unettomuus haltuun

[PHa]

oon aina kärsinyt unettomuudesta joitain viikkoja lukuunottamatta elämästäni. armeijassa taisin myös nukkua ihan hyvin kun siellä oli ohjelma niin ohjattua ja uuvuttavaa ettei tarvinnut turhia miettiä.
ei ole väliä, olenko itselleni suotuisassa työsuhteessa, vai huonossa työsuhteessa.
itseasiassa en saa unta öisin edes työttömänä.
ei auta, vaikka karsisin elämästäni kaiken sisällön pois, ja eläisin selibaattiin ja askeesiin vannoutuneena.
ei auta, vaikka jättäisin kaiken hoitamatta ja olisin "tyhjä" päästäni.
kun alan hoitamaan elämääni liittyviä asioita, toisinsanoen kun alan hankkimaan elämään sitä sisältöä jota haluan, elääkseni kuin ihminen, niin se ei auta.
unettomana öisin pyöriessä, tuntuu siltä kuin pinna olisi kireällä, ohimoissa nahka puristaa ja on kireällä.
jonkun aikaa saatan sitkeänä kieriä, ja olla meditatiivinen, katsella ajatuksiani ja palautella huomiotani hengitykseen.
mutta ennemmin tai myöhemmin kyllästyn, ja/tai alkaa suututtamaan. meditointi ei tässäkään auta, koska
en halua meditoida. kyse on jostain syvemmästä.
ongelma on siinä että koko unettomuus on kidutusta. mikään tekeminen ei tarjoa pakoa, pinnaa kiristää, suututtaa, meditointi kyllästyttää.
millä pääsee siihen mielentilaan, että osaa antaa olla, kuitenkaan mitenkään väkisin hampaat irvessä itseään ja ajatuksiaan patoamatta?
jonkunlainen asennemuutos täytyy olla ratkaisu, sikäli jos ratkaisua onkaan.
täytyy olla joku kolmas tie asenteissa.
täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa unettomuutta, elämän hallinnasta luopuminen aiheuttaa unettomuutta.
miten olla sängyssä niin, ettei tavoittele täydellisyyttä, mutta kuitenkin säilyttää elämän hallinnan? eikö tämmösen
balanssin säilyttely aktiivisesti ole itsessään jo aika täydellisyyden tavoittelua?
ja kun alkaa suututtaa. harvassa on ne yöt kun en heittele tavaroita seinään ja raivoa täällä yksinäni.
hermoni ei vaan mitenkään kestä sitä joka öistä rumbaa. en jaksa pyöriä sängyssä tuntikaupalla aina.
onks kellään mitään näkemyksiä tähän?
tokihan voisin viettää kaikki illat niin, että tuijottaisin seinää, en avaisi tietokonetta. mutta eihän siinä ole mitään mieltä.
tietokone varmaan jollain tavalla vie unen saantia pois, samoin kaikki tekemisen keksiminen ja itsekuri, elämänsä ohjailu.
mutta jos en tee noita asioita ja istun tuolilla 8 tuntia illassa odottamassa nukkumaanmenoa, niin onko sellaisessa elämässä enää mitään syytä elää?
sekin on ongelma, että jos tekisin aktiivisia asioita, jotka sitten mukamas väsymyksen kautta toisivat unen, niin pitäähän mun suunnitella ne aktiiviset asiat, tämä tarkoittaa itsekuria, pitää ajatella että "huomenna menen sinne pyörälenkille" jo se aiheuttaa stressiä, koska se on itsekurin ylläpitämistä, juuri tämä oli se mitä armeijassa auttoi unettomuuteen, että siellä joku muu sanoi että mennään lenkille ja sit vaan aivot narikassa mentiin.
eli jos yritän ohjelmoida itselleni tekemistä joka auttaa unettomuuteen, se aiheuttaa unettomuutta..

 

[rosette]

En ole välttämättä oikea henkilö vastaamaan tähän, koska en itsekään ole toistaiseksi löytänyt ratkaisua unettomuuteeni, mutta ehkä helpotusta sen vaivattua elämää useita vuosia. Joten jonkun viisaamman neuvot ovat tervetulleita.

Lääkkeitä olen kokeillut ja ne auttaa sikäli, että lampun saa väkisin pois päältä, mutta en voi suositella kenelläkään paitsi hätätilanteessa (olet valvonut viikon putken tms.).

Pahimpaan vitutukseen auttaa asian hyväksyminen sellaisenaan, olet uneton ja väkisin et tule nukahtamaan. Yöllä toisinaan auttaa kun lähtee vaan kävelylle, laittaa musiikit korviin jne. ei tarvitse heitellä tavaroita seinille vaan antaa ajatuksien virrata. Jossain vaiheessa alkaa väsyttää, siihen voi auttaa tietyt jutut ns. "pakkorentoutumiselle", ja tämä tulee kuulostamaan typerältä. :D Eli sen sijaan, että menet sänkyyn nukkumaan, koita asettua aluksi lattialle (itsellä käytössä joogamatto, minkä päälle). Jonkin ajan kuluttua fyysinen olo tulee olemaan sen verran epämukava, että sänkyyn siirtyessä rentoutuu ja nukahtaa helpommin. Toinen mitä voi kokeilla, on lihaksien jännittäminen niin pitkään kun pystyy ja sitten rentoutuminen. Myös ajatuksien kirjoittamisesta niiden päässä pyörittelyn sijaan voi olla apua.

Olen myös huomannut, että yksin ollessa unettomuus kärjistyy. Esimerkiksi perheen luona tai matkustellessa jossain muualla ei unettomuudesta ole tietoa. On vain jotenkin helpompi nukahtaa kun paikalla on joku muu, mihin keskittyä. Eli ajattelen lähinnä kämppistä tai lemmikkiä, en tiedä, kunhan heittelen ajatuksia.

 

[PHa]

lääkkeitä oon kokeillu kans, mut en pidä ideasta. siis että lääkkeiden kanssa vaan nukkuu. aika radikaalia. haluisin kehittää mun ihmisenä olemisen taitoja ja pystyy lepää öisin.
toi on ihan hyvä toi joogamattojuttu, otin ite viime yönä retkipatjan lattialle missä voin makoilla vähemmän paineettomasti, ja tosiaan sänkyyn siitä meneminen tuntui mukavalta.
myös otin sen retkipatjan sen takia, että heräisin herätyskelloon, kun on epämukavampi nukkua, jos nukun sängyssä jatkan unia vaikka kello soi. koska on niin mukavaa.
ajatuksien kirjottelun ideasta en myöskään tykkää. mun mielestä mulla ei oo varsinaisesti ainakaan viime aikoina unettomuus johtunu siitä että pyöris niin hallitsemattoman monia ajatuksia päässä.
ja en pidä siitä tavasta elää että asiat pitää kirjottaa ylös tai muuten elämä suistuu raiteiltaan, mun mielestä pitää osata käyttää päätä, eli ratkoa ne asiat pään sisällä.
oon kyllä kokeillu kirjotella asioita ylös mutta on se aikamoista kirjotella listoja
yksin ollessa unettomuus kärjistyy, mut minkäs teet kun on paatunut poikamies. todennäkösesti varmaan parisuhde auttais unettomuuten mut jos parisuhdetta itelleen toivoo se on sama kun toivois kuuta taivaalta.

