Unissaan liikkuminen ongelmana. Muita?

[Vainoharha]

Threadin aloittajalle: Muistaakseni tuollaisissa tapauksissa on mahdollisuus päästä ns. unitutkimuksiin ja lääkäri voi määrätä unilääkkeitä, joiden ansiosta on mahdollista nukkua sikeämmin/rauhallisemmin. Rohkeasti vain suoraan lääkäriin juttelemaan ongelmasta Ikävää jos tuollaiset unissaan remuamiset haittaa jo muuta elämää.

Lapissa ainaki tarkoittaa samaa kuin kiroilu.

OFFTOPICina: Huomaa, että ittekin "lappalaisia" kun en kiinnittänyt "kirvaus"-sanaan mitään huomiota

 

[Tubsu]

Hehee, joskus 8vuotiaana olin kylässä.. nooh yöllä sitten unissani olin käynyt kusella. ja sen verran samaa muotoa oli talo, etttä kun kävelee kotona vessaan niin menee vessaan.kun samallaatavalla kävelee tutulla niin pääsee perunasäkille. arvatkaa menikö perunat biojätteisiin ?

 

[Phobos]

Itsellä ei koskaan ole ollut tätä ongelmaa, mutta pikkuveljellä toisinaan. Aiheuttaa aina pienoista repeilyä kun nukkuu mun luona. :D

 

[Ruhl]

Hehee, joskus 8vuotiaana olin kylässä.. nooh yöllä sitten unissani olin käynyt kusella. ja sen verran samaa muotoa oli talo, etttä kun kävelee kotona vessaan niin menee vessaan.kun samallaatavalla kävelee tutulla niin pääsee perunasäkille. arvatkaa menikö perunat biojätteisiin ?

Nyt kyllä täytyy :hyvä:

Ite just viime yönä pitkän valvomisen jälkeen kerkesin nukkua vajaa 3h ja oon siis kaverilla solukämpässä vierailees. Näin pirusti unia vaikken kauaa nukkunutkaan ja jossain vaiheessa olin pompannut pystyyn, alkanut ettimään jotain käsittämätöntä ja sitten mennyt kämppikseltä kysyyn et mis on Make (nimi vaihdettu) ja sen joku muija.
Eihän sellasta jätkää oo tääl koskaan käynykkää ni kämppis oli vähän ihmeissään kun ihan paniikissa tohisin kun jotain tärkeää oli hukassa valmiiksi ja sitte jätkäki oli hukkun.:D

Ongelma ei siis ole mutta nähtävästi sitä tulee itsekkin yöllä liikuttua liiemmin tiedostamatta.

 

[kuljetusala]

Muistaakseni taas viimeyönä tuli käytyä olohuoneessa etsimässä jotain eli tuttua puuhaa on. Yleensä havahdun jossain vaiheessa ja menen takaisin sänkyyn. Stressihän tuon ainakin itselle aiheuttaa aivan täysin. Samaan kategoriaan menee se että saatan herätä yöllä esim klo 3 ja alkaa pukemaan päälle luulleen että on aamu kunnes muutaman minuutin päästä älyän vilkaista kelloa ja painua takaisin punkkaan. Täysin sikiunessa en ole yöllä touhutessani vaan jonkinnäköisessä puolivalvetilassa eli jos touhuaminen kestää tarpeeksi pitkään niin havahdun siihen itsekkin.

 

[Fatso]

... Välillä sitä on putsattu sänkyä hiekasta, se hiekka tuntuu käsissä, mutta hiljalleen sitä valvetila nousee ja hiekka hiljalleen katoaa.

Samassa aistiharha joukossa olen itsekin.. kerran "heräsin" kranaatti kädessä, hämähäkkejä ja muita ötököitä on tullut peitonpäältä hätisteltyä. Kerran tutkailin innokaasti seinään ilmestynyttä meteoriitin reikää.. aika monesti makkarin tavaroiden "valo/varjo" systeemeistä muodostuu ihan erilaisia hahmoja.. kerran naulakossa roikkuva takki olikin gorilla... no ompahan nuo oma hupinsa silloin tällöin jos ei muuta.

