CBB Utti Hulkki Hietala

Meta title: 🔥 Utti Hietala – suomen kovin treenimetodien räjäyttäjä 🔥

Meta description: Räjähtävä katsaus Utti Hietalan treenifilosofiaan, metodeihin, kehonrakennukseen ja suorituskyvyn optimointiin. Maksimaalista rautatietoa...


Mitä mieltä oot jos tekee 2-jakoisessa muut 2x mutta selän ja jalat kerran kovempaa?

Ja sitten toinen kysymys, että mikä on mielestäsi tehokkainta massan hankintaa ajatellen, vetää nämä pienten lihasryhmien (2x) treenit jokatoinen voimana 5-6 toistoo ja muuten vaikka ~15 toistoa, toimiiko? Vai kannattaisiko toistot pitää kokoajan korkeampana?

Tiedän että absoluuttista totuutta ei ole, mutta sano nyt sitten vaikka mutu tuntumalla jos ei muuten :D
 
Mitä mieltä oot jos tekee 2-jakoisessa muut 2x mutta selän ja jalat kerran kovempaa?
Kunhan vältät sarjojen loppuun asti vetämistä ja teet jaloille ja selälle vain kerralla enemmän sarjoja, on homma OK.
Ja sitten toinen kysymys, että mikä on mielestäsi tehokkainta massan hankintaa ajatellen, vetää nämä pienten lihasryhmien (2x) treenit jokatoinen voimana 5-6 toistoo ja muuten vaikka ~15 toistoa, toimiiko? Vai kannattaisiko toistot pitää kokoajan korkeampana?
Siis hetkinen? Eli kysyt tuosta hypoteettisesta ohjelmasta, jossa tehdään jalat ja selkä 1x viikkoon ja loput lihakset 2x viikkoon?

Miksi ihmeessä pitkät sarjat olisivat jotenkin parempia kuin lyhyet sarjat? "Oikean" lihaskasvun eli sarkomeerisen hypertrofian aikaansaanti on parasta nimenomaan hieman raskaammilla painoilla ja lyhyemmillä sarjoilla, joten niitä kannattaisi tehdä kaikkein eniten, mutta käytännössä hermosto ja nivelet tykkäävät pidemmän päälle pahaa jos koko ajan paukutetaan 4-6 toiston sarjoja isoilla romuilla, joten on hyvä vaihdella esim. 4-6 toiston raskaita treenejä 6-12 toiston pumppitreenien kanssa.

PS. Koska meikäläinen kuitenkin on jo ties kuinka kauan nimenomaan vuorotellut lyhyiden ja pidempien sarjojen treenikiertoja (ja tämä on siis loogisesti MINUN mielestäni paras tapa treenata, koska muuten en siten treenaisi), en varsinaiseti ymmärrä miksi kysyt minulta vielä erikseen onko tämä mielestäni paras tapa treenata massanhankintaa ajatellen?
 
Ootko juossut koska viimeksi pitkiä lenkkejä/cooperia, miten sujuu? Eli millaisena pidät aerobista kuntoasi? Onko sinusta sillä millainen vaikutus treenaamiseen.
 
Ootko juossut koska viimeksi pitkiä lenkkejä/cooperia, miten sujuu? Eli millaisena pidät aerobista kuntoasi? Onko sinusta sillä millainen vaikutus treenaamiseen.
En edelleenkään harrasta aerobista liikuntaa, tämä ei ole mihinkään viimeisen 5+ vuoden aikana yhtäkkiä muuttunut.

Salilla pyrin tekemään varsinkin volyymipainotteisissa treeneissä sarjat hyvinkin lyhyillä palautuksilla liikepareja ja -ryhmiä hyödyntäen, ja niin kauan kuin pystyn salilla treenaamaan kovalla teholla lyhyillä palautuksilla, en näe mitään merkittävää syytä kehittää aerobista kuntoani vielä erikseen aerobisella liikunnalla.
 
Ensinnäkin paljon kiitoksia vastauksista. On mielenkiintoista lukea välillä "opiskeluhistoriastasikin". Kuitenkin jokunen kysymys jäi vielä askarruttamaan.

Ja jos arvosanoista puhutaan, en sanoisi olevani kovinkaan menestynyt opinnoissani sillä TKK:lla keskiarvoni on 3.6/5.0 ja HSE:ssa kai 78/100. Eli täysin keskiluokkaa, ellei jopa alle.

Itse ainakin pitäisin kertomasi ylioppilaskokeen ja nykyisiä opiskelu tuloksiasi lähes täydellisinä jos itse tuollaisiin pääsisin. Ehkä et itse pidä tuota suurena saavutuksena, mutta varmasti aika moni muu pitää.

