Hesarin toimittajat Jussi Konttinen ja Outi Saloranta vierailivat Pokrovskissa Itä-Ukrainassa. Mielenkiintoinen artikkeli, josta alla on muutamia nostoja ja omia kommentteja. Koko juttua en jaa, koska toimittajat ovat palkkansa ansainneet.
Toimittajat ajavat Dniprosta 180 kilometrin matkan Pokrovskiin, ja kertovat näkemästään:
"Moneen kohtaan on rakennettu järeitä puolustuslinjoja, jotka koostuvat useita metrejä syvistä kaivannoista, betoniesteistä, piikkilangasta ja paikoin myös maanalaisista bunkkereista ja niitä mahdollisesti yhdistävistä tunneleista."
Jutussa oli myös useita kuvia puolustuksen rakentamisesta, mikä tuntui ikävältä. Miksi tehdä vihollisen tiedustelulle työ näin helpoksi? Hyvä asia on, että Ukraina linnoittaa ja on valmistautunut jatkamaan taistelua, jos Pokrovsk menetetään.
"Huoltoasemilla rintamalle palaavat sotilaat jonottivat kahvia, vitsailivat eivätkä näyttäneet maansa myyneiltä."
Pokrovskin joukot eivät siis ole loppuun kuluneet, mitä tällä foorumilla on pelätty.
"Olemme perillä pataljoonan komentopaikassa. Maan alla on kaikki edellytykset autonomiseen elämään. Generaattori tuottaa sähköä ja puukamiina lämpöä. Yhdessä tilassa nukkuu sotilaita, toisessa on punttisali. Kolmannessa on tarjolla illalliseksi leivitettyä kalaa."
Komentopaikka on neljän kilometrin päässä etuvartiosta, siis taistelualueella. Ukrainalaiset päästävät toimittajat tosi lähelle.
"Sotilaita istuu monitorien edessä tarkkailemassa droonien välittämää kuvaa. Miehet toimivat koko ajan vuorovaikutuksessa komentopaikan kanssa. Parhaillaan kymmenen hengen ryhmä venäläisiä hyökkää kahden ukrainalaisen asemaa kohti."
Ukrainalaisilla kuulostaa olevan tosi harvaan miehitetyt asemat.
Pataljoonan komentaja Filatovin kommentti:
" ...venäläiset hyökkäävät pienissä ryhmissä ilman ajoneuvoja. Toki vihollinen käyttää hyväkseen myös drooneja, liitopommeja ja tykistöä – mutta Filatovin mukaan vähemmän kuin aiemmin."
Venäläiset säästelevät ammuksia!
"Neljän kilometrin rintamalohkoa puolustaa asemissa 60 pataljoonan sotilasta"
Tosi vähän. Paljon vähemmän, kuin kaupungin puolustamiseen luulin tarvittavan. Ja tosi pieni pataljoona, jos se koostuu 60 sotilaasta. Mistähän tässä on kyse?
"Pystymme voittamaan taistelut tappioluvuin 20–0. ... Jos he menettävät rynnäköissä 30 sotilasta päivässä, se tarkoittaa tuhatta kuukaudessa. Me taas pyrimme siihen, että 60 sotilastamme on hengissä vielä kuukauden kuluttuakin”, Filatov sanoo.
"Ukrainan perustamat uudet prikaatit ovat osoittautuneet heikosti koulutetuiksi ja johdetuiksi yksiköiksi. Kokeneeseen joukko-osastoon pääsy on myös sotilaalle edes jonkinlainen henkivakuutus. Tällä hetkellä pataljoonan miesvahvuus täydentyy kuitenkin erikoisella tavalla armeijan riveihin palautetuista karkureista."
Foorumin tilannekuva saa tässä vahvistusta.
"Aseita ja ammuksia ei armeijalla ole Filatovin mukaan koskaan riittävästi, mutta hän yrittää tulla toimeen sillä mitä on. ”Kaikki panssarivaunumme ovat sotasaaliita. Joku Leopard tai Abrams olisi oikein hyvä. Taisteluvaunu Bradley on osoittanut toimivuutensa Ukrainassa."
Aseille olisi käyttäjiä, toisin kuin foorumilla on pelätty.
"Miespulaan Filatovilla olisi yksinkertainen ratkaisu: raha. Hän ei mobilisoisi rintamalle miehiä väkisin."
Tämä kuulostaa suomalaisesta näkökulmasta erikoiselta. Komentajan arvio kuitenkin on, että rahalla saa sotilaita Ukrainasta. Venäjällä tämä toimii.