Tumma leipä lihottavaa?

[jukkas]

Eli kyseessä olisi Oululaisen (revitty) jälkiuunileipä. Osaisiko kukaan kertoa mikä GI-luku ja GI-kuorma vaikkapa 75 grammalla jälkiuunileipää on? Levitteeksi käytän kasvisrasvaa ja välissä on kasviksia ja vähärasvaista kalkkunaleikettä. Tässä leivässä on ainakin paljon kuitua, joka hidastaa hiilihydraattien sokeristumista proteiinin ja rasvan ohella.

Tuoteseloste: Leivontaan käytetty luonnonmukaisesti viljeltyjä täysjyväruisjauhoja (82 %), vettä, suolaa (1,2 %) sekä hiivaa.

Energiaa 1000 KJ/240 kcal
Proteiinia 7,8 g
Hiilihydraatteja 47 g
-joista sokereita 1,1 g
-joista laktoosia 0,0 g
Rasvaa 1,8 g
-joista tyydytteitä rasvahappoja 0,2 g
Ravintokuitua 13,3 g
Natriumia 0,5 g

 

[iivili]

Paljon tuota parempia ravintoarvoja ei löydy mistään leivästä. Ja jälkiuuniruisleipähän on älyttömän hyvääkin.

Hyvin vaikeaa on täysjyväleivällä itselleen läskiä kehittää, niin paljon sitä pitäisi mättää. Kyllä ne on ihan muut ruoat, mitkä läskiä kerryttävät, kuten esim. limu, sipsit, karkit, suklaa, känkky, ranskikset ja jäätelö.

 

[Dobermann]

Kaikki ruoat lihottaa kun syö yli kulutuksen tuli ne sitten suklaasta tai puurosta.

 

[jukkas]

Paljon tuota parempia ravintoarvoja ei löydy mistään leivästä. Ja jälkiuuniruisleipähän on älyttömän hyvääkin.

Hyvin vaikeaa on täysjyväleivällä itselleen läskiä kehittää, niin paljon sitä pitäisi mättää. Kyllä ne on ihan muut ruoat, mitkä läskiä kerryttävät, kuten esim. limu, sipsit, karkit, suklaa, känkky, ranskikset ja jäätelö.

Onko mitään käsitystä glykeemisestä indeksistä tai glykeemisestä kuormasta?

Ei se nyt varmaan NIIN lihottavaa ole se leipä, mutta ei varmaan mitään täydellistä kiinteytysruokaakaan?

 

[TommyTiger]

On järjetöntä sanoa, että jokin lihottaa. Tulipa ne ylimääräiset kalorit mistä tahansa esim. vaikka salaatista, niin se lihottaa. Glykeemisellä arvolla on kuitenkin merkitystä, vaikka kalori määrä pysyisi samana. Liian korkea veren sokeripitoisuus on elimistölle haitallista, joten insuliinin on pakko varastoida sitä maksaan ja lihaksiin. Se mikä ei mahdu elimistön glykogeenivarastoihin, menee rasvakudokseen.
100g irtokarkkeja sis. n. 380kcal ja 100g suklaata sisältää n. 550kcal. 100g suklaata ei lihota yhtään sen enempää kuin 100g irtokarkkeja, koska irtokarkeilla on korkeampi glykeeminen indeksi.
Suosittelenkin ihmisiä syömään mahdollisimman täysipainoista ruokaa, joka sisältää runsaasti suojaravintoaineita, eli vitamiineja ja kivennäisaineita. Ruokailurytmi pitää olla säännöllinen n.3h, jotta verensokeri pysyisi tasaisena pitkin päivää. Ihminen voi syödä miten haluaa, jos tietää paljon ravinnosta.
Itse olen läyttänyt Mc Donaldsinkin ruokaa dieetilläkin hyvin tuloksin. Olen joskus käynät mäkkärillä esim. salitreenin jälkeen. Otan siellä 2kpl tavallisia hamppareitä ja yhden maidon. Niistä saa salitreenin kuluttamat glykogeenivarastot nopeasti täytettyä, eikä ole pelkoa lihoamisesta ku ajoittaa herkuttelun oikeaan aikaan. Kaiken lisäksi siitä saa n. 30g hyviä proteiineja.

Olen huomannut, että kaverini, jotka syövät ainoastaan silloin kun on nälkä, niin ne ovat lihavempia, koska syövät 2-3 kertaa päivässä itsensä ähkyyn. Tässä on ongelmana se, että tulee liian suuri kerta-annos kaloreita ja elimistön on pakko varastoida sitä iihanaa rasvaa.

Kaljalla käynti ja oluen juonti vähäisissä määrin esim. iltaisin on erittäin paha lihottaja. Kunnon kännit ei lihota ollenkaan, mutta pikkuinen tissuttelu on tuhoon tuomittu.

T. Dieettikokki

 

[Tahvo Tohveli]

Liian korkea veren sokeripitoisuus on elimistölle haitallista, joten insuliinin on pakko varastoida sitä maksaan ja lihaksiin. Se mikä ei mahdu elimistön glykogeenivarastoihin, menee rasvakudokseen.

Hiilihydraatit siis lihottavat käytännössä estämällä rasvan hapetusta energiaksi, ei niinkään itse varastoitumalla rasvaksi. Lopputulos on toki melkein sama, että ei sillä mekanismilla sinänsä ole merkitystä.

