Ufc:n kovimmat tyrmääjät

Liittynyt
3.8.2004
Viestejä
5 206
Keitä he ovat? Jossain threadissa tästä jo väännettiin, ehkä keskustelun voisi keskittää tänne.

Junior Dos Santos on tyrmännyt Velasquezin, Huntin, Werdumin, Gonzagan, Yvelin, Struven. Onko kukaan selvinnyt matsista Junioria vastaan käymättä lattiassa? Ground and poundia Cigano ei kauheasti harrasta, kun voi mennä nyrkki vahingossa lattiasta läpi.

dos-santos-kos-velasquez.png

ufc160_11_jds_vs_hunt_020.jpg

Junior_dos_Santos2.jpg

2012062611301110343.jpg

JDSYvelIII_display_image.jpg


Anthony Johnsonin rekordia onkin vaikeampi arvioida painonveto-ongelmien vuoksi, mutta 205:een siirtymisen jälkeen ukko on ollut tulessa.

20150124071718_bbbb.jpg

Screen-Shot-2015-05-24-at-2.15.38-PM.png

Anthony-Johnson-Lil-nog.png


Conor Mcgregorin ura on vasta alussa, mutta kuudesta UFC-matsista 5 on päättynyt tyrmäykseen, kruununa Mini Mendesin mieskäsittely heinäkuussa.

conor-mcgregor_1w32l3jh0qjem1fpa9x25aaop7.jpg

d4a_0906.0.jpg

071914-ufc-mcgregor-brandao-pi.jpg

conor-mcgregor-dustin-poirier-ufc-fight-gty-ftr.jpg




Yliarvostetut

Johny Hendricks on tyrmännyt kaksi uransa ehtoopuolella olevaa veikkoa, mutta divisioonan kovinta kärkeä vastaan on 70% kirous voimassa. Jos ura jatkuu middleweightissa, tuskin on kärkeen asiaa, siellä on melkoista tappajaa vastassa.

Johny-Hendricks-knocks-out-Martin-Kampmann-UFC-News-202238.jpg

20111230112725_hendricks.jpg



Mites muilla?
Ps. Jos tästä oli thread jossain niin sori, vetäkää vessasta alas.
 
Dan Henderson, edelleen, vaikka onkin jo pappa. Kun se oikea käsi osuu, niin valot sammuvat.

Roy Nelson. Ei kauhean monipuolinen pystyssä, mutta lyö kyllä levyksi ihan kenet tahansa. Hirveä läskivoima siinä nyrkissä.

Shane Carwin, jo eläköitynyt, mutta mahdollisesti UFC:n historian kovin lyönti. Pudotti vastustajansa, vaikka ei saanut kuin lyhkäisen liikeradan lyönnilleen. Harmi, että mma-ura alkoi suht myöhällä iällä.

Mark Hunt. Hirvittävä voima. Hyvä pystyottelija muutenkin. Vetää tappavia iskuja, vaikka olisi kaasuuntunut ja hakattu.
 
Andrei Arlovski. Tyrmäs Rothwellin, tyrmäs Nelsonin....kaatanut monta miestä. Osaa ajoittaa lyöntinsä ja tekniikat lähtee vaivattomasti. Nykyään saattaa otella myös varovaisesti, mutta kyllä se paikasta maaliin laittaa.

10z8mc7.jpg
 
Jo edellä mainitut varmaan niitä kovimpia.
Robbie Lawler lyö myös Todella kovaa, vaikka viime aikoina ei ole ihan niin kovalla prosentilla lopettanut.
 
Hauska ketju.

Jos puhutaan tämän hetkisistä nykykunnossaan niin tässä omat valinnat painoluokittain:
HW: Arlovski (JDS ei ole tyrmännyt ketään yli kahteen vuoteen ja on aika kovassa laskussa. Stipe suurin haastaja)
LHW: Rumble (helppo valinta, OSP suurin haastaja)
MW: Hall
WW: Lawler
LW: Ferguson (Pettis/Cerrone haastajat, tosin vaikea painoluokka tähän, tuntuu ettei sieltä ketään yksittäistä tähteä tähän hommaan löydy, tai tule mieleen.)
FW: Conor (helpoin valinta)
 
Hunt, Hendo, Silva, Lawler.
 
AJ pysty on kyllä pelottava, pystyykö kukaan 205 paunanen ottelemaan AJ:ta vastaan pystyssä voitollisesti?
 
Sinänsähän tää ei ole mikään mielipidejuttu tää "kovin tyrmääjä". Eikös puhtaasti statsit kerro sen, että kuka on kovin tyrmääjä?

UFC:n ulkopuolelle jos katsotaan, niin Manhofilla on aika kova tyrmäys%. 29 voittoa 27 tyrmäystä. Gilbert Yvelilläkin niitä on aika kiitettävästi. Tosin molemmilla on tappiotilastoissakin kaksinumeroisia lukuja.
 
Sinänsähän tää ei ole mikään mielipidejuttu tää "kovin tyrmääjä". Eikös puhtaasti statsit kerro sen, että kuka on kovin tyrmääjä?

