareissuilla. Kyllä se 4 litraa vettä päivässä on tärkeempi asia.
 
Back
Ylös Bottom