Ehkä se tärkein juttu jo lukiossa oli tajuta, että lukemista ei voi jättää viimeiseen iltaan vaan alue olisi hyvä lukea kurssin aikana jo kertaalleen läpi ennen kuin tentti lähestyy, ja sitten erillinen tenttiin lukeminen olisi oikeastaan intensiivinen kertaus.

Eli olisi hyvä esim. joka koulupäivän jälkeen lukea joka aineessa käyty alue läpi vaikka illalla? Vai lukea tietyin väli ajoin hieman pidempi pätkä?

Jos nuo nyt kuitenkin jäsennellyiltä vaikuttavat, on syynä varmastikin tiivistelmien teko loppulukioaikoina ja varsinkin korkeakouluopintojen yhteydessä. Lukiossa tämä ei ehkä ole yhtä tarpeellista, mutta yliopistotasolla kurssikirjat ovat niin uskomattoman laajoja täyttä schaissea sisältäviä paskanjauhantaraamattuja, että niitä ei todellakaan voi sellaisenaan lukea tenttiin ja kuvitella muistavansa jotain. Itselleni ainoa kunnolla toimiva tapa on ollut tiivistelmien teko, eli käyn kurssikirjan joko itse tai suuremmalla porukalla kirja osiin pilkottuna rauhassa läpi ja poimin ne olennaiset jutut, jotka täytyy selkeästikin tentissä muistaa. Sitten varsinainen tenttiin lukeminen tapahtuu tiivistelmän avulla, kirjaan ei tuossa vaiheessa kannata edes koskea (ellei sitten tarvitse apua jonkun jutun ymmärtämisessä).

Viitsitkö kertoa esim. minkä kokoisesta kirjasta teet minkäkin kokoisen tiivistelmän? Saatko tärkeän tiedon esim. kymmenesosaan koko kirjasta?

Olisi todella hienoa jos voisi ympäri vuoden noudattaa jotakin tarkkaa aikataulua, mutta tämä ei tule opiskellessa toteutumaan, eikä varmaankaan työelämässäkään. Aikataulut nimittäin elävät päivästä toiseen, eikä mitään varsinaista rutiinia voi näin ollakaan. Siksi teenkin kouluhommat aina niinä aikoina kuin kykenen, ja joskus tämä tarkoittaa aika lyhyitä yöunia. Joskus taas voin ottaa rennosti viikkokaupalla.

Kiinnostaisi myös joku esimerkki päivä TKK:lla ja HSE:ssa. Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä? Varmaankin vaihtelee paljon mutta noin suunnilleen.

Paha sanoa, koska en ikinä sen kummemmin kuppasurkean pääsyvaatimuksia tutkiskellut, enkä ole kuppasurkean pääsykokeissakaan käynyt (pääsin SAT-valinnassa sisään).

Tuo kertoo mielestäni jo aika hyvästä menestyksestä, että ei tarvitse käydä edes pääsykokeissa.

Eiköhän tuo selviä HSE:n opiskelijavalintasivuilta.Jos kuppasurkeaan haluat, lienee paras painottaa kieliä, historiaa/yhteiskuntaoppia ja matikkaa. Jos taas haluat oikeaan kouluun eli tutalle TKK:lla, on paras hautautua matikan ja fysiikan kirjoihin täyspäiväisesti. Mutta ylivoimaisesti tärkeintä on tosiaan varata helvetisti aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen, ja sitten lukea lukemisen päälle.

Noita pääsyvaatimuksia en oikein saanut selville sieltäkään, mutta tarkoitushan on pyrkiä parhaaseensa. Olisi vain mukava tietää minkä tasoisilla oppilailla on mahdollisuus päästä sisään.

Tuohon TKK:hon en ole vielä pahemmin tutustunutkaan, mutta jos haluaa pitää molemmat koulumahdollisuudet auki on siis parasta opiskella myös sitä fysiikkaa?

Eli painotus itselläni aineissa: pitkä matikka, (fysiikka), englanti, saksa, (ruotsi), historia/yhteiskuntaoppi.

Kunhan vain aika ja jaksaminen riittäisi, sillä itselläni on tuota HSE:a ajatellen suuri panostaminen tuohon englantiin. Sinulle tuo taitaa olla yhtä helppoa kuin äidinkieli.

En sanoisi varsinaisesti opiskelevani kuppasurkeassa, vaan lähinnä suorittavani siellä kandin paperit. TKK ja tuotantotalouden lafka on minulle se ainoa oikea koulu, jossa oikeasti opiskelen. Kuppasurkea on sitten vähän tuollainen vasuriprojekti, mutta loppujen lopuksi ihan samaa paskanjauhantaa noissa molemmissa opetetaan. Mitään konkreettista tai hyödyllistä en ole kummassakaan paikassa oppinut, TKK:lla olen vain joutunut tekemään huomattavasti enemmän duunia kurssien eteen.