 

[entinensalimies]

Samassa aistiharha joukossa olen itsekin.. kerran "heräsin" kranaatti kädessä, hämähäkkejä ja muita ötököitä on tullut peitonpäältä hätisteltyä. Kerran tutkailin innokaasti seinään ilmestynyttä meteoriitin reikää.. aika monesti makkarin tavaroiden "valo/varjo" systeemeistä muodostuu ihan erilaisia hahmoja.. kerran naulakossa roikkuva takki olikin gorilla... no ompahan nuo oma hupinsa silloin tällöin jos ei muuta.

Kuulostaa kovin tutulta. Minulla on kirjoituspöydän alla katkaisijalla varustettu jatkojohto, jossa palaa valo. Monesti olen yöllä sännännyt sammuttamaan pöydän alla olevaa tulipaloa, mikä on tarkemmassa tarkastelussa osoittautunut tuoksi katkaisijaksi.

 

[Kyrveli]

Itellä kans noita aistiharhajuttuja ollu. Sängyn päädystä on potkittu pois 7kg:n haukia, megalomaanisia hämähäkkejä ja verenhimoisia susia sun muita ihmissyöjiä. Myös unissaan puhuminen on täälläpäin hyvin tuttua puuhaa.

 

[Loomer]

Tuli tuossa yksi yö irroitettua lampusta katkaisija. En edes tiennyt että sen saa irti (magneettikiinnitys). Aamulla sitten sai etsiä ja löytyihän se tyynyn alta.

Useimmiten menee unet ja yötoilailut kyllä pelkotilojen puolelle eli huomaa takovansa tyynyä, huutavansa täysiä (aika monella palanut tähän hermo) tai esim tuijottavansa jotain kuviteltua hahmoa joka sitten onkin tuoli tms.

 

[MTM1977]

Joskus ala-asteikäisenä tuli harrastettua paljonkin tuota unissaan kikkailua. Parhaasta päästä mm. seuraavat toimet:
-Olin kävellyt isosiskon huoneeseen, ikäänkuin "avannut kannen" hänen työtuolistaan ja sitten alkanut kusta siihen (eli vessassa ilmeisesti olin mielestäni).

-Vedin verhot alas sängyn vierestä. Kuulemma oli kova yritys kiivetä niitä pitkin ylös.

Aika pian nuo seikkailut kuitenkin loppuivat ja alkoi nykyinen nukkumistapa, eli nukun kuin tukki, en meinaa aina herätä edes herätyskelloon ennenkuin se on "riittävän" kauan soinut.

 

[blanchi]

Nytten ei ole enää moneen vuoteen(~8v) unissahöpöttämistä tullut harrastettua. Ja kerran on ainakin tullut unissakäveltyä: Lähin vuoteesta hämähäkkejä karkuun :D parvekkeelle tasapainoilemaan, faija oli onneks huomannut ja käyny seivaamas tilanteen. Sen jälkeen aamulla porukat oli virittämässä lukkoja parvekkeiden-oviin. Sanoin vaan siihen "Ei noita tarvita, en kävelä unissani enää koskaan." Eipä ole tullut käveltyä. Enneunia yms. on kyllä ollut mutta se onkin ihan toinen tarina... ;)
Nyt himaan syömään, ettei pääse katabolia yllättää ->

 

[myrphy]

en itse kovin useasti(tietääkseni) mitään temmellä, mutta sen aikainen emäntä itkeskeli aamulla että olin noussut istumaan ja tuijottanut todella vihaiseti silmiin, jonka jälkeen räkäsin oikeen kunnon mällin seinään. aamulla sitten seinän jynssäystä.

 

[Sabitsi]

Pari kertaa tullut kustua keittiön tuolille. Pyöreä istuinosa, niin näyttää kai pytylle... Molemmilla kerroilla havahtunut sitten siihen, kun roiskuu jaloille. Kerran olen syönyt koriste-esineitä unissani, näyttivät aivan karkilta. ja mitähän vielä... No, lisätään listaan kunhan muistuu.
Pakko kertoa vielä intissä olleesta tupakaverista. Kaveri oli todella eläväinen yöliikkuja. Paras oli, kun puoli tupaa heräs sen rymistelyyn yöllä. Katseltiin sitten, että mitä se jätkä oikein touhuaa. Niin käveli vaan yhden toisen tyypin punkan päätyyn, nosti hieman pinkan reunaa sivummalle, otti slerban käteen ja kusi tyytyväisenä siihen. Tämän jälkeen meni rauhassa omaan punkkaan nukkumaan...