 

[Täysiii!]

En jaksanut ihan kaikkea lukea mutta kokeile niitä lääkkeitä ja pyydä lääkäriltä sellaisia jotka oikeasti toimivat. Ei lääkkeitä tarvitse pelätä jos niiden käyttöön on perusteltu syy. Jos joku lasi lämmintä maitoa ja banaani auttaisi et oikeasti kärsi unettomuudesta. Niitä "ihmisenä olemisen taitoja" on helpompi kehittää kun on saanut kunnon yöunet.

 

[Ceni]

https://pakkotoisto.com/threads/unettomuus.16727/ ...

 

[Dr.Faustus]

Lääkkeitä voi kokeilla tilapäisesti. Itse aikanaan koin hyötyä yöllisistä kävelylenkeistä. Ja se oli tärkeää, ettei nimenomaan mene sinne sänkyyn pyörimään. Eli sänkyyn vasta kun tuntui että voisi nukahtaa. Ei siksi että kello on tietyn verran. Itsellä se unettomuus oli pahimmillaan sitä, että nukuin 3 tunninpätkää vuorokaudessa. Eli nukahti joskus klo 1 mutta heräsi klo 2 pirteänä. Pyöri sängyssä tai nousi ylös ja uutta unta ehkä klo 6 aikaan. Klo 7 sitten soi herätyskello. Iltapäivällä sitten otti päiväunet joilta myös heräsi tunnin jälkeen. Välillä oli kyllä aika zombiolo. Tuli sellaisia mikrounia hereillä ollessa.

 

[hemmmo]

lääkkeitä oon kokeillu kans, mut en pidä ideasta. siis että lääkkeiden kanssa vaan nukkuu. aika radikaalia. haluisin kehittää mun ihmisenä olemisen taitoja ja pystyy lepää öisin.
toi on ihan hyvä toi joogamattojuttu, otin ite viime yönä retkipatjan lattialle missä voin makoilla vähemmän paineettomasti, ja tosiaan sänkyyn siitä meneminen tuntui mukavalta.
myös otin sen retkipatjan sen takia, että heräisin herätyskelloon, kun on epämukavampi nukkua, jos nukun sängyssä jatkan unia vaikka kello soi. koska on niin mukavaa.
ajatuksien kirjottelun ideasta en myöskään tykkää. mun mielestä mulla ei oo varsinaisesti ainakaan viime aikoina unettomuus johtunu siitä että pyöris niin hallitsemattoman monia ajatuksia päässä.
ja en pidä siitä tavasta elää että asiat pitää kirjottaa ylös tai muuten elämä suistuu raiteiltaan, mun mielestä pitää osata käyttää päätä, eli ratkoa ne asiat pään sisällä.
oon kyllä kokeillu kirjotella asioita ylös mutta on se aikamoista kirjotella listoja
yksin ollessa unettomuus kärjistyy, mut minkäs teet kun on paatunut poikamies. todennäkösesti varmaan parisuhde auttais unettomuuten mut jos parisuhdetta itelleen toivoo se on sama kun toivois kuuta taivaalta.

En halua ilkeillä, mutta oletko käynyt asian suhteen muualla kuin tavallisella lääkärillä? Kirjoitustyylisi vaikuttaa äkkiseltään katsottuna sellaiselta, että kirjoitat ihan suoraan omaa ajatuksenjuoksuasi sen kummemmin suodattamatta sitä. Ainakin itsellä herää ajatus, että onko sinulla tuon unettomuuden lisäksi jotain psyykkistä häiriötä? Sellainen voisi kuitenkin selittää tuon unettomuuden. Toki unenpuute voi tehdä kirjoitustyylistä tuollaista, mutta jos et ole käynyt psykiatrin luona vielä, niin mene ehdottomasti käymään ainakin varalta.

Mutta itse vinkkeihin:
Pyri harrastamaan jotain liikuntaa, esim kävelyä tai pyöräilya ja yritä saada pyörälenkit tai kävelylenkit tai vastaavat niin mukaviksi, etteivät ne tunnu suorittamiselta. Ja silti pyri jotenkin rutiiniin niiden kanssa. Esimerkiksi laita puhelimeen sopivaa musiikia, jonka tahdissa on mukava pyöräillä ja pyöräile vaikka johonkin puistoon syöttämään sorsia ja matkan aikana kuuntelet musiikkia ja seuraavana päivänä käyt uudestaan morjenstamassa sorsia. Ei sinun aikataulun mukaan, vaan sen että sorsat ovat tottuneet näkemään sinut siihen aikaan. Ja kun nukkumaan pitäisi laittaa, niin varaa joku kirja jota on kiva lukea. Luet sitä hetken ennen kuin laitat nukkumaan. Ja niin mielenkiintoinen kirja, että sitä tekee mieli lukea joka ilta. Melatoniini on myös hyvä apu, kun sinulla todennäköisesti on myös biologinen kello sekaisin unettomuuden takia. Se ei pakota sinua nukkumaan, mutta antaa sellaisen luonnollisen väsymyksen tunteen. Ja siinä vaiheessa kun alat nukkumaan pyri tietoisesti kaikista negatiivisista ajatuksista eroon. Älä vahingossakaan ala siinä vaiheessa ajattelemaan mitään laskuja tai muuta vastaavaa, vaan pyri vaikka miettimään juuri lukemasi kirjan maailmaa.

 

[Kisumisu]

Luulen että olet itse jäljillä siinä että haluaisit otsikon mukaisesti hallita unensaantia ja samaan aikaan tiedät että hallinta vaatii päättäväisyttä - ja uni kuitenkin vaatii rentoutumista. Rentoutumista taas ei yleensä saavuteta sinnikkyydellä. Rutiinit on hyväksi unirytmille mutta ymmärrän jos pelottaa niiden muuttuminen pakko-oireisiksi suoritteiksi.

Minäkin luulen että joku hyvä psykologi osaisi tarjota työkaluja tuon kehän purkamiseen. Eikö ne sitä varten kouluja käy?

Ethän juo kahvia? Minulla iltapäivällä juu kahvi pilaa kyllä kaiken vaikka ei muuten ole unettomuutta.

 

[PHa]

En jaksanut ihan kaikkea lukea mutta kokeile niitä lääkkeitä ja pyydä lääkäriltä sellaisia jotka oikeasti toimivat. Ei lääkkeitä tarvitse pelätä jos niiden käyttöön on perusteltu syy. Jos joku lasi lämmintä maitoa ja banaani auttaisi et oikeasti kärsi unettomuudesta. Niitä "ihmisenä olemisen taitoja" on helpompi kehittää kun on saanut kunnon yöunet.

vedin pitkän unilääkekuurin yhessä vaiheessa. kyllä tässä on nyt kyse ihan koko elämän asioista eikä tää oo ratkottavissa lääkkeillä. lääkäri tunki reseptiä ja lääkkeitä työterveyshuollossa, sanoi vaan että monet käyttää lääkkeitä koko työelämänsä kun on niin paljon paineita, asunnot maksaa ja pitää tehä töitä että saa asunnon maksettua. kuulemma joku potilas itkeny tollasta siellä vastaanotolla. en nyt yritä olla erityisen kova ja olla sellasella asenteella liikkeellä että "pitää olla kova nahka että pärjää" vaan oon sitä mieltä että tollanen ratkasu on ihan täyttä paskaa. kyllä pitäis jokaiselle ihmiselle löytyä sellanen paikka maailmassa että saa asuttua, elettyä, rakastettua, harrastettua, käytyä töissä. asiat pitää vaan saada tasapainoon. nukuin viime yönä 8 tuntia. ongelma oli siinä ajassa koska nukuin, nukuin klo 03.00-11.00. pitäis nukkua 22.00-06.00.
semmonen rytmi pitää töissäkin olla.

