Tyhmien kysymysten kerho
- Keskustelun aloittaja Omskakas
- Aloitettu
- Liittynyt
- 6.1.2006
- ViestejÀ
- 793
"History of Magnetism and ElectricityJansq- sanoi:
600 BC - Lodestone
The magnetic properties of natural ferric ferrite (Fe3O4) stones (lodestones) were described by Greek philosophers." (http://www.rare-earth-magnets.com)
Jos tÀmÀ nyt auttoi..
- Liittynyt
- 27.2.2004
- ViestejÀ
- 4 649
Mites tuossa aikaisemmin jo ilmaan heittÀmÀni kysymys.
-Eli miten on avaruuden ikÀ arvioitu kokonaisuudessaan? SehÀn taitaa olla siinÀ 14 miljardia vuotta, eli kaukaisin valonlÀhde on laittanut valon matkaan 14 miljardia vuotta sitten. TiedetÀÀnkö tarkka suunta ja piste mistÀ avaruus on syntynyt?
- Vai onko tuo kaukaisin piste mistÀ on saatu valoa ja arvoidaan sen perusteella?
-MitÀs jos kÀÀnnetÀÀn katsetta toiseen suuntaan niin kuinka paljon siellÀ on matkaa avaruuden ÀÀreispisteeseen?
-Kuinka paljon on maasta katsottuna lyhin matka oletettuun avaruuden rajapintaan?
-Eli miten on avaruuden ikÀ arvioitu kokonaisuudessaan? SehÀn taitaa olla siinÀ 14 miljardia vuotta, eli kaukaisin valonlÀhde on laittanut valon matkaan 14 miljardia vuotta sitten. TiedetÀÀnkö tarkka suunta ja piste mistÀ avaruus on syntynyt?
- Vai onko tuo kaukaisin piste mistÀ on saatu valoa ja arvoidaan sen perusteella?
-MitÀs jos kÀÀnnetÀÀn katsetta toiseen suuntaan niin kuinka paljon siellÀ on matkaa avaruuden ÀÀreispisteeseen?
-Kuinka paljon on maasta katsottuna lyhin matka oletettuun avaruuden rajapintaan?
- Liittynyt
- 28.3.2003
- ViestejÀ
- 105
Itsekin olen mietinyt noita avaruusjuttuja, ja heitÀn pari kysymystÀ vielÀ lisÀksi:
-Onko avaruudella mitÀÀn varsinaista "ulkorajaa", eli jos mennÀÀn avaruuden reunalle niin mitÀ siellÀ on vastassa? SeinÀ?
-Kun avaruus syntyi ns. alkurÀjÀdyksessÀ, niin mitÀ sen rÀjÀhdyspisteen ympÀrillÀ oli ennen pamausta? Valkoista tyhjyyttÀkö?
-Onko tiedemiehet ym. n00belistit antaneet mitÀÀn arvoita millÀ todennÀköisyydellÀ ulkoavaruudessa on muutakin elÀmÀÀ? Onhan se kuitenkin todennÀköistÀ, koska galakseja ja aurinkokuntia on niin tuhottomasti ettÀ pakkohan siellÀ jossakin on olla planeetta jossa on ÀlyllisiÀ elukoita?
-Onko avaruudella mitÀÀn varsinaista "ulkorajaa", eli jos mennÀÀn avaruuden reunalle niin mitÀ siellÀ on vastassa? SeinÀ?
-Kun avaruus syntyi ns. alkurÀjÀdyksessÀ, niin mitÀ sen rÀjÀhdyspisteen ympÀrillÀ oli ennen pamausta? Valkoista tyhjyyttÀkö?
-Onko tiedemiehet ym. n00belistit antaneet mitÀÀn arvoita millÀ todennÀköisyydellÀ ulkoavaruudessa on muutakin elÀmÀÀ? Onhan se kuitenkin todennÀköistÀ, koska galakseja ja aurinkokuntia on niin tuhottomasti ettÀ pakkohan siellÀ jossakin on olla planeetta jossa on ÀlyllisiÀ elukoita?
- Liittynyt
- 6.2.2003
- ViestejÀ
- 13 618
Mille toi pepsi max gold maistuu? SiinÀ on joku tuttu maku, mutta en saa pÀÀhÀni mikÀ. On muuten saatanan hyvÀÀ.
- Liittynyt
- 6.2.2003
- ViestejÀ
- 13 618
No vittu. Niin lukeekin. :puusilmÀhymiö:sgege sanoi:
Kun tarkemmin ajattelen, niin ei toi kyllÀ millekÀÀn limelle maistu. Ei sitten tippaakaan.