 

[pezku^]

Mä kävelin unissani joskus ala-asteella ja mulla oli joskus tapana mennä kusemaan astianpesukoneeseen ja kerran yhteen nurkkaan. Onneks joka kerralla porukat oli vielä olkkarissa kattomassa telkkaria ja tuli ohjaamaan takaisin nukkumaan, eikä mitään pahaa kerinnyt vielä edes tapahtua. Joskus kävelin myös ihan muuten vain unissani yleensä jokin esinen kädessäni, mutta onneks nuo kaikki hävisivät jo kauan kauan sitten. Liekö ollut jotain stressiä tai jotain, kun noita silloin oli.

 

[Ahtisaari]

Kävelyä unissani harrasta en lainkaan, mutta unien mukana tulevat aktiviteetit mm. kävelyn aloittaminen saa jalkani potkaisemaan, mikä herättää seinän takana nukkuvat ja itseni. Ainakaan itse en ole tietoinen, että olisin talossa kiertelemään lähtenyt. On myös eräänlaista nopeata heräystä, esim. elokuvissa usein painajaista näkevä henkilö nytkähtää herätessään istuma-asentoon samanlailla kun minäkin heräilen. Tämän viikon olenkin kärsinyt tajuttomasta hikoilemisesta, niin ettei tee mieli mennä takaisin nukkumaan kun punkka on aivan kylmän kostea. Hyrr.

 

[Ruhl]

Nostetaas ketjua.

Elo-syyskuun vaihteessa heräsin yks yö ihmetellen et mitä vittua teen ulkona kahen aikaan salikassi olalla. Olin peräti muistanut pakata kaiken tarpeellisen mukaan, mikä on jo sellainen suoritus ettei usein onnistu hereilläkään pakkaillessa.:D

Nyt sitten heräsin "päiväunilta" iltakympin maissa kun puhelin soi. Kävin puhellessani ihmettelemään miten ahtaalta tuntuu sängyssä. Tuli pikkaisen säikähdettyä vaikka puhelimessa naureskelinkin.

Ihmekös että oli ahdasta, en vaan ymmärrä miten vitussa ihminen ei herää siihen että nostaa runkopatjan toisen sängyn päälle, ei oo ihan kevyt homma kuitenkaan. Muistan tapahtuman jotenkuten, jotaa tyyppei kuvittelin seuraani ja heidän tieltä olin vissiin sit olevinani ton nostanu...

 

[Snally]

Unissakävelyä ja puhumista mä harrastin 12-vuotiaaks asti. Oon myös elämäni ekat 16 vuotta heränny joka yö kello 0:55, ja kärsin kanssa niistä yökauhukohtauksista pentuna. Yleensä oon vaan heränny keittiöstä tai olkkarista, kerran hissisä ja taitaa siinä parit vaatehuoneheräämisetki olla. Itekseen meni kyllä ohi aikanaan noi kävelyt, mutta juttelen edelleen melkeinpä joka yö.
Kymmenisen vuotta sitten kaveri oli mun luona lukemassa matikankokeeseen, ja mä otin tirsoja sohvalla. Kyllä me kuulemma juteltiin samalla ihan järkeviä :D Joskus sitte ihan puutaheinää, esim. kyselin kerran siipalta miksi se parkkeeras jonkun toyotan meidän partsille. Nykyään en ota kännykkää kovin lähelle yöksi, koska mä myös soittelen unissani.
Kuumehoureissa kyllä kävelen edelleen, ja heräilen kauhun vallassa, tähän riittää jo 38 asteen kuume. Onneks kuumetta ei ole ku korkeintaan kerran vuodessa.

 

[Strix]

Unissa sekoilu on erittäin tuttua. Pienenä kävelin unissani, ja meinasi pari kertaa lähteä ovesta ulos, olin jo näpräämässä turvaketjua auki kun vanhemmat huomas... Lisäksi kävin lapsena unissani jääkaapilla.

Erilaisia unissasekoiluja tapahtuu nykyään ehkä kerran viikossa/kahdessa, välillä useammin välillä harvemmin. Joskus puhun unissani, joskus liikuttelen tavaroita. Olen mm. nostellut tauluja seiniltä pois, siirrellyt huonekasveja ja ottanut erinäisiä tavaroita sänkyyni. Saatan myös siirrellä peittoa ja tyynyä pitkin kämppää tai alkaa repimään petivaatteita pois.

