Uimataito, kuinka opin

Itse olen tehnyt uimaopettajan työtä vauvasta vaariin. Oppimisen nopeus riippuu ihmisestä itsestään, mutta varmaa on, että kaikki oppii! :)

Valvojilla on työ ja siitä ei saa lipsua! joissain halleissa varmaan voit saada rohkeasti kysymälläohjeita uintitekniikkaan, mutta huomiona, että monet valvojista eivät omaa uintitaustaa, joten eivät pysty parhaimpia neuvoja antamaan.

Aikuisten uinti kursseja kun on, niin niihin kannattaa mennä rohkeasti! Niissä yksilöllinen palaute auttaa kehittymään todella nopeasti, verrattuna yksin räpiköimiseen.

Itse harmikseni jouduin muilta kiireiltä lopettamaan uimaope touhut, mutta uimaope- + kilpauinti touhuissa saadulla kokemuksella voin kehumatta sanoa, että silmä on kehittynyt löytämään syyn useimmille virheille. Joten kokenut uimaope jolla on kilpauinti tausta, voi varmasti auttaa hyvin jos ei parhaiten. :)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tsemppiä, et ole ainoa! Suomessa on noin 1,4 miljoonaa osin uimataidotonta ja 215 000 täysin uimataidotonta aikuista. Itse tunnen henkilön, joka ei osaa uida, ajaa polkupyörällä eikä edes viheltää..;)
 
Tsemppiä, et ole ainoa! Suomessa on noin 1,4 miljoonaa osin uimataidotonta ja 215 000 täysin uimataidotonta aikuista. Itse tunnen henkilön, joka ei osaa uida, ajaa polkupyörällä eikä edes viheltää..;)

:wtf:

Eli täysin n00b, näin nykyajan kielellä ilmaistuna? :D
 
Tsemppiä vaan. Hienoa että uskaltaa tunnustaa ettei uimataito ole ihan kondiksessa, ja haluaa opetella sen. Itselläkin meni melkein murrosikään asti että opin uimaan. Kammosin vettä pitkään, koska skidinä sain jonkinmoiset traumat vedestä, kun "isommat pojat" uimakoussa painoivat väkisin veden alle. Toinen huono kokemus oli kun menneessä Neuvostoliitossa mustan meren rannalla kauhoin skidinä uimapatjalla ulapalle. Mutta asiaan. Vaikka itseopiskelin uimaan, niin tekniikkani oli niin onneton, että parin altaan mitan uimisen jälkeen voimani olivat jo mennyttä, ja muisti vetää ensimmäisen kerran happea. Paskalla tekniikalla tuhlaa turhaan vaan voimiansa Uimatekniikkani parani huomattavasti kun pätevä uimaopettaja tsekkasi ja korjasi tekniikkaani henk. koht. opetuksessa. Nyt tuntuu, että vedessä suorastaan kiitää eteenpäin. Luulisin, että uimaan opetellessa, asiansa osaavan uimaopettajan opetuksessa homman oppii melko nopeasti vanhalla iälläkin, jos motivaatiota riittää :)
 
Tuossa aiemmin on tullut paljon hyviä vinkkejä, itse antaisin yhden mielestäni todella tärkeän sen "pinnalla pysymisen" takia: Ole rento, älä yritä liikaa tekniikkaa tms., tekniikalla kun ei ole mitään tekemistä pinnalla pysymisen kanssa.

Sitten kun olet riittävän rento ja pysyt pinnalla etuperin ja selälläsi, eli luotat siihen veden kantavaan voimaan, voit aloittaa tekniikan harjoittelun ja keskittyä siihen.
 
Kellukkeiden kanssa vaan lasten altaan matalaan päähän kokeilemaan. Siitähän se ensialkuun lähtee.
Häkellyttävä mies tosiaan. :hyvä:

Faija pisti mut 13-vuotiaana uimakouluun alle 10-vuotiaiden kanssa samaan porukkaan (kun ei vanhempia kanssaopettelijoita sattunut olemaan). Silloin hävetti ja vitutti, mutta jälkeenpäin en ole katunut ollenkaan. Oppisin uimaan oikeilla tekniikoilla, josta on oikeasti helkkarinmoinen hyöty, vaikkei joka päivä pääsiskään plutimaan.

Osasin uida tuota ennen, mutta on siinä aikamoinen ero käydä uimakoulussa kuin itse opetella. Eli ehdottomasti uimakouluun. Oppii ennen kaikkea tekniikan, joka ei rasita ja hyydytä kroppaa niin paljoa.
 
Viimeks uin intissä 02, mutta eikö ihminen pysy pinnalla niin että vetää keuhkot täyteen ilmaa ja tekee sellasta pintahengitystä? Siitä yrittää sitten soveltaen eteenpäin..
 
Hengityksen oppimisessa tärkeää on osata puhaltaa ilmaa veteen. Keuhkot pitää ensin tyhjentää, ennen kuin niihin voi tehokkaasti vetää uutta ilmaa (happea, whatever). Harjoitella voit vaikka kotona pesualtaassa tai pesuvadissa. Kunnollinen puhallus veteen niin, että kasvot ovat vedessä, sitten pää ylös ja nopeasti sisäänhengitys ja kasvot takaisin veteen, puhalla. Uimahallissa kannattaa aluksi olla lastenaltaalla/ matalassa altaassa ja opetella rentoutumaan vedessä. Lasten kellukkeet ei ole mikään huono idea jos ei yhtään tunne oloaan kotoisaksi vedessä. Uiminen on kivaa vain, jos ei säiky jokaista aaltoa ja koe ahdistusta kun pää menee veden alle.

Kannattaa myös ostaa uimalasit ja mahdollisesti pullis (jalkojen väliin laitettava kellutyyny) ja uimalauta, yhteensä noihin menee alle 50e. Uimahallissakin saattaa olla lainattavia, kannattaa kysyä. Laudalla voit harjoitella potkuja, pulliksella käsivetoja. Uimaope olisi ehdoton, koska jos osaat uida oikein, 200m menee paljon kevyemmin ja nopeammin kuin jos pelkästään osaat uida välttävästi.
 
AIkuisten uimakouluun vaan, tehokkainta ehdottomasti. Alkuperäisen kysyjän paikkakunnalla tiedän että ainakin uimaseura järjestään silloin tällöin ellei jopa jatkuvasti aikuisten kursseja. Samoin kunnalta kannattaa kysellä. Uwishin mainitsemat luvut on ihan totta. Lähes joka hallissa järjestetään aikuisten uinninopetusta, mutta monessa kysyntään nähden aivan liian vähän.

Jos itse haluaa opetella voi vaikka lainata kirjastosta uinninopetuksen oppaan. Uusin on ilmestynyt viime syksynä mutta vanhemmillakin painoksilla pärjää. Ensiksi kannattaa opetella kellumaan ja rentoutumaan vedessä. Sitten puhaltamaan veteen. Hengitystä ei kannata pidättää tai hengittää "pintahengitystä" koska silloin todennäköisimmin sitä vettä vetää henkeensä ja hengästyykin tosi nopeasti.

Uimavalvojilta voi kysellä neuvoja, mutta riippuu valvojasta osaako neuvoa, ja hallista onko mahdollista neuvoa. Kysyä voi aina, voisiko valvoja neuvoa tai osaisiko neuvoa henkilön. Myös kunnan vastaava uimaopettajan pitäisi osata neuvoa kurssi/henkilö joka voisi opettaa.

Eli suosittelen kurssille menoa vaan, siellä niitä muitakin on!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom