Tyhmien kysymysten kerho

Meta title: 💥 TYHMIEN KYSYMYSTEN KERHO – KYSY MITÄ VAIN ILMAN PELKOA TYHMYYDESTÄ 💥

Meta description: Ketju, jossa saa kysyä ihan mitä tahansa noloista, hassuista tai yksinkertaisista asioista – yhteisö vastaa hyvässä hengessä.


Olen ollut kesän töissä ja ensi kuussa jatkuu taas koulu, joten lopetan samalla työt. Olen ollut kesäkuusta lähtien töissä, joten minulle kuuluu tuolta ajalta 6 lomapäivää. Nuo lomapäivät maksetaan lopputilin yhteydessä, mutta mitenkä määräytyy korvauksen summa? Olen tuntipalkalla ja yrityksessä noudatetaan puhelinpalvelu ja yhteyskeskusten tessiä.
 
No pyöritteleppä vähän fysiikan kaavoja niin jotenkin kummasti se supistuu siten että jäljelle jää vain kitkakerroin jonka raja-arvot ovat väliltä 0...1. Eli fysiikan lakien mukaan kitkalla ei voi saavuttaa kappaleeseen kun max 1G:n kiihtyvyyden ja senkin vain teoriassa sillä tietääkseni sellaisia materioita ei ole vielä keksitty joidenka välinen kitkakerroin olisi tasan 1.

Jos olen väärässä niin korjatkaa toki.

Top Fuel dragsterit menee 0-100km/h 0,4 sekunnissa.

100km/h * 3600s/1000m = ~27,8m/s

27,8m/s : 0,4s = ~69,4m/s^2

69,4m/s^2 : 9,81m/s^2 = ~7 G
 
Olen ollut kesän töissä ja ensi kuussa jatkuu taas koulu, joten lopetan samalla työt. Olen ollut kesäkuusta lähtien töissä, joten minulle kuuluu tuolta ajalta 6 lomapäivää. Nuo lomapäivät maksetaan lopputilin yhteydessä, mutta mitenkä määräytyy korvauksen summa? Olen tuntipalkalla ja yrityksessä noudatetaan puhelinpalvelu ja yhteyskeskusten tessiä.

Mitä jos lukisit sieltä?
 
No pyöritteleppä vähän fysiikan kaavoja niin jotenkin kummasti se supistuu siten että jäljelle jää vain kitkakerroin jonka raja-arvot ovat väliltä 0...1. Eli fysiikan lakien mukaan kitkalla ei voi saavuttaa kappaleeseen kun max 1G:n kiihtyvyyden/voiman ja senkin vain teoriassa sillä tietääkseni sellaisia materioita ei ole vielä keksitty joiden välinen kitkakerroin olisi tasan 1.

Jos olen väärässä niin korjatkaa toki.

Lisättäköön, että kitkakerroin voi olla yli 1. Tämä ei kylläkään käytännössä liity kysymykseesi sillä yli yhden kitkakertoimia ei yleensä esiinny normaaliolosuhteissa.

Kitkakerroin voi olla alle yhden ja siltikin voidaan saavuttaa yli G:n kiihtyvyyksiä. Auton tiessä pitävä voima on kitkavoima = normaalivoima * kitkakerroin. Normaalivoimaan vaikuttaa auton paino ja downforce kuten edellä mainittiin.
 
Ja vielä pikkuisen,

kitkavoima (N = kgm/s^2) = kitkakerroin (μ) * massa (kg) * G (m/s^2) * sinα (tasaisella pinnalla 90° eli 1)

kgm/s^2 = μ * kg * m/s^2

(kgm/s^2)/(kgm/s^2) = μ

μ = ???

Jos nyt sovittaisiin että muut supistuu ja kitkakerroin saa arvoja välille 0...1, niin haluaisin vielä tietää miten päättelit että kitkakertoimen "maksimiarvolla" 1 suurin mahdollinen kiihtyvyys olisi G?
 
Lisättäköön, että kitkakerroin voi olla yli 1. Tämä ei kylläkään käytännössä liity kysymykseesi sillä yli yhden kitkakertoimia ei yleensä esiinny normaaliolosuhteissa.