Lääkkeitä voi kokeilla tilapäisesti. Itse aikanaan koin hyötyä yöllisistä kävelylenkeistä. Ja se oli tärkeää, ettei nimenomaan mene sinne sänkyyn pyörimään. Eli sänkyyn vasta kun tuntui että voisi nukahtaa. Ei siksi että kello on tietyn verran. Itsellä se unettomuus oli pahimmillaan sitä, että nukuin 3 tunninpätkää vuorokaudessa. Eli nukahti joskus klo 1 mutta heräsi klo 2 pirteänä. Pyöri sängyssä tai nousi ylös ja uutta unta ehkä klo 6 aikaan. Klo 7 sitten soi herätyskello. Iltapäivällä sitten otti päiväunet joilta myös heräsi tunnin jälkeen. Välillä oli kyllä aika zombiolo. Tuli sellaisia mikrounia hereillä ollessa.

kuulostaa hyvältä toi että lähtee yölliselle kävelylenkille. oon monesti miettiny sitä, mutta yleensä siinä vaiheessa kun unettomuus alkaa häiritsemään vituttaa sen verran paljon ettei vois vähempää kiinnostaa mennä ulos haahuilemaan keskellä yötä.

En halua ilkeillä, mutta oletko käynyt asian suhteen muualla kuin tavallisella lääkärillä? Kirjoitustyylisi vaikuttaa äkkiseltään katsottuna sellaiselta, että kirjoitat ihan suoraan omaa ajatuksenjuoksuasi sen kummemmin suodattamatta sitä. Ainakin itsellä herää ajatus, että onko sinulla tuon unettomuuden lisäksi jotain psyykkistä häiriötä? Sellainen voisi kuitenkin selittää tuon unettomuuden. Toki unenpuute voi tehdä kirjoitustyylistä tuollaista, mutta jos et ole käynyt psykiatrin luona vielä, niin mene ehdottomasti käymään ainakin varalta.

Mutta itse vinkkeihin:
Pyri harrastamaan jotain liikuntaa, esim kävelyä tai pyöräilya ja yritä saada pyörälenkit tai kävelylenkit tai vastaavat niin mukaviksi, etteivät ne tunnu suorittamiselta. Ja silti pyri jotenkin rutiiniin niiden kanssa. Esimerkiksi laita puhelimeen sopivaa musiikia, jonka tahdissa on mukava pyöräillä ja pyöräile vaikka johonkin puistoon syöttämään sorsia ja matkan aikana kuuntelet musiikkia ja seuraavana päivänä käyt uudestaan morjenstamassa sorsia. Ei sinun aikataulun mukaan, vaan sen että sorsat ovat tottuneet näkemään sinut siihen aikaan. Ja kun nukkumaan pitäisi laittaa, niin varaa joku kirja jota on kiva lukea. Luet sitä hetken ennen kuin laitat nukkumaan. Ja niin mielenkiintoinen kirja, että sitä tekee mieli lukea joka ilta. Melatoniini on myös hyvä apu, kun sinulla todennäköisesti on myös biologinen kello sekaisin unettomuuden takia. Se ei pakota sinua nukkumaan, mutta antaa sellaisen luonnollisen väsymyksen tunteen. Ja siinä vaiheessa kun alat nukkumaan pyri tietoisesti kaikista negatiivisista ajatuksista eroon. Älä vahingossakaan ala siinä vaiheessa ajattelemaan mitään laskuja tai muuta vastaavaa, vaan pyri vaikka miettimään juuri lukemasi kirjan maailmaa.

oon käyny psykiatrilla, psykologilla, mielenterveyden erikoissairaanhoitajalla, terapeutilla. taitaa mulla olla joku sellanen psyykkinen häiriö jota vois luonnehtia jotenkin "työtön, elämänhallinta hevonvituillaan, naisasiat päin persettä viimeset 11 vuotta, kaikki muutenkin päin persettä"
mitä tulee apuun joilta noilta ammattilaisilta saa, niin ne kommentit jotka niiden suusta on ollu mielestäni hyödyllisiä, on samanlaisia kommentteja joita kuka tahansa täysjärkinen vois sanoa. eli tarkotan vaan sitä että
ei ne ihmeisiin pysty, oma elämä on ite järjestettävä, ei ne sitä mun puolesta tee sellaseks mikä on mun mieleinen.
mut joo, kirjoitustyyli varmaan kertoo jotain mun mielentilasta. nyt kun mietin, niin tollasessa hätäsessä häiriössähän toi on kirjotettu. kirjotuksesta paistaa tollanen hätiköinti ja kiireisyys ja pahoinvointi.
noista vinkeistä, ainakin toi kuulostaa järkevältä ettei ajattele mitään laskuja tai muuta vastaavaa. mulla on joku herkkyys just tollasessa, että jos on joku hoitamaton asia, lasku tai muu pikkujuttu, niin huolehdin sellasista ihan törkeen paljon. sit taas siinä on se ongelma, etten mä voi elää niinkään, että hoitaisin kaikki maailman ja elämän hoidettavat asiat alta pois, koska niitä tulee aina lisää. eli tavallaan pitäis osata olla niin että maksan nyt ne esimerkin laskut vaikka kerran kuussa, ja muina päivinä kun ne laskut pomppii mieleen häiritsemään en ajattele niitä. ja joo, pitää kai varata kirjastoon joku hyvä kirja.
vielä kun sais nää työttömän päivät menemään ilman hötkyilyjä ja kärsivällisesti ja rauhallisesti, sillee että oma mielenterveys ois rauhanomainen, niin asiat vois joskus järjestyykkin. mulla on paha tapa
hötkyillä ja hääräillä ja kiirehtiä asioita vaikka pitäis osata rauhassa olla.

Luulen että olet itse jäljillä siinä että haluaisit otsikon mukaisesti hallita unensaantia ja samaan aikaan tiedät että hallinta vaatii päättäväisyttä - ja uni kuitenkin vaatii rentoutumista. Rentoutumista taas ei yleensä saavuteta sinnikkyydellä. Rutiinit on hyväksi unirytmille mutta ymmärrän jos pelottaa niiden muuttuminen pakko-oireisiksi suoritteiksi.

Minäkin luulen että joku hyvä psykologi osaisi tarjota työkaluja tuon kehän purkamiseen. Eikö ne sitä varten kouluja käy?