Olen huomannut, että kaverini, jotka syövät ainoastaan silloin kun on nälkä, niin ne ovat lihavempia, koska syövät 2-3 kertaa päivässä itsensä ähkyyn. Tässä on ongelmana se, että tulee liian suuri kerta-annos kaloreita ja elimistön on pakko varastoida sitä iihanaa rasvaa.

He ovat myös pidemmän aikaa ilman ruokaa aterioiden välillä, kuin 6 kertaa päivässä syövä. Rasvan varastointihan ei aiheuta lihomista, jos sieltä myös hapetetaan samaa tahtia rasvaa energiaksi. Eli energiatasapaino pitkällä aikavälillä ratkaisee, ei yhden tai kahden aterian jälkeiset akuutit tapahtumat.



GI-lukua sille jälkiuunileivälle ei varmaan tiedä kukaan, arvauksena 50 (mukava tasaluku....).

 

[Critter]

He ovat myös pidemmän aikaa ilman ruokaa aterioiden välillä, kuin 6 kertaa päivässä syövä. Rasvan varastointihan ei aiheuta lihomista, jos sieltä myös hapetetaan samaa tahtia rasvaa energiaksi.

Tässä se juuri onkin monen ongelma. Kun elimistö ei totu polttamaan rasvaa, on myös sen energiakäyttöön otto takertelevaa. Rasvanpolttokyky on myöskin harjoitettavissa oleva ominaisuus.

 

[Valovuosi]

...liian suuri kerta-annos kaloreita ja elimistön on pakko varastoida sitä iihanaa rasvaa.

Mitä tuo "liian suuri kerta-annos kaloreita" tarkoittaa käytännössä? Onko olemassa joku tietty yleismaailmallinen/henkilökohtainen energiamäärä, jota enempää elimistö ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään kerralla varastoimatta osaa rasvaksi, vaikka esim. söisi kerran päivässä yhdeltä istumalta 2000kcal kulutuksen kuitenkin ollessa 2500kcal? Tuo on kieltämättä ristiriidassa "kun syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut"-periaatteen kanssa, koska pitkällä aikavälillä noin toimiessa energivaje olisi 500kcal/päivä. Josko joku fiksumpi valaisisi asiaa?

 

[Tahvo Tohveli]

Tuo on kieltämättä ristiriidassa "kun syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut"-periaatteen kanssa, koska pitkällä aikavälillä noin toimiessa energivaje olisi 500kcal/päivä. Josko joku fiksumpi valaisisi asiaa?

Ei se ole ristiriidassa. Vaikka siitä 2000 kcal kertapamauksesta säilötäänkin rasvaksi energiaa (toki sen käsittely kestänee melkoisen kauan), niin lopun vuorokaudesta ollaan sitten vararavinnolla eli käytetään sitä säilöttyä energiaa. Eli lopputulos on se, että miinuksella ollaan jos kulutus on sen 2500 kcal.

 

[Valovuosi]

Ei se ole ristiriidassa. Vaikka siitä 2000 kcal kertapamauksesta säilötäänkin rasvaksi energiaa (toki sen käsittely kestänee melkoisen kauan), niin lopun vuorokaudesta ollaan sitten vararavinnolla eli käytetään sitä säilöttyä energiaa. Eli lopputulos on se, että miinuksella ollaan jos kulutus on sen 2500 kcal.

Kiitoksia, noin sen yritin omassa tyhjyyttään kaikuvassa kuupassanikin järkeillä, mutta virallinen vahvistus ei ole ikinä pahitteeksi.

 

[reino]

Otsikosta tuli mieleeni ainoastaan ns. mustaleipä, eli saaristolaisleipä (tai muut vastaavat makeat mallaslimput).

Perusruisleipähän tunnetaan syystäkin terveellisenä. Finelin mukaan Ahvenanmaan limppu vie hiilihydraattipitoisuudessa voiton lähes mistä vaan. Mutta on se maukasta.

rasva 4%
proteiini 9%
hiilihydraatti 87%

 

[jukkas]

Ainakin sivustolla (http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/gijagk.html) oli tällaisia väittämiä leipien vaikutuksista:


Leipä, kokojyvä 1 viipale, 30 g GI 53 - 99 GK 13
Leipä, ruis 1 viipale, 30 g GI 59 GK 8
Leipä, valkoinen 1 viipale, 30 g GI 95 -100 GK 12
Baquette, Ranska 30 g 15 GI 80-115 GK 15

Lisäksi kaurapuuro luokiteltiin näin:

Kaurapuuro 2,5 dl GI 70 GK 17

-------------------------------------------------------------------
Ruokalajin glykeeminen kuorma (GK) on korkea, keskikorkea tai matala seuraavasti:

Korkea 20 tai yli
Keskikorkea 11–19
Matala 1 0 tai alle
--------------------------------------------------------------------
Glykeeminen indeksi (GI)

Matala 55 tai alle
Keski 56-69
Korkea 70 tai yli
--------------------------------------------------------------------

Aika huolestuttavaa, varsinkin kun nautin leipääkin enemmän kerralla kuin tuon vaivaisen 30g.

 

[TommyTiger]

Itse voin syödä n.600kcal kerta-annoksia dietin alkuvaiheessa.
Totta kai kulutus on aina yksilöllinen. Mitä enemmän lihasta sen enemmän kulutusta tai pitkän matkan juoksia, niin aineenvaihdunta korkealla.