Ensimmäisen kerran otsikon asiaa olisi pitänyt kysyä jo silloin, kun Ukraina luopui alueellaan olevista Neuvostoliiton ydinaseista Yhdysvaltojen vaatimuksesta. Presidentti Bill Clinton on pahoitellut…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Arilta jälleen hyvä kirjoitus. On vain niin pitkä teksti taas, ettei voi kuin ihmetellä, miten mies jaksaa nuita kirjoittaa, kun lukemisessakin menee melkoinen tovi.
Alle muutama lainaus:
"Heti sodan alkupäivinä presidentti Joe Biden kertoi Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden virkamiehille Valkoisessa talossa ja puolustusministeriössä, että Yhdysvalloilla on kolme tärkeää poliittista intressiä Ukrainassa.
“
One, we are not going to allow this to suck us into a war with Russia.”
“
Two, we need to make sure we can meet our Article 5 commitments with NATO.”
“
Three, we will do what we can to help Ukraine succeed on the battlefield.”
Bidenin sanat olivat Yhdysvaltojen ja lännen ensimmäinen virhe. Virhe oli antaa Venäjälle tarkat raamirajat sodankäynnille. Koko strateginen perusta paljastettiin heti sodan alkumetreillä.
Venäjällä Bidenin sanat tulkittiin myös niin, että Yhdysvalloilla ja Natolla on sodan suhteen kaksi konseptia. Yhdysvallat ja Nato ovat valmiita lisäämään asetoimituksilla Venäjän kärsimyksiä ja pitkittämään sotatapahtumia niin paljon kuin mahdollista, mutta kuitenkin niin, ettei kummankaan osapuolen anneta saada ratkaisevaa voittoa.
Yhdysvallat oli viestittänyt jo vuoden 2022 syksyllä Venäjän sotarintamilla kokemien tappioiden jälkeen, että Venäjä saattaisi olla valmis
escalation to deescalation -konseptin puitteissa aloittamaan rajoitetun ydiniskun.
Venäjä luotti vahvasti ydinaseisiinsa ja siihen, miten kaksi vastakkaista ydinasemahtia olivat sopineet ydinaseiden pohjalta asioista läpi koko kylmän sodan ajan toisesta maailmansodasta lähtien. Venäjä tehosti etenkin syksyllä 2022 ydinasestrategiaansa omalla retoriikallaan, joka oli suunnattu Yhdysvaltoihin ja länteen.
Venäläiset laskevat Ukrainan asevoimien taktisiin virheisiin myös Venäjän armeijan ilmavoimien toiminnan aliarvioinnin. Ukrainalaiset eivät kyenneet torjumaan Kamov Ka-52 -helikopterien (
Ка-52 «Аллигатор») hyökkäyksiä rintamalinjoilla. Ka-52:t laukaisivat 9K121 Vikhr -panssarintorjuntaohjuksia (
9К121 «Вихрь») jopa kymmenen kilometrin etäisyydeltä rintamalinjalta, joihin Ukraina armeija ei kyennyt vastamaan ilmapuolustusyksiköiden puuttuessa. Venäjän näkemys oli jo vastahyökkäyksen alussa, etteivät ilman riittävää ilmatilan hallintaa vastahyökkäystoimet voi onnistua.
Venäjän puolustus pitkällä rintamalinjalla ei toki ollut monoliittinen, vaan siinä oli myös heikommin varustettuja osia. Venäläiset imettelivät, ettei Nato enää kyennyt selvittämään tiedustelupotentiaalillaan rintamalinjojen venäläisjoukkoja, vaan ukrainalaiset joutuivat etsimään heikommin varustettuja kohtia koehyökkäyksillä. Oliko Naton tiedustelukyvykkyys heikentynyt vai oliko Venäjä oppinut puolentoistavuoden aikana sopeutumaan Naton tiedustelukyvykkyyksiin, venäläiset sotilasasiantuntijat kyselivät.
Surullista on, ettei Yhdysvallat ole kyennyt löytämään toimivaa vastavoimaa Venäjää vastaan. Yhdysvaltalaiskenraalien on syytä tehdä vielä hyvin itsekriittinen tarkastelu, missä kaikessa he epäonnistuivat, kun edes sodankäynnin pohjimmaisetkaan resurssimitoitukset eivät olleet oikein laskettuja kaikkien muiden strategia- ja taktiikkakömmähdysten lisäksi.
Lännessä ja Suomessakin Pekka Toverin johdolla syötetty mielikuva Venäjän asevoimista on ollut, että Venäjän asevoimia johtavat pelkästään amatöörit. Tuo on amatöörimäisintä, mihin sotilas – tässä tapauksessa Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri – voi syyllistyä. Aliarvioida vihollisen kyvykkyydet ja suhtautua viholliseen aliarvioiden.
Yhdenkään sotilaan ei koskaan pitäisi koskaan tuohon syyllistyä.
/img-s3.ilcdn.fi/ceedd91a3103cec1cee2c7367c38843158ba4f59797645d234dd267a44ed4d63.jpg)
www.iltalehti.fi