Ethän juo kahvia? Minulla iltapäivällä juu kahvi pilaa kyllä kaiken vaikka ei muuten ole unettomuutta.

tuota, psykologit varmaan tarjoaa hyviä työkaluja tän kehän purkamiseen, mutta kyllä ne kokemusteni mukaan yhtä paljon huonoja neuvoja antaa. en haluais nyt käydä psykologilla, kun oon niillä käynyt jo aiemmin,
ja ei ne oo ihmeitä pystyneet tekemään. mutta katsotaan..
tuosta kahvista...juon 3-4 kuppia kahvia päivässä. se on liikaa, mutta pyrin ajoittamaan viimesen kahvikupin johonkin iltapäivä neljään. pitäis ehdottomasti vähentää, mutta menee kyllä elämän sisältö
myös pirun laihaks kun pienetkin ilon aiheet pitäis karsia unen takia pois.
muuten, en tiedä missä porukoissa ja yhteisöissä tän palstan ihmiset pyörii, mutta mun kohalla oon saanu aikanaan ainakin kuunnella kovastikkin vittuilua niinä aikoina, kun en oo juonu kahvia tai oon rajottanu kahvin juonnin vaikka yhteen kuppiin päivässä. siis esimerkiks mun broidi haukkuu mut neidiksi (tai ainakin vuosia sit menneisyydessä haukku, sillä on vähän sellanen tyyli että äijäillään ja vittuillaan toisille)
jos en juonu kahvia. samoin oli yks työkaveri, kenen kanssa tein muutaman vuoden hommia. vittuili siitä jos ei juonut kahvia ja vetänyt röökiä "niinkun miehet"
sama tyyppi vittuili siitä että protskujauhe on huumetta.
mut kyl tota kahvin juontia mun pitäis vähentää ellei peräti lopettaa kokonaan sen juontia. tylsäks käy elämä vaan kun mitään ei sais tehdä ja nauttia mistään.
unelma ja ideaali ihminen taitaa olla sellanen tunteeton kone, jolla ei oo mitään iloja. ei läheisyyttä, naurua, seksiä, rakkautta, ei flow elämyksiä, ei tietokonepelejä, ei tietokoneella oloa, ei tunteella ostettuja autoja, ei
merkitykselliseltä tuntuvia ihmissuhteita, ei kahvia, ei hyvää ruokaa, ei nikotiinia, ei herkkuja, ei baarissa käyntiä.
vaan: konemaisesti mahdollisimman tehokkaasti töissä toimiva, omien esimiesten oikkuja mukaileva ja myötäilevä, laskut ajallaan hoitava, kotinsa kokoajan siistinä pitävä, kynnet lyhyenä pitävä neurootikko, jolla ei ole minkäänlaisia tunteita ( koska tunteet on tehokkuuden tiellä)

no joo piti avautua vähän..

 

[Kisumisu]

Joo apuva, ei kahvia missään nimessä puolen päivän jälkeen. Ihan satavarmat paskotut yöunet minulla jos neljältä juon kahvia.

Onpa harmi että ammattilaisista ei ole ollut apua vaikka unettomuus on tosi yleinen ongelma.

 

[Dr.Faustus]

Enpä ole törmännyt, että kahvinjuomattomuutta ihmeteltäisiin. Alkoholin juomattomuutta kyllä olen kuullut kommentoitavan. Oletko melatoniinia kokeillut? Voisi joku lääkekuurikin olla vaihtoehto. Saisi kropalle väkisin opetettua vuorokausirytmiä.

 

[Deleted member 43228]

lääkäri tunki reseptiä ja lääkkeitä työterveyshuollossa, sanoi vaan että monet käyttää lääkkeitä koko työelämänsä kun on niin paljon paineita, asunnot maksaa ja pitää tehä töitä että saa asunnon maksettua

Tämä on sitä nykyaikaa.

Eikö perskele ihmiset voi asua halvemmin esim kimppakämpässä, niin ei tarvis stressata jostain lainasta, jos on siihen taipuvainen. Minä ainakin lopettaisin työssäkäymisen, jos tarkoitus olisi maksaa asuntolaina. Tarvii sinne töihin menoon olla jokin muu syy, esim se että haluaa kehtittää itseään työn saralla, tai vaikka kerätä omaisuutta, mutta ei se kuulosta omaan katsomukseen järkevältä, että stressataan lainaa, nukutaan huonosti, mutta saa sitten kalliissa kämpässä hyöriä ja pyöriä yönsä sängyssä, jotta voi taas lähteä duuniin aamusta.

Joo apuva, ei kahvia missään nimessä puolen päivän jälkeen. Ihan satavarmat paskotut yöunet minulla jos neljältä juon kahvia.

Onpa harmi että ammattilaisista ei ole ollut apua vaikka unettomuus on tosi yleinen ongelma.

Riippuu ihmisestä ja perityistä geeneistä. Itse olen nopea pilkkomaan kofeiinia ja voin melkein juoda iltapalaksikin sumpit. Pärjään joko ilman tai voin juoda kahvia vaikka 6 mukillista päivässä ja nukun yöni aivan mukavasti maiskutellen. Eli riippuu ihmisestä pilaako se kaffi yöunet vai ei.

 

[Kisumisu]

Eli riippuu ihmisestä pilaako se kaffi yöunet vai ei.

No aloittajalla on huononlaista se nukkuminen mutta varmaan kannattaa silti juoda kahvia koska sinulla ei vaikuta uniin.

 

[Deleted member 43228]

Joo apuva, ei kahvia missään nimessä puolen päivän jälkeen. Ihan satavarmat paskotut yöunet minulla jos neljältä juon kahvia.

No aloittajalla on huononlaista se nukkuminen mutta varmaan kannattaa silti juoda kahvia koska sinulla ei vaikuta uniin.

Ehdottomasti ei kannata juoda kenenkään kahvia. Koska sinulla se vaikuttaa uniin.

 

[Kisumisu]

Ehdottomasti ei kannata juoda kenenkään kahvia. Koska sinulla se vaikuttaa uniin.

Joo ei kannata kokeilla olla ilman iltapäiväkahvia missään tapauksessa koska se ei välttämättä auta.

 

[veijari]

"kävin retkipatjalle jotta heräisin kelloon"

Onko ongelma unettomuus, vai kenties onko sulla joku mielihalu 24h sisään saada nukahdettua joka kerta valitsemanasi ajankohtana, valitsemasi pituiseksi ajanjaksoksi?