UFC:n ulkopuolelle jos katsotaan, niin Manhofilla on aika kova tyrmäys%. 29 voittoa 27 tyrmäystä. Gilbert Yvelilläkin niitä on aika kiitettävästi. Tosin molemmilla on tappiotilastoissakin kaksinumeroisia lukuja.



3.30 kohalla alkaa näkymään tyrmäyksiä ja 6.50 kohalla on legendaarinen matsi Cyborgia vastaan.

Lempiottelijoita, harmi kun ei otettu UFC:hen kun sopimus oli vapaana. Ei mies koskaan ihan siellä kovimmassa kärjessä oo ollut, mutta miehen tyyli onkin enemmän sellainen UFC1 tyyppiä. Ei mitään pistevoittohakuja, joko voitetaan kunnolla tai sitten hävitään, mutta varmistelemaan ei lähetä. Tällaisia kavereita UFC voisi ihan hyvin ottaa sinne prelien alkuun tai loppuun nostamaan fiilistä hyvillä match makingeillä, eikä Melvin vieläkään niin huono ole ettei voisi olla tuossa UFC:n 600 jampan rosterissa.
Tyrmännyt Huntin peruutelllessa, hakannut Lawlerin melkein keskeytyskuntoon (ennen sitä kuuluisaa lucky punchia;), pistänyt Mika Ilmenin kylmäksi ja Sakurabankin meni voittamaan.
Ura kestänyt vaatimattomat 20 vuotta.

Mutta pistetään nyt näitä UFC:nkin ukkoja tähän ettei meni ihan ohi aiheesti. Listaus on ehkä enemmänkin kovimmat lyöjät, ei välttämättä omissa sarjoissaan tyrmääjät.
HW: Mark Hunt (ihan hitosti voimaa käsissä, en haluis ottaa iskuja kilpparissakaan tältä kaverilta) JDS on omasta mielestä tyrmääjä sen takia että osuu tarkasti (siis onhan miehellä potkua käsissä mutta ei Huntiin verrattuna)
LHW: Rumble, ei siellä top15 taida ketään vastaavaa olla ketä saa samalla tavalla pelata.
MW: Sanotaan Romero, ei niin tekninen pystyssä mutta omaa kanssa hyvin tuota jerkkua
WW: Lawler, lyö todella lujaa mutta vastus on ollut niin kovaa että eihän noita top ukkoja ihan helposti tiputella, jos vastaan laitetettais taas joku top10 ukko niin veikkaisin että nukkumaan pääsis
 
Sinänsähän tää ei ole mikään mielipidejuttu tää "kovin tyrmääjä". Eikös puhtaasti statsit kerro sen, että kuka on kovin tyrmääjä?

UFC:n ulkopuolelle jos katsotaan, niin Manhofilla on aika kova tyrmäys%. 29 voittoa 27 tyrmäystä. Gilbert Yvelilläkin niitä on aika kiitettävästi. Tosin molemmilla on tappiotilastoissakin kaksinumeroisia lukuja.

Vähän riippuu siitä, että huomioidaanko vastustajien taso vai ei. Ja jos tekniset tyrmäykset lasketaan, niin sitten tulisi huomioida myös tuomarin osuus.
 
Manhoef kun on vastakkaisessa kulmassas niin tietää 100% varmasti et kipeetä tulee tekemään. Voitti tai hävis, Melvin löy ja potkii aina täysillä.
 
Sinänsähän tää ei ole mikään mielipidejuttu tää "kovin tyrmääjä". Eikös puhtaasti statsit kerro sen, että kuka on kovin tyrmääjä?

UFC:n ulkopuolelle jos katsotaan, niin Manhofilla on aika kova tyrmäys%. 29 voittoa 27 tyrmäystä. Gilbert Yvelilläkin niitä on aika kiitettävästi. Tosin molemmilla on tappiotilastoissakin kaksinumeroisia lukuja.

Miten olisi Travis "The Ironman" Fulton, jolla on 92 tyrmäysvoittoa? http://www.sherdog.com/fighter/Travis-Fulton-80

Ehkä se on kuitenkin eri asia tyrmätä UFC:n mestaruusottelussa kuin jossain kyläkisoissa latvialaista taksikuskia vastaan. Vapaaottelu on lisäksi lajina sellainen että paljon loptuksia tapahtuu niin että mies lyödään päästä lattiaan ja sitten kuristetaan tai lukotetaan tämän ollessa iskusta puolustuskyvyttömänä, jolloin lopetustavaksi tulee luovutus eikä tyrmäys vaikka todellinen ratkaisu tapahtui lyömällä.
 
Vapaaottelu on lisäksi lajina sellainen että paljon loptuksia tapahtuu niin että mies lyödään päästä lattiaan ja sitten kuristetaan tai lukotetaan tämän ollessa iskusta puolustuskyvyttömänä, jolloin lopetustavaksi tulee luovutus eikä tyrmäys vaikka todellinen ratkaisu tapahtui lyömällä.