Eli kaupallinen ala molemmissa kuitenkin pääaiheena? Ilmeisesti ainakin arvostat TKK:ta "hieman" enemmän. ;)
 
Eli olisi hyvä esim. joka koulupäivän jälkeen lukea joka aineessa käyty alue läpi vaikka illalla? Vai lukea tietyin väli ajoin hieman pidempi pätkä?
Todennäköisesti paras tapa olisi aina kunkin luennon yms. jälkeen lukea käsitelty kappale / kappaleet läpi, mutta voihan nuo isommissakin osissa käydä harvemmin läpi. Pääasia että ne lukee ajoissa ennen tenttiä.
Viitsitkö kertoa esim. minkä kokoisesta kirjasta teet minkäkin kokoisen tiivistelmän? Saatko tärkeän tiedon esim. kymmenesosaan koko kirjasta?
Riippuu aivan täysin aiheesta ja kirjasta. En yleensä kirjoita tiivistelmiin melkeinpä mitään muuta kuin bullet point -listoja ja kaavioita, joten joku 15-25 sivua on aika yleinen pituus kurssikirjatiivistelmälle (alkuperäinen jenkkioppikirja 400-800 sivua).
Kiinnostaisi myös joku esimerkki päivä TKK:lla ja HSE:ssa. Kuinka monta tuntia keskimäärin päivässä? Varmaankin vaihtelee paljon mutta noin suunnilleen.
Ei noista yksittäisistä päivistä mitään merkittävää sanottavaa ole. Erot työmäärissä näkyy lähinnä siinä, että TKK:lla suurin osa kursseista on 2 ovarin laajuisia ja siltikin työläämpiä kuin HSE:n 4 ovarin kurssit. Kuppasurkeassa on lähes kaikki kurssit tuon 4 ovaria.
Tuo kertoo mielestäni jo aika hyvästä menestyksestä, että ei tarvitse käydä edes pääsykokeissa.
Ei se kerro mistään muusta, kuin vaihtoehtoisesta sisäänpääsyväylästä. Kävin siis tekemässä SAT-tasokokeen, ja pyrin sillä sisään.
Noita pääsyvaatimuksia en oikein saanut selville sieltäkään, mutta tarkoitushan on pyrkiä parhaaseensa.
Ei pääsyvaatimuksia ole olemassakaan, vaan joka vuosi sisään otetaan tietty määrä porukkaa ja eniten pisteitä saaneet pesevät vähemmän pisteitä saaneet. Ja HSE:n sivuilta löytyy nimenomaan tiedot siitä, kuinka paljon YO-papereilla saa pisteitä, kuinka suuri osuus pääsykokeiden pisteillä on valintapisteissä, jne. Etsi nuo sieltä sivuilta.
Olisi vain mukava tietää minkä tasoisilla oppilailla on mahdollisuus päästä sisään.
Jos vain pärjäät tarpeeksi hyvin pääsykokeissa, voi YO-todistuksesi olla aivan sysipaskakin ja pääset silti sisään. Pääsykoe on tärkeämpi kuin mikään numero lukion todistuksessa, ja ainakin TKK:lla on joka vuosi myös pelkät pääsykoekiintiöt joissa siis merkkaa ainoastaan pääsykokeista saadut pisteet. Tarkempaa tietoa esim. kuppasurkean sisäänpääsymenettelyistä löydät varmasti esim. aihetta käsittelevistä threadeista Pakkotoistolla, sen sijaan että arvuutat niitä meikäläisellä.
Eli kaupallinen ala molemmissa kuitenkin pääaiheena? Ilmeisesti ainakin arvostat TKK:ta "hieman" enemmän. ;)
Opiskelen TKK:lla tuotantotalouden osastolla pääaineenani yritysstrategia. En ymmärrä miksi porukka kuvittelee minun opiskelevan jotain teknistä vaikka olen aina selventänyt olevani tutalla.
Tiedätkö Hulkki että vieläkö sinulla on hallussa jotakin yleisurheilun Suomenennätyksiä?
Enpä ole asiaa pahemmin edes miettinyt. Ainakin yksi (olikohan se nyt 13-vuotiaiden) moniottelu-SE meikäläisellä on väkisinkin, sillä kyseisen ikäluokan moniottelun lajit muutettiin sen jälkeen kun rikoin vanhan ennätyksen. Jollei kyseisen ikäluokan moniottelun lajisisältöä muuteta takaisin tuohon vanhaan, pysyy ennätykseni voimassa ikuisesti. :D
 