1) Aloita vähentämällä unitunteja, tottuttele pieneen väsymykseen. Jos nukahdat aamulla 6lta, älä nuku täysiä unia vaan max. 5-7h. Kun olet aina hieman valmis sänkyyn/sohvanpohjalle, rupeat myös aikanaan nukahtamaan sinne.
2) Käytä sitä aikaa! Tee erilaisia harjoitteita jos et keksi tarpeeksi harrasteita. Tee tunnin-parin kevyitä: koordinointiharjoituksia, venyttelyä, kevyitä lenkkejä ja tietty se jokin varsinainen kova enerigaa vievä harjoitus. Luulen että kun energiat on oikeasti käytetty, lepohetki tuntuu paremmalta.
Ja vaikka mitään erikoista ei tapahtuisi unen saralla, ainakin sinusta tulee kykenevämpi valve- ja elinaikanasi!
3) Rupea tutkimaan omaa rytmiäsi. Kellon mukaan elämän rytmittäminen on neurologinen pakko-oire, ts. "häiriö". Yllättäen tästä ei pidetä kovin kovaa mediamekkalaa, sillä käytännössä kaikki on meille kellotettu valmiiksi, osa juoksee sitten kellon perässä. Normaalitilassa ihminen ei nuku jokapäivä samaan aikaan tai samaa määrää. Esimerkiksi vuodenaika ja jopa päivän sää vaikuttavat lepohetken pituuteen ja sijoittumisaikaan.(täytyy myös muistaa että ilman sähkövaloa eläisimme lähes poikkeuksetta 2 osaisia päiviä(eli nukuttaisiin 2x vuorokauden sisällä, ja toisetkin unet olisivat tuntikausia eivätkä "torkkuja" á 20min) ja ilman sähkötekniikkaa ylipäätänsäkkin unenmäärä nousee keskimäärin 1h.
3b) Jos olet jo vakiaikaisessa duunissa, mene sinne reilusti väsyneenä, nimenomaan älä itse stressaa siitä mitä jaksat tai miten, kunhan menet ja tuijottelet kelloa. Teet minkä kykenet, palkan takia siellä kuitenkin olet.
3c) Jos et ole niin heti kokeiluun "oma päivä". Älä edes yritä sitä 24h kierrosta ja siinä nukkumista. Seuraavan kerran kun heräät rupeat hoitamaan asioita ja tekemään mieleisiä tekoja, jatka kunnes joskus väsyttää. Joillekkin on parempi valvoa vaikkapa 20h ja nukkua 12 perään kuin tehdä mitään 24h syklissä. Voi viedä kauankin aikaa löytää oma rytmi ja päästä irti muiden luomista, mutta se on ehdottomasti sen arvoista: tämä on ainut elämäsi? Opettele uskomaan että olet todellakin poikkeus tilastoissa(ehe-ehe, kaikkihan me, mutta usko itsesi vuoksi että sinun kannattaa elää niinkuin sinulle sopii, ei niinkuin koulussa kerrottiin)
4) Käy nukkumaan myös päivällä, hajoita "rytmi". Se mitä rytmiksi kutsutaan on lähes vastakohta rytmille. Rytmi on luonnollinen asia, jota ei voi sovittaa 2x12h kellotauluun. Se on kompromissi 24h kaavassa muiden miellyttämiseen. Oikea rytmi on sitä että jos päivällä nukuttaa, niin nukut päivällä, kerkeät kyllä lenkkeillä ja lueskella, katsella elokuvia ja syödä myös vaikkapa yöllä. Muista erotella elämässä luonnolliset prioriteetit: lämpö, lepo, ravinto, mielihyvä ja sekundääriset ns. kuvitellut tarpeet: merkkiauto, lomamatka, statustyö ja harjoita ajatuksiasi niin etteivät jälkimmäiset tuota stressiä tarpeetta, vaan ovat osa tätä kosmista huumoria "valintoja". Ja tietysti että ensimmäiset on hoidettu niin että koet mielihyvää tilanteestasi, etkä koe sosiaalista painetta mihinkään mikä ei täytä sinun mahaasi tai jostain syystä satu huvittamaan mieltäsi sillä hetkellä.
5) Ruokavalio: jos herätessä heikottaa ja on kykenemätön olo(= syy sille että jatketaan unia kun on vihdoin nukahdettu) niin erikoisen tarkkaan syyniin. Onhan vitamiineja, syöthän kasviksesi, onhan energiaa tarpeeksi, onhan se jakautunut sinulle soveliaalla tavalla(ettet esimerkiksi syö itseäsi ähkyyn nukahtaaksesi)?
6) Onhan sulla sosiaalisia kontakteja, joihin purkaa mieltäsi[psykiatrinen ohje: jos joku painaa mieltäsi, puhu siitä niin useasti ettei se enää vaivaa, vaikka tämä veisi vuosia - vs - suomalainen "turpakii ja jaksaa jaksaa" tuottavat kovin erilaista tulosta mielenrauhan suhteen]? Ja toinen jopa toivottavasti tärkeämpi: hyvistä ja innostavista asioista puhuminen tuottaa positiivistä kehää, kun tarpeeksi monta kertaa selittää ääneen asioita joita aikoo tehdä, ne alkavat aikanaan toteuttaa itseään. Ja kun kertoo itselleen tärkeistä asioista, ne tuottavat lisää mielihyvää(ja vaikeneminen tuottaa turhautumista, ei "0-tilannetta"), monesti saattaa unohtua pienet harrasteet ja teot elämästä jos niistä ei vähän pääse joskus jollekkin sanomaan. Ei kannata säikähtää se kuuluu ihmiseläimen perusluonteeseen, et ole BB-teini vaikka tykkäisit mainita asioista joista pidät :D

 

[veijari]

Muokkausaika loppui joten kohtaan 6 vielä: en kyllä valitettavasti osaa auttaa jos ei ole ystäviä vanhastaan, mutta tiedän vippauskonstin joka toimii: puhu tuntemattomille! Asioista joista pidät tai joita teit, mikä oli mielenkiintoista eilen tai mikä harmittaa yms. Täytyy muistaa että vaikka siinä olisi ystävä tai tuntematon toisena osapuolena, puhut kuitenkin itseäsi varten [mielen purkaminen kunnollisen keskustleun kautta rentouttaa uskomattoman paljon, ja sen puute aiheuttaa energian patoutumista, mitä ei ole helppo huomata ennenkuin vasta tilanteen hellittäessä kun on rento ja purkanut mielensä kunnolla]

 

[PHa]

"kävin retkipatjalle jotta heräisin kelloon"

Onko ongelma unettomuus, vai kenties onko sulla joku mielihalu 24h sisään saada nukahdettua joka kerta valitsemanasi ajankohtana, valitsemasi pituiseksi ajanjaksoksi?

