öö... sitruunassa on sitruunahappoa ja askorbiinihappo on C-vitamiinia, menikö sekaisin vai enkä hokaa jotain?
Meni sekaisin (*sekaisin koko muija*). Mä joskus tein aikoinaan noita limsoja sekä kivennäisvesiä. Me käytettiin askorbiinihappoa niissä limsoissa, muistaakseni (lähes) kaikissa. Saattaa olla, että me käytettiin sitruunahappoakin joissain juomissa, en muista enää.
***
Juomien ja ruokien happoja
Sitruunahappo on pahin hammaspintojen liuottaja. Viinihappo, omenahappo ja etikkahappo ovat hiukan heikompia liuottajia. Fosforihapon liuottavaa vaikutusta sokeri lisää. Hiilihappo ja parkkihappo eivät liuota hammasta.
Juomien pH-lukuja
Maito 6,7
Piimä 4,4
(sis. runsaasti kalsiumia, ei liuota hammasta)
Kivennäisvesi 5,4
Kolajuoma (sokerilla makeutettu) 2,5
Kevytjuoma (tiivisteestä) 3,0
Karpalomehu (laimennettu) 2,7
Appelsiinitäysmehu 4,0
Siideri 3-4
Viinit 3-4
Tee 5,3 (ei sisällä liuottavia happoja)
Kahvi 4,8 (ei sisällä liuottavia happoja)
Olut 4,2 (ei sisällä liuottavia happoja)
Kun sokerilla makeutettua juomaa siemaillaan 15 min. välein, syljen pH pysyy jatkuvasti kiilteen liukenemispisteen (pH 5,7) alapuolella.
Kun sokeritonta hapanta kevytjuomaa siemaillaan 15 min. välein, syljen pH nousee ja laskee.
Vaikutukset syljen pH-arvoon
Hapan juoma + makeutusaine > liuottava vaikutus vahvistuu, pH nousee hitaasti.
Runsas plakki + kuiva suu (vähän sylkeä) > pH nousee hitaasti.
Puhdas suu + runsaasti sylkeä > pH nousee nopeasti.
Lähde:
http://www.hammaslaakariliitto.fi/fileadmin/img/suun_terveys/posteri_2.pdf