Hyvin usein kuvittelen että katosta/seinää pitkin tippuu jotain helposti rikkimenevää, mikä minun pitää ottaa kiinni. Haron siis unissani seiniä ja lääpin sängyn yläpuolella olevaa taulua niin että se on aamulla täynnä sormenjälkiä. Joskus luulen että kämpässäni on muita ihmisiä. Saatan luulla esimerkiksi sohvalla olevaa peittokasaa ihmiseksi ja puhun sille sitten ääneen. Joskus harvoin luulen että kämpässäni on jotain pahaa/vaarallista, ja voin silloin istua sängyllä ja tuijottaa unissani pimeää huonetta vaikka puoli tuntia, ennen kuin uskallan mennä takaisin nukkumaan.

En ole mitään vahinkoa saanut aikaan unissani, lukuunottamatta erästä kertaa kun olin unissani ottanut silmälasini yöpöydältä ja vääntänyt sangat ihan solmuun. Olin pikkusen raivona itselleni aamulla. Ei siinä auttanut kuin hankkia uudet lasit... Sen jälkeen olen säilyttänyt rillejäni kotelossa, mutta siitä huolimatta laitan ne joskus unissani päähän tai otan käteen jne. Onneksi eivät ole vielä menneet rikki! Kerran olen laittanut unissani kännykän takaisin päälle ja poistanut herätyksen. Onneksi ei ollut seuraavana aamuna kiire mihinkään, kun tuli nukuttua pikkasen pommiin!

Muistan 99 prosenttisesti aina aamulla, että olen tehnyt unissani jotain. Itse asiassa jollain tasolla tiedostan jo sekoillessani, mitä touhuan, mutta en silti pysty heräämään aina kesken homman.

Ei ole hirveästi kokemuksia siitä mitä muut tykkäävät kun sekoilen unissani. Lähinnä olen puhunut unissani nukkuessani toisen ihmisen kanssa samassa tilassa. Joitakuita se häiritsee, jotkut eivät edes huomaa. Itseä aina vähän nolottaa, kun ei tiedä mitä tyhmää sitä on tullut taas sanottua...

En ole vielä keksinyt miten näitä yöllisiä sekoiluja voisi vähentää. Ei ne sinänsä itseäni haittaa, kunhan tavarat ja paikat pysyy ehjinä. :D Näen joka yö läpi yön unia, ja veikkaisin että se ainakin lisää suuresti tätä sekoilutaipumusta. Tuo jatkuva unennäkeminen on mulle suurempi ongelma kuin satunnainen unissasekoilu, koska aamulla on usein väsyneempi olo kuin illalla nukkumaan mentäessä...

 

[Ominous]

Itse en ole aikaisemmin sekoillut unissani, mutta jossain vaiheessa tätä vuotta alkoi itsellenikin tulla näitä aistiharhoja. Niitä tulee nykyään aika ajoin, jos tuntuu, että ei saa yöllä unta ja pyörii tuntikausia sängyssä. Välillä sitä erehtyy avaamaan silmät ja voi pojat sitä elämöintiä. Ensimmäinen harhanäky oli, kun jättimäinen perhonen lentää eteisestä naamalle. Siinä sai parempi puoliskokin hyvän sätkyn, kun ihmetteli, että mitäköhän alan puoli kolmelta riehumaan. Sen jälkeen ovat lamputkin muuttaneet muotoaan ja käyneet kimppuut. Nyt alkaa olla jo asiaan jokseenkin tottunut ja jos yöllä yhtäkkiä alkaa muumio valumaan eteisestä kohti, niin voi vaan kääntää rauhassa kylkeä ja miettiä, että "joko taas, prkl".

 

[Goldust]

Lapsena tuli käveltyä unissaan jonkin verran, ja myös puhuttua tuli jatkuvasti. Usein esiintyi myös juuri toi Miken mainitsema hiekan putsaus sängystä. Siitä se sitten pikkuhiljaa väheni vanhemmiten, ja kävelyä ei olekkaan tapahtunut varmaan kymmeneen vuoteen.