1) Aloita vähentämällä unitunteja, tottuttele pieneen väsymykseen. Jos nukahdat aamulla 6lta, älä nuku täysiä unia vaan max. 5-7h. Kun olet aina hieman valmis sänkyyn/sohvanpohjalle, rupeat myös aikanaan nukahtamaan sinne.
2) Käytä sitä aikaa! Tee erilaisia harjoitteita jos et keksi tarpeeksi harrasteita. Tee tunnin-parin kevyitä: koordinointiharjoituksia, venyttelyä, kevyitä lenkkejä ja tietty se jokin varsinainen kova enerigaa vievä harjoitus. Luulen että kun energiat on oikeasti käytetty, lepohetki tuntuu paremmalta.
Ja vaikka mitään erikoista ei tapahtuisi unen saralla, ainakin sinusta tulee kykenevämpi valve- ja elinaikanasi!
3) Rupea tutkimaan omaa rytmiäsi. Kellon mukaan elämän rytmittäminen on neurologinen pakko-oire, ts. "häiriö". Yllättäen tästä ei pidetä kovin kovaa mediamekkalaa, sillä käytännössä kaikki on meille kellotettu valmiiksi, osa juoksee sitten kellon perässä. Normaalitilassa ihminen ei nuku jokapäivä samaan aikaan tai samaa määrää. Esimerkiksi vuodenaika ja jopa päivän sää vaikuttavat lepohetken pituuteen ja sijoittumisaikaan.(täytyy myös muistaa että ilman sähkövaloa eläisimme lähes poikkeuksetta 2 osaisia päiviä(eli nukuttaisiin 2x vuorokauden sisällä, ja toisetkin unet olisivat tuntikausia eivätkä "torkkuja" á 20min) ja ilman sähkötekniikkaa ylipäätänsäkkin unenmäärä nousee keskimäärin 1h.
3b) Jos olet jo vakiaikaisessa duunissa, mene sinne reilusti väsyneenä, nimenomaan älä itse stressaa siitä mitä jaksat tai miten, kunhan menet ja tuijottelet kelloa. Teet minkä kykenet, palkan takia siellä kuitenkin olet.
3c) Jos et ole niin heti kokeiluun "oma päivä". Älä edes yritä sitä 24h kierrosta ja siinä nukkumista. Seuraavan kerran kun heräät rupeat hoitamaan asioita ja tekemään mieleisiä tekoja, jatka kunnes joskus väsyttää. Joillekkin on parempi valvoa vaikkapa 20h ja nukkua 12 perään kuin tehdä mitään 24h syklissä. Voi viedä kauankin aikaa löytää oma rytmi ja päästä irti muiden luomista, mutta se on ehdottomasti sen arvoista: tämä on ainut elämäsi? Opettele uskomaan että olet todellakin poikkeus tilastoissa(ehe-ehe, kaikkihan me, mutta usko itsesi vuoksi että sinun kannattaa elää niinkuin sinulle sopii, ei niinkuin koulussa kerrottiin)
4) Käy nukkumaan myös päivällä, hajoita "rytmi". Se mitä rytmiksi kutsutaan on lähes vastakohta rytmille. Rytmi on luonnollinen asia, jota ei voi sovittaa 2x12h kellotauluun. Se on kompromissi 24h kaavassa muiden miellyttämiseen. Oikea rytmi on sitä että jos päivällä nukuttaa, niin nukut päivällä, kerkeät kyllä lenkkeillä ja lueskella, katsella elokuvia ja syödä myös vaikkapa yöllä. Muista erotella elämässä luonnolliset prioriteetit: lämpö, lepo, ravinto, mielihyvä ja sekundääriset ns. kuvitellut tarpeet: merkkiauto, lomamatka, statustyö ja harjoita ajatuksiasi niin etteivät jälkimmäiset tuota stressiä tarpeetta, vaan ovat osa tätä kosmista huumoria "valintoja". Ja tietysti että ensimmäiset on hoidettu niin että koet mielihyvää tilanteestasi, etkä koe sosiaalista painetta mihinkään mikä ei täytä sinun mahaasi tai jostain syystä satu huvittamaan mieltäsi sillä hetkellä.
5) Ruokavalio: jos herätessä heikottaa ja on kykenemätön olo(= syy sille että jatketaan unia kun on vihdoin nukahdettu) niin erikoisen tarkkaan syyniin. Onhan vitamiineja, syöthän kasviksesi, onhan energiaa tarpeeksi, onhan se jakautunut sinulle soveliaalla tavalla(ettet esimerkiksi syö itseäsi ähkyyn nukahtaaksesi)?
6) Onhan sulla sosiaalisia kontakteja, joihin purkaa mieltäsi[psykiatrinen ohje: jos joku painaa mieltäsi, puhu siitä niin useasti ettei se enää vaivaa, vaikka tämä veisi vuosia - vs - suomalainen "turpakii ja jaksaa jaksaa" tuottavat kovin erilaista tulosta mielenrauhan suhteen]? Ja toinen jopa toivottavasti tärkeämpi: hyvistä ja innostavista asioista puhuminen tuottaa positiivistä kehää, kun tarpeeksi monta kertaa selittää ääneen asioita joita aikoo tehdä, ne alkavat aikanaan toteuttaa itseään. Ja kun kertoo itselleen tärkeistä asioista, ne tuottavat lisää mielihyvää(ja vaikeneminen tuottaa turhautumista, ei "0-tilannetta"), monesti saattaa unohtua pienet harrasteet ja teot elämästä jos niistä ei vähän pääse joskus jollekkin sanomaan. Ei kannata säikähtää se kuuluu ihmiseläimen perusluonteeseen, et ole BB-teini vaikka tykkäisit mainita asioista joista pidät :D

hyviä pointteja. oon ollu 7 kuukautta työttömänä ja siinä on se ongelma et jos annan rytmin vetää vapaasti ni sit valvon yöt, ja nukun päivät, missä on se ongelma että kaikki spontaanit jutut menee vituiks. siis ihan kirjastossa käymisestä lähtien. yhteiskunta pyörii työttömälläkin niin että asiat tapahtuu päivällä. ihmiset valvoo päivällä, ei tarvii ku netissä pyöriä niin sielläkin on ihmiset hereillä päivällä eikä yöllä joten sielläkin on parempi nukkua yöt ja valvoa päivät sit jos haluun ostaa auton, tai jos vaikka tulis fiilis soittaa työpaikkaa, jne, kaikki tollaset asiat menee mahdottomiksi kun valvoo yöt ja nukkuu päivät.
mutta onhan tossa sellanen idea tossa sun jutussas, et lepää ja toimii sillonkun siltä tuntuu, mikä kuulostaa helvetin terveellliseltä noin niinkun muuten. sitähän voi soveltaa jo ilman nukkumistakin jos ei uni tuu. että menee lepäilee hetkeks, ja ikäänkuin maistelee että mikähän tekeminen nyt maistuis.
ja joo, mulla on vähän tekemisestä puutetta kans, mikä varmaan tosta unettomuudesta nyt just tekee myös tuskallisempaakin kenties kun töissä käydessä.
mut joo tällä hetkellä se mun oma rytmi tuntuu olevan "valvo yöt, nuku päivät" mutta en eläkkään kai ihan optimaalisesti silleen miten mulle ois mielekkäintä just nyt. ei oo autoo, muijaa, kavereita, töitä jne, netissä roikkumienn ja pelit yms valtaa huomiota paljon, ja jos ei roiku netissä, ei oo muuta tekemistä ku treenaaminen, ja treenille on liikaa aikaa. ei viiti jokapäivä ajella 65 km pyörälenkkejäkään.