Kitkakerroin voi olla alle yhden ja siltikin voidaan saavuttaa yli G:n kiihtyvyyksiä. Auton tiessä pitävä voima on kitkavoima = normaalivoima * kitkakerroin. Normaalivoimaan vaikuttaa auton paino ja downforce kuten edellä mainittiin.
Missä tilanteissa yli yhden kitkakertoimia esiintyy? Itse olen ymmärtänyt, että yli yhden "kitkakertoimet" saavutetaan vain ja ainoastaan adheesio- ja hammasratasefektin avulla. Esim. tuossa dragster-esimerkissä yleensä lämmitetään kumit ennen lähtöä polttamalla niitä, jolloin ne muuttaa aivan pehmeäksi ja tahmeaksi mössöksi. Kun kumi ja asfaltti on tarpeeksi lähellä, niiden välille muodostuu vetovoima, joka on jo eri asia kuin kitka. Sama asia tulee ilmi jös kumi on erittäin pehmeä ja kosketusalusta epätasainen, niin kumi muotoutuu alustaan niin hyvin, että kitkakerroin nousee hammasratasefektin myötä. Formuloissakin esiintyy kurveissa yli 1,5G:n voimia, joka liittyy myöskin renkaiden lämpenemiseen.
 
Tyhmä kysymys tämäkin, mut kokeillaan..

Elikkä jos viime vuonna ostettu kannettava tietokone menee rikki ja vuoden (!) takuu menny tyyliin pari kuukautta sitten umpeen, niin onko huolto kustannettava omasta pussista? Ajattelin vaan että onko näissä oikeesti sellanen että täytyy alkamaan miettimään uuden koneen ostoa joka vuosi uudelleen. Ei perhana voi olla niin heikkotekosia vehkeitä.
Kone on/oli nettiliittymän tarjoajalta nettiliittymän yhteydessä hankittu. Eli periaatteella maksoin samaan aikaan konetta ja nettiliittymää. Onko ISP:llä mitään vastuuta tohon koneeseen enää?
Sori vuodatus ja tyhmät kyssärit, mutta elo ilman omaa konetta on orpoa :(
 
Tyhmä kysymys tämäkin, mut kokeillaan..

Elikkä jos viime vuonna ostettu kannettava tietokone menee rikki ja vuoden (!) takuu menny tyyliin pari kuukautta sitten umpeen, niin onko huolto kustannettava omasta pussista? Ajattelin vaan että onko näissä oikeesti sellanen että täytyy alkamaan miettimään uuden koneen ostoa joka vuosi uudelleen. Ei perhana voi olla niin heikkotekosia vehkeitä.
Kone on/oli nettiliittymän tarjoajalta nettiliittymän yhteydessä hankittu. Eli periaatteella maksoin samaan aikaan konetta ja nettiliittymää. Onko ISP:llä mitään vastuuta tohon koneeseen enää?
Sori vuodatus ja tyhmät kyssärit, mutta elo ilman omaa konetta on orpoa :(


Tietokoneissahan on myös valmistajan antamat takuuajat ja ne ei liity tuohon myyjän antamaan takuuaikaan. En nyt muista noita merkkikohtaisia takuuaikoja, mutta ne selviää varmasti valmistajan sivuilta. Kaverilla hajosi kannettava samalla tavalla hieman vuoden takuuajan jälkeen, mutta se huollettiin valmistajan huollossa, jossa oli muistaakseni kahden vuoden takuu. Eli yhteyttä sinne, jos myyjä ei suostu huoltamaan konetta.
 
Ei.. Energiaa kyllä vapautuu ja sillä energialla olis kyllä potentiaa väristää tärykalvoja, mutta kun paikalla ei ole tärykalvoja värisemässä.. Selkiskö?
 
Ei.. Energiaa kyllä vapautuu ja sillä energialla olis kyllä potentiaa väristää tärykalvoja, mutta kun paikalla ei ole tärykalvoja värisemässä.. Selkiskö?

Kyllähän siellä ääni syntyy, mutta kukaan ei ole sitä havaitsemassa.
 
Back
Ylös Bottom