Ensinnäkin, jos ottelija olisi lattiaan lyömisestä puolustuskyvytön, niin ottelu päättyisi jo siihen, olettaen, että tuomari ei tee virhettä. Toiseksi, kun ottelija päättää hakea kuristusta tai lukotusta lattiaan lyönnin jälkeen viittaa se normaalisti siihen, että ottelija katsoo sen olevan todennäköisempi tapa saada tilanteessa keskeytysvoitto, kuin jatkamalla lyömistä. Edeltänyttä lattiaan lyömistä on silloin vaikea pitää "todellisempana ratkaisuna", kuin ottelun varsinaisesti ratkaissutta tekniikkaa.
 
Paljon näkee kuitenkin näitä, kun knock downin tai matossa pieksemisen jälkeen alistuneena käännetään selkä ja annetaan subivoitto sen sijaan että TKO.
 
Ensinnäkin, jos ottelija olisi lattiaan lyömisestä puolustuskyvytön, niin ottelu päättyisi jo siihen, olettaen, että tuomari ei tee virhettä. Toiseksi, kun ottelija päättää hakea kuristusta tai lukotusta lattiaan lyönnin jälkeen viittaa se normaalisti siihen, että ottelija katsoo sen olevan todennäköisempi tapa saada tilanteessa keskeytysvoitto, kuin jatkamalla lyömistä. Edeltänyttä lattiaan lyömistä on silloin vaikea pitää "todellisempana ratkaisuna", kuin ottelun varsinaisesti ratkaissutta tekniikkaa.

Yleensä ottelijat ovat treenanneet suojaamista niin paljon, että mies voi näyttää vielä aktiiviselta, vaikka tajunnantaso ois lähempänä nollaa. Selkeimpänä esimerkkeinä väliin tulleen tuomarin kanssa "painimiset".

Usein päältä tehtävät lukot lähtee hyvästä positionista, mutta lyöminen on mahdollista kääntää alla olevan lukoksi, sweepiksi tai guardiksi...sitä ei aina tiedä, milloin ottelija lyönnistä palautuu, mutta kiristyvästä lukosta harvoin palaudutaan....ottelija saattaa vetää varman päälle. Voi olla myös niin, että kunnioitusta toista kohtaan on sen verran, että minimoidaan itselle (mm pienet hanskat) ja vastustajalle aiheutuva vahinko lukolla. Hyvin ja oikein suoritettu lukotus on taloudellinen. Kun lyömistä työkseen treenaava lyö toista, niin kyllä se jälkensä jättää,.. se on sit toki tulkintakysymys, että mikä määrä katsotaan ratkaisevaksi. Kyllä ne mattoon ajautumiset yleensä ottelun käännekohtia edustavat, tapahtui se sit lyömällä tai muilla tavoin ja osuman laadulla on siinä iso rooli.
 
Mietin tuossa kirjoittaessa että laitanko "puolustuskyvytön", "sekaisin" vai jotain muuta. Jokainen tilanne on tietysti yksilöllinen ja ratkaisevasta suorituksesta voi aina väitellä. Mutta onhan se nyt ihan tavallinen tilanne vapaaottelussa että ottelija lyödään lattiaan ja sitten (ehkä parin mattolyönnin jälkeen) kaivetaan joku "helppo" lopetus, jonka toinen olisi täysissä voimissaan helposti puolustanut.

Varsinainen tarkoitus oli siis lähinnä olla lisäperuste sille ettei "kovinta tyrmääjää" voi ainakaan sillä tavalla määritellä että kellä on eniten KO/TKO-voittoja Sherdogissa.
 
Kyllähän raskasta sarjaa kun katsotaan, niin JDS:in recordi on huikea. Siellä on lista täynnä tyrmättyjä huippuottelijoita ja muuten vaan sellaisia joita ei yleensä kukaan saa tyrmättyä
Arlovskin lista on kova myös, mutta koko uransa ajan Andrei on ollut kauhean ailahteleva. Todella kova tyrmääjä kun sille päälle sattuu, mutta välillä on todella aneemista menoa. Mark Hunt myös toimittaa takuuvarmasti.
Shane Carwin vielä otellessaan oli kova lyöjä, mutta ei vastustajien taso ollut lähelläkään edellämainittuja herroja. Kovimmat ja oikeastaan ainoat vähänkään nimekkäämmät päänahat ovat Gonzaga ja Mir.

Ja kuten AnyS tuossa ylenpänä totesi, niin recordista puhtaiden numeroiden tuijottelu ei vielä paljoa kerro siitä kuinka kova joku on, kun recordia voi rakennella niin monella tavalla. Toiset tyrmää maailmanhuippu ottelijoita ja toiset niitä latvialaisia taksikuskeja.
 
Melvinistä kun oli puhetta:
Voitti jälleen tyrmäyksellä ekassa erässä eli uralta 30 voittoa joista 28 tyrmäyksellä. Ei taida kovempaa tyrmääjää MMA:sta löytyä kun aikoinaan Huntokin tipahti ekassa erässä Melvinin käsittelyssä
 
Back
Ylös Bottom