 

[veijari]

Yksin tuntemattomassa kaupungissa asuessa parasta aikaa sain kasaan tekemällä joka ainoa päivä uusia asioita ja uusilla tavoilla. Suggestiota "en voi hävitä mitään, on vain voitettavaa" "vaikka epäonnistuisin olen kokeillut".
Ihmisellä menee 70 vuorokautta ajaa uusi "tapa" sisään hermostoon niin että sen kokee olevan osa itseään ja se voi olla jotain täysin turhaa kuten eri kengän laitto jalkaan ensin, mutta se voi olla myös kokonaisuus:
-Joka ilta merkitsee X uutta asiaa vihkoon jotka on päivän aikana suorittanut
-Sama mutta X vanhaa asiaa, jotka teki uudella tavalla
-Istumisen sijaan venyttely/seisominen/liikkeelle lähtö

Kuten arvata saattaa jos teet päivässä 5 uutta asiaa, ja 5 vanhaa asiaa uusilla tavoilla etkä istu laisinkaan ja saat tämän rutinoitua automaatioihisi, päiväsi rupeavat näyttämään erilaisilta. Kun tapa on sisäistetty, se myös vapauttaa stressinsä pois ja rupeaa toimimaan itsestään "ei tarvitse huolehtia siitä muutoksesta, se on jo osa itseä"
Oikeastaan yritän vain sanoa että kannattaa sijoittaa itseensä ja kokemuksiinsa sitä aikaa mikä tuntuu... "turhalta": itseä voi kehittää muutenkin kuin body/aerobinen treeni tyylillä :D (kuten jonglööraus, soittaminen, laulaminen, piirtäminen, kirjoittaminen eri kädellä, pallon/tikan/keihään/kiekon heitto[vaikka molemmin käsin], ryhdikäs kävely, uusi kieli, sosiaalisuuden lisääminen/vähentäminen/tarkkailu tilanteessa[oman käytöksen havainnointi], venyvyyden vienti johonkin huikeaan[spagaatit, pystysuoraan jalka seisoessa tms. spesiaalijuttuja, kun on aikaa erikoistua], käsilläseisontaa. Ihan mitä vaan.

Tärkeintä on olla kiinnostunut itsestään, suosittelen käyttämään koulusta tuttua lukujärjestystä ja miettimään millainen ihminen sinä haluat olla? Sitten vedät lukkariin asiat jotka vievät sinut sinne. Ja pyrit rutinoimaan itsellesi "hyvän ja kehittävän päivän", josta olet sekä tyytyväinen että se tulos mitä se tuottaa sinussa tyydyttää itsesi. Se aika minkä muut käyttävät duunissa, kannattaa käyttää itseensä, sitten ei jää enää liikaa sitä luppoaikaa [esim. joku 3-4 erilaista kehityskohtaa á 1,5h, vie helposti ruokailuiden ja mahdollisten siirtymien kanssa yli 8h päivästä]
Tämä voi auttaa myös realisoimaan tilannetta: se mitä et itse voi tehdä ja ei ole sinusta kiinni(eli et voi kirjata paperille että teet 100% varmasti näin) on karsittava pois. Sinä voit mennä lenkille, sinä voit tulla maratoonariksi vaikka se veisi pitkään - Mutta sinun ei kannata odottaa lottorahoja(tai työtä, tai naista - mutta jos se tuntuu tärkeältä: voit hakea töitä, avata keskusteluja jne).

Ja sitten sellainenkin huomio varmuudeksi: masennus on "sairaus", mutta se on myös paraneva sellainen. Kaikkein lähimpänä kuumetta, mutta henkiseksi luettu asia[aivokemiallinen siis]. Kun asiat ympärillä kusevat eikä voi minkään, masentuu. Kun se menee tarpeeksi pahaksi, se rupeaa itsestään käytöstä muuttamalla karsimaan huonoja/turhia asioita ympäriltä kuten sosiaaliset kontaktit ja väärät tapahtumat ja harrasteet. Et vain löydä motivaatiota mennä niihin, ja se tuntuu ihan fyysiseltä se "este", näkymätön kipu, syy sille "ettei huvita vaikka voisi". Paraneminen voi olla todella pitkä prosessi, normaali ylirasituskuume on huono vertaus sinäälään, oikea verrokkitaso on pahaksi mennyt hermostollinen ylikunto. Eli saattaa myös olla oikein vaihtoehto antaa vain periksi ja levyttää kunnes tulee pirteä päivä, sillä välin pyrkiä rauhoittamaan ajatuksia "ohimenevästä", se vain pahentaa tilannetta. Kiire ei pitäisi olla edes kokemaan asioita . Huomioitavaa myös se että joskus ulkoiset syyt eivät katoa vaikka itse olisi passiivinen, myös aktiiviset muutokset saattavat tulla tarpeeseen(ympäristö, ihmiset, tavat, muut stressitekijät). Tässä on hyvä huomioida verrokkiaikoja: sanoit että 11 vuotta asiat vituillaan[ja voi olla että enemmänkin jos koko elämän mitalta lasketaan?], ei paraneminenkaan ole mahdollista viikossa, eihän siinä ajassa tulla edes terveestä miehestä kehonrakentajaksi :D. Mutta jos on henkiset voimat loppu ja keho hajoaa sisältäpäin, valinta on tehtävä joskus: loppuelämä samalla kaavalla mutta huonontuen kuolemaa kohti, tai vuosien korjaus ja eheytystyö ja erilainen loppuelämä

Tuntuupa hankalalta jäsennellä mitään ajatuksia asian tiimoilta, itse kärsin yli 10 vuotta 2-3h yöunista ja vkl aikana sitten yhdet pitkät kännit ja yhtä pitkät känniunet... kun "oli pakko herätä"... sittemmin luovuin moisesta "pakosta". Senkin jälkeen työttömänä levyttäessä varsinkin pari ekaa vuotta otti runsaasti voimavaroja, ihan vain mielen suggestointiin pois "muutkin sitäjatätä, pitäisi, pakko" -tyylisistä ajatuksista, mutta opinpahan nukkumaan, jopa ilman viinaa :D. Tietysti aiempi rasitus kompensoitui ja meni helposti ja menee vieläkin puolivuorokautta vuoteessa ja toinen puoli on sitten 16-20 -> 04-06 aikaan valvomista. Kylässä jossa ei ole mitään auki iltaisin, eikä ketään kaduilla, kyllä saa olla oman aikansa seppä tai tulla hulluksi :D[tähän ihan vähän voisi pelata helpommat itselleen ja asua kaupungissa jossa on 24h elämä -> varsinkin useammat kuin 1 lenkki päivässä tuntuvat helpommalta jos siinä on edes teoriassa mahdollisuutena ihmiskohtaamisia eikä aina vain se lenkki itsessään energiankulutuksen vuoksi]

 

[PHa]

Yksin tuntemattomassa kaupungissa asuessa parasta aikaa sain kasaan tekemällä joka ainoa päivä uusia asioita ja uusilla tavoilla. Suggestiota "en voi hävitä mitään, on vain voitettavaa" "vaikka epäonnistuisin olen kokeillut".
Ihmisellä menee 70 vuorokautta ajaa uusi "tapa" sisään hermostoon niin että sen kokee olevan osa itseään ja se voi olla jotain täysin turhaa kuten eri kengän laitto jalkaan ensin, mutta se voi olla myös kokonaisuus:
-Joka ilta merkitsee X uutta asiaa vihkoon jotka on päivän aikana suorittanut
-Sama mutta X vanhaa asiaa, jotka teki uudella tavalla
-Istumisen sijaan venyttely/seisominen/liikkeelle lähtö

Kuten arvata saattaa jos teet päivässä 5 uutta asiaa, ja 5 vanhaa asiaa uusilla tavoilla etkä istu laisinkaan ja saat tämän rutinoitua automaatioihisi, päiväsi rupeavat näyttämään erilaisilta. Kun tapa on sisäistetty, se myös vapauttaa stressinsä pois ja rupeaa toimimaan itsestään "ei tarvitse huolehtia siitä muutoksesta, se on jo osa itseä"
Oikeastaan yritän vain sanoa että kannattaa sijoittaa itseensä ja kokemuksiinsa sitä aikaa mikä tuntuu... "turhalta": itseä voi kehittää muutenkin kuin body/aerobinen treeni tyylillä :D (kuten jonglööraus, soittaminen, laulaminen, piirtäminen, kirjoittaminen eri kädellä, pallon/tikan/keihään/kiekon heitto[vaikka molemmin käsin], ryhdikäs kävely, uusi kieli, sosiaalisuuden lisääminen/vähentäminen/tarkkailu tilanteessa[oman käytöksen havainnointi], venyvyyden vienti johonkin huikeaan[spagaatit, pystysuoraan jalka seisoessa tms. spesiaalijuttuja, kun on aikaa erikoistua], käsilläseisontaa. Ihan mitä vaan.

