- Liittynyt
- 28.12.2002
- Viestejä
- 2 380
setae sanoi:Oma liikunta kun oli muotoa sohvaperuna, niin kyllä sitä saa vääntää aika julmetulla kiukulla, että pysyisi edes kavereiden perässä kehityksessä.
Oliko hyvin kulkeneen treenin ja uusien ennätysten syy siis se, että
- jätit kesällä jalat treenaamatta punttisalilla ja teit vaihteeksi jotain muuta (=treenien jaksotus), vai
- se että olet pyöräillyt koko pienen ikäsi, lyhyttä ja surullista sohvaperunavaihetta lukuunottamatta? Tämä jäi epäselväksi.
Kyllähän usein homma menee niin, että se joka on geneettisesti tai muuten lahjakas ja innokas yhdessä urheilussa, pärjää monessa muussakin. Yleislahjakkuuksien ongelma nuorella iällä on oikean lajin valinta. Ja jos mikään ei oikein natsaa tai kaikki kiinnostaa liikaa, niin paras terä jää löytymättä, ja lahjattomampi mutta sinnikkäämpi pitkän linja puurtaja menee ohi.
:jahas:. No joo, toki siitä urheilusta varmaan on hyötyä, mikäli sitä on tullut harrastettua ennen punttailua. Mutta mutta vähän toivoa meille vähemmän-urheileillekin että kyllä se lihas kasvaa ilman urheilutaustaaki ;).
Itse kokeilin paljon kyllä kaikkea, mutta mikään ei tuntunut "nappaavan" ja kiinostus lopahti ennemmin tai myöhemmin. Vasta kuntosaliharjoittelun löydettyäni voin sanoa löytäneeni "mun lajin". Ikävä vaan että näinkin myöhään...
Treenin jaksotus siis varmaankin apuna, erinlaista rasitusta ja etenkin pitkäkestoista sellaista. Ehkäpä kyseessä oli vain tietynlainen placebo-ilmiö, rupesin vaan tätä asiaa treenin jälkeen pohtimaan.