- Liittynyt
- 11.12.2003
- ViestejÀ
- 1 305
Löysin kaupasta ostamastani pakasteseistÀ (siis siitÀ kalasta, kai se noin kirjoitetaan...) jotain ihme muovin nÀköisiÀ paloja. Kannattaako kauppaan mennÀ vinkumaan asiasta vai suoraan valmistajalle/maahantuojalle/mikÀnytonkaan lÀhetellÀ ihmettelyÀ?
saat tuplahyvityksen.- Liittynyt
- 1.1.2005
- ViestejÀ
- 3 839
iriitti sanoi:
ErÀÀssÀ kirjassa oli spekuloitu tÀtÀ asiaa aika valaisevalla tavalla...
YleisestihÀn arvioidaan, ettÀ linnunradassamme on noin 100 miljardia tÀhteÀ, joista ehkÀ noin yhdellÀ kymmenestÀ on jokin planeetta. NÀistÀ noin 10 miljardista tÀhdestÀ ehkÀ noin yhdellÀ sadasta on planeetta, joka sijaitsee suotuisalla etÀisyydellÀ tÀhdestÀ. Ei siis liian lÀhellÀ, jolloin esim vesi voisi haihtua pois eikÀ toisaalta liian kaukana jolloin kaikki jÀÀtyisi. Nyt olemme pÀÀtyneet omassa linnunradassamme noin 100 miljoonaan tÀhteen, joiden ympÀristössÀ voisi olla elÀmÀÀ. Mutta koska suurin osa tÀhdistÀ lienee paljon pienempiÀ kuin omamme niin karsitaan vielÀ joukkoa. Oletetaan ettÀ 100 miljoonasta tÀhdestÀ joka kymmenes olisi sopivan kokoinen ja antaisi edellytykset elÀmÀÀn. Edelleen meillÀ on pelkÀstÀÀn omassa linnunradassamme 10 miljoonaa tÀhteÀ, joiden ympÀristössÀ saattaa olla elÀmÀÀ.
Sitten kun vielÀ muistetaan, ettÀ galakseja (eli siis vastaavia kuin oma linnunratamme) on tuhottoman paljon niin...
- Liittynyt
- 28.8.2002
- ViestejÀ
- 92
iriitti sanoi:
Avaruudussa kulkeminen voidaan ajatella pallon pinnalla kulkemiseksi. Eli kun menet riittÀvÀn kauan yhteen suuntaan, palaat lopulta pisteeseen mistÀ lÀhdit matkaan.
iriitti sanoi:
Ainakin Stephen Hawkins on sitÀ mieltÀ, ettÀ meidÀn tuntema aika syntyi alkurÀjÀhdyksessÀ, joten ei ole tarpeellista/mahdollista tietÀÀ mitÀ sitÀ ennen oli. Tai siis kun aika on alkanut silloin sitÀ ennen ei voi olla meidÀn ajan mÀÀritelmÀn mukaan mitÀÀn.
Kannattaa lukea kyseisen herran kirjoittama Ajan lyhyt historia. Oli mielenkiintoinen teos ja on tarkoituksella kirjoitettu normaali-ihmisen luettavaksi, eikÀ ole tÀynnÀ monimutkaisia fysiikan teorioita.
- Liittynyt
- 27.1.2006
- ViestejÀ
- 337
TÀmÀ pÀtee silloin, jos universumi on "suljettu" eli sen laajeneminen pysÀhtyy joskus ja kÀÀntyy kutistumiseksi. (TÀllöin sen kolmiulotteinen vastine on pallopinta. Pallolla kuljettaessahan kÀy juuri nÀin, ettÀ palataan takaisin lÀhtöpisteeseen.) Jos taas universumi on "avoin" eli jatkaa laajenemistaan ikuisesti, niin voit kulkea ÀÀrettömÀn kauan yhteen suuntaan. (TÀllöin on kaksi eri mahdollisuutta kolmiulotteiseksi vastineeksi, taso ja satulapinta. Taso silloin, kun laajeneminen pysÀhtyy "ikuisuudessa", satulapinta silloin kun laajeneminen jatkuu pysÀhtymÀttÀ.) Ainakin silloin, kun itse lueskelin tÀllaisista paljonkin, teoria oli tÀllainen? Onkohan se nykyaikana muuttunut?Jakge sanoi:
Muistelisin, ettÀ viimeisimpien havaintojen perusteella laajeneminen olisi kiihtyvÀÀ
, eli tÀmÀ puhuisi ÀÀrettömÀn universumin puolesta.