Tärkeintä on olla kiinnostunut itsestään, suosittelen käyttämään koulusta tuttua lukujärjestystä ja miettimään millainen ihminen sinä haluat olla? Sitten vedät lukkariin asiat jotka vievät sinut sinne. Ja pyrit rutinoimaan itsellesi "hyvän ja kehittävän päivän", josta olet sekä tyytyväinen että se tulos mitä se tuottaa sinussa tyydyttää itsesi. Se aika minkä muut käyttävät duunissa, kannattaa käyttää itseensä, sitten ei jää enää liikaa sitä luppoaikaa [esim. joku 3-4 erilaista kehityskohtaa á 1,5h, vie helposti ruokailuiden ja mahdollisten siirtymien kanssa yli 8h päivästä]
Tämä voi auttaa myös realisoimaan tilannetta: se mitä et itse voi tehdä ja ei ole sinusta kiinni(eli et voi kirjata paperille että teet 100% varmasti näin) on karsittava pois. Sinä voit mennä lenkille, sinä voit tulla maratoonariksi vaikka se veisi pitkään - Mutta sinun ei kannata odottaa lottorahoja(tai työtä, tai naista - mutta jos se tuntuu tärkeältä: voit hakea töitä, avata keskusteluja jne).

Ja sitten sellainenkin huomio varmuudeksi: masennus on "sairaus", mutta se on myös paraneva sellainen. Kaikkein lähimpänä kuumetta, mutta henkiseksi luettu asia[aivokemiallinen siis]. Kun asiat ympärillä kusevat eikä voi minkään, masentuu. Kun se menee tarpeeksi pahaksi, se rupeaa itsestään käytöstä muuttamalla karsimaan huonoja/turhia asioita ympäriltä kuten sosiaaliset kontaktit ja väärät tapahtumat ja harrasteet. Et vain löydä motivaatiota mennä niihin, ja se tuntuu ihan fyysiseltä se "este", näkymätön kipu, syy sille "ettei huvita vaikka voisi". Paraneminen voi olla todella pitkä prosessi, normaali ylirasituskuume on huono vertaus sinäälään, oikea verrokkitaso on pahaksi mennyt hermostollinen ylikunto. Eli saattaa myös olla oikein vaihtoehto antaa vain periksi ja levyttää kunnes tulee pirteä päivä, sillä välin pyrkiä rauhoittamaan ajatuksia "ohimenevästä", se vain pahentaa tilannetta. Kiire ei pitäisi olla edes kokemaan asioita . Huomioitavaa myös se että joskus ulkoiset syyt eivät katoa vaikka itse olisi passiivinen, myös aktiiviset muutokset saattavat tulla tarpeeseen(ympäristö, ihmiset, tavat, muut stressitekijät). Tässä on hyvä huomioida verrokkiaikoja: sanoit että 11 vuotta asiat vituillaan[ja voi olla että enemmänkin jos koko elämän mitalta lasketaan?], ei paraneminenkaan ole mahdollista viikossa, eihän siinä ajassa tulla edes terveestä miehestä kehonrakentajaksi :D. Mutta jos on henkiset voimat loppu ja keho hajoaa sisältäpäin, valinta on tehtävä joskus: loppuelämä samalla kaavalla mutta huonontuen kuolemaa kohti, tai vuosien korjaus ja eheytystyö ja erilainen loppuelämä

Tuntuupa hankalalta jäsennellä mitään ajatuksia asian tiimoilta, itse kärsin yli 10 vuotta 2-3h yöunista ja vkl aikana sitten yhdet pitkät kännit ja yhtä pitkät känniunet... kun "oli pakko herätä"... sittemmin luovuin moisesta "pakosta". Senkin jälkeen työttömänä levyttäessä varsinkin pari ekaa vuotta otti runsaasti voimavaroja, ihan vain mielen suggestointiin pois "muutkin sitäjatätä, pitäisi, pakko" -tyylisistä ajatuksista, mutta opinpahan nukkumaan, jopa ilman viinaa :D. Tietysti aiempi rasitus kompensoitui ja meni helposti ja menee vieläkin puolivuorokautta vuoteessa ja toinen puoli on sitten 16-20 -> 04-06 aikaan valvomista. Kylässä jossa ei ole mitään auki iltaisin, eikä ketään kaduilla, kyllä saa olla oman aikansa seppä tai tulla hulluksi :D[tähän ihan vähän voisi pelata helpommat itselleen ja asua kaupungissa jossa on 24h elämä -> varsinkin useammat kuin 1 lenkki päivässä tuntuvat helpommalta jos siinä on edes teoriassa mahdollisuutena ihmiskohtaamisia eikä aina vain se lenkki itsessään energiankulutuksen vuoksi]

oon kokeillu työttömyyden aikana läpi kaikki noi mitä luettelit ja paljon muutakin varmaan. myös oon tota lukujärjestysjuttua kokeillut. luin sellasen kirjan kun "helvetinviikko" ja sovelsin sitä mun elämään,
siinä on ideana tehdä siviilielämässä "kovennettu" viikko, ja näin löytää rajojaan.
musta vaan tuntuu että sellasten asioiden tekeminen, joista ei ole sinällään kiinnostunut, on turhaa. noin niinkun yksinkertaisimmillaan elämässä pitäis vaan tehdä aina sitä mitä haluaa.
masennus on varmastikkin muunmuassa ylirasitusta. juuri tämänkin takia pitäisi jättää kaikki epäolennainen pois ja vaikka vaan levätä, ja keskittyä niihin asioihin mitä todella tarvitsee, eikä haahuilla ja tehdä kaikenlaista "ylimääräistä" joka ei kuulu omaan elämään. Tietysti on hyvä, että on kokeillut kaikenlaista, niin tietää.

mitä unettomuuteen tulee, menin nukkumaan eilen joskus 3.30 kun ei nukuttanut aikaisemmin, ja heräsin puolenpäivän jälkeen. nukuin siis kelpo unet, mutta jälleen väärään aikaan.
taas se kysymys, miksi väärä aika? no siksi että yhteiskunta pyörii päiväaikaan.
mutta toisaalta, tästä voisi myös alkaa päättelemään että kun ei ole oikeata kunnon ohjelmaa, niin silloin nukkuu miten sattuu.
pitäisi siis aktivoitua ja hankkia elämä. mennä töihin, ostaa auto, sitten kun joskus tulee lomaa, niin hankkia lomalle jotain ohjelmanpätkiä niin loma ei mee kokonaan hukkaan. esim reissuja johonkin autolla
kotimaassa tms.