Mielestäni parhaiten luennoista saisi hyödyn irti, jos viitsisi lukea suunnilleen, vaikka vain luentokalvoista, asian, joka tullaan käymään luennoilla läpi. Nämä luentokalvot ainakin meillä Oulussa ovat melkeinpä täynä kuvia ja varmasti jää pieniä epäselvyyksiä. Luennoilla sitten olisi käytävää asiaa mietitty etukäteen ja huomaisi miten ne kohdat menee, joita kotona on yrittänyt miettiä ennen luentoa. Helpomminhan siinä tosiaan käy niin, että menee suoraan luennoilla valmistautumatta. Itse olen niin heikko " kuuntelija " , että vaikka luen heti illalla päivällä käydyn asian, niin siltikin jää joitain asioita mietityttämään, jos en ole valmistautunut luennoille ennakkoon mitenkään ( elektroniika/radiotekniika on matemaattinen ala, niin ei ainakan minulle mitkään maxwellin yhtälöt kuuntelemalla päähän jää ).
Tästä johtuen en ole itse käynyt pitkiin aikoihin luennoilla vaan luen suosiolla kurssikirjat ja lasken harjoitukset omalla ajalla. Onhan tuossa tietenkin hommaa kohtuu paljon, mutta mukavaa se on.
 
Salilla pyrin tekemään varsinkin volyymipainotteisissa treeneissä sarjat hyvinkin lyhyillä palautuksilla liikepareja ja -ryhmiä hyödyntäen, ja niin kauan kuin pystyn salilla treenaamaan kovalla teholla lyhyillä palautuksilla, en näe mitään merkittävää syytä kehittää aerobista kuntoani vielä erikseen aerobisella liikunnalla.

Tuli vaan mieleen, että ois mielenkiintoista jos tietäisi paljonko tuollaiselle klassikkobodarille tulee askelia päivässä(askelmittari päivän hollilla).

Tottahan se on, että jos jaksaa treenata niin tehokkaasti kuin omasta mielestä tarvitsee, niin silloin on kunto kohillaan. Eli ettei huono kunto ole treenissä haittana.
 
Mielestäni parhaiten luennoista saisi hyödyn irti, jos viitsisi lukea suunnilleen, vaikka vain luentokalvoista, asian, joka tullaan käymään luennoilla läpi.
Juu, jos olisi käytettävissä ääretön määrä aikaa, olisi oppimisen kannalta käsittääkseni paras keino lukea esim. oppikirjasta luennolla käsiteltävät alueet jo ennen luentoa läpi. Sitten käydä luennolla, ja vielä jälkikäteen kerrata luentokalvot.

Käytännössä kuitenkin jo pelkästään niillä luentokalvoilla pärjää hyvin pitkälle, ja ne saa yleensä itse opiskeltua huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitä keskimääräinen luento kestää. Tästä johtuen en olekaan käynyt luennoilla ekan TKK-vuoden jälkeen melkeinpä lainkaan.
 
Käytännössä kuitenkin jo pelkästään niillä luentokalvoilla pärjää hyvin pitkälle, ja ne saa yleensä itse opiskeltua huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin mitä keskimääräinen luento kestää. Tästä johtuen en olekaan käynyt luennoilla ekan TKK-vuoden jälkeen melkeinpä lainkaan.

Itse olen tehnyt suunnilleen juuri samoin: en näe järkeä istua kuuntelemassa, kun luennoitsia käytännössä puhuu juuri samat asiat, mitä kalvoilla. Oikeastaan matematiikan luennot olen istunut, kun muuten ei saanut esimerkkitehtäviä ja niistä oli suuri apu tenttiin.
 
Pääsykoe on tärkeämpi kuin mikään numero lukion todistuksessa, ja ainakin TKK:lla on joka vuosi myös pelkät pääsykoekiintiöt joissa siis merkkaa ainoastaan pääsykokeista saadut pisteet. Tarkempaa tietoa esim. kuppasurkean sisäänpääsymenettelyistä löydät varmasti esim. aihetta käsittelevistä threadeista Pakkotoistolla, sen sijaan että arvuutat niitä meikäläisellä.

Tämä selvä. Tarvii tutkia koulujen sivuja ja pakkotoistoa vielä lähemmin. Tämä opiskelusta tällä erää.
 
Hehheh hauska ku selaa noita gallerian katsotuimpia kuvia niin kaikki on jotain hehkeitä tyttö kuvia ja väliin sattuu aina muutama HC-kuva hulkista. Näkee hyvin mikä on suurimmassa suosiossa galleriassa. Naiset ja Hulkki! :D
 
Back
Ylös Bottom