Tuloerot: lisää vai heikentää hyvinvointia?

[Raejuusto]

Jep, eli monasti nousee näissä keskusteluissa esiin tuo tuloerojen kamaluus, miten ne saavat köyhät voimaan pahoin ja ajautumaan rikollisuuteen. Yleensä tämä heitetään pokkana tosiasiana sen enempää asiaa perustelematta. Ajattelin pistää pystyyn uuden ketjun koska aikaisemmissa on ollut vain rippeitä tuloerokeskustelusta. Sen verran tärkeä aihe.

Google Scholarilla löytyy pikaisesti tutkimuksia tuloeroista, tässä pari sitaattia. Aiheesta on toki kirjoitettu miljoonia kirjoja ja teorioita, mutta niitä tuskin kukaan jaksaa nyt käydä läpi. En jaksa pistää artikkeliviitteitä tähän, löytyy GS:llä hakemalla.

The principle hypothesis is that a high degree of economic inequality in a neighborhood will give rise to high levels of relative deprivation and high rates of homicide. The results of a series of multiple regression analyses fail to support this hypothesis. The measure of economic inequality is weakly associated with the observed homicide rates. Similarly, the racial composition of Manhattan neighborhoods exhibits no significant association with levels of homicide, given statistical controls for other sociodemographic variables.

We find that income stratification within black communities (black-to-black inequality) has a strong positive effect on the rates of black violence, but the effect is indirect; income inequality increases family disruption, which elevates the rates of black violence. We argue that using a racially bounded indicator of income inequality has greater theoretical parsimony than using a measure of racial inequality (white-to-black) or overall (total) inequality.

A rise in inequality may also have a crimeinducing effect by reducing the individual’s moral threshold through a so-called ‘‘envy effect’’. Therefore, a rise in inequality will have a positive impact on individuals’ propensity to commit a crime.

Strain theory argues that, when faced with the relative success of others around them, unsuccessful individuals feel frustration with their situation. The greater the inequality, the higher this strain, and the greater the inducement for low-status individuals to commit crime. Social disorganization theory argues that crime occurs when the mechanisms of social control are weakened. Factors that weaken a community’s ability to regulate its members are poverty, racial heterogeneity, residential mobility, and family instability. In this case, inequality is associated with crime because it is linked to poverty-areas where high inequality tends to have high poverty rates.

It is demonstrated that, while the concept of envy is virtually identical with that of relative deprivation, economic inequality, although a related concept, and a determinant of relative deprivation, is fundamentally different in its intent and purpose. It is also demonstrated that an essential feature of relative deprivation is that it is a nonlinear and nonmonotonic function of economic inequality. As a result, a high degree of economic inequality means only a low degree of relative deprivation.

Juttu saattaa nopeasti kääntyä amerikan haukkumiseen, kuinka paskat sosiaaliset olot ja velat siellä muka on, mutta toivon että jos tällaisia väitteitä tehdään niin niihin löytyy myös perustelut.

Oma kantani on että tuloerot eivät heikennä kenenkään hyvinvointia, vaan päinvastoin. Olisi kiva kuulla muiden kantoja ja perusteluita, myös intuitiivisia sellaisia.

 

[Harze]

Yhden maan mittakaavassa tuloerot ovat välttämättömiä, sillä ammattien vaatimukset koulutuksen ja vastuun suhteen vaihtelevat suuresti. Samoin tietysti ihmisten työsuoritukset. Näin ollen on ihan oikeudenmukaista, että aivokirurgi saa enemmän rahaa kuin sairaalaa siivoava kesäharjoittelija.

Sen sijaan tuloerot globaalissa maailmassa ovat ongelmallisempia. Koska tuloerot kiinalaisen ja suomalaisen tehdastyöläisen välillä ovat niin suuret, työ siirtyy Kiinaan. Tässä tilanteessa tuloerot hyödyttävät osakkeenomistajia, kiinalaisia työläisiä ja heille palveluita tuottavia ihmisiä. Toisaalta häviäjiä ovat suomalaiset työläiset ja heille palveluita tuottavat ihmiset.

Näin ollen sanoisin, että tuloerot hyödyttävät joitain ihmisiä ja haittaavat toisia.

 

[Janne22]

Yhden maan mittakaavassa tuloerot ovat välttämättömiä, sillä ammattien vaatimukset koulutuksen ja vastuun suhteen vaihtelevat suuresti. Samoin tietysti ihmisten työsuoritukset. Näin ollen on ihan oikeudenmukaista, että aivokirurgi saa enemmän rahaa kuin sairaalaa siivoava kesäharjoittelija.

Sen sijaan tuloerot globaalissa maailmassa ovat ongelmallisempia. Koska tuloerot kiinalaisen ja suomalaisen tehdastyöläisen välillä ovat niin suuret, työ siirtyy Kiinaan. Tässä tilanteessa tuloerot hyödyttävät osakkeenomistajia, kiinalaisia työläisiä ja heille palveluita tuottavia ihmisiä. Toisaalta häviäjiä ovat suomalaiset työläiset ja heille palveluita tuottavat ihmiset.

Näin ollen sanoisin, että tuloerot hyödyttävät joitain ihmisiä ja haittaavat toisia.

Eih!! Asia ei ole todellakaan näin. Markkinatalouteen kuuluu ns. Schumpeteriläinen luova tuho, jossa kannattamattomat toimialat ajautuvat konkurssiin tai siirtyvät toiseen maahan, jossa toiminta on taloudellisempaa. Se on yksi tuottavuuden kasvun elinehto! Laman jälkeen Suomen tuottavuus nousi huimasti, mikä johtui siitä että laman aikana ns. turhat nyrkkipajat menivät konkurssiin ja väki siirtyi työskentelemään tuottavamman työn pariin. Kansantalouksien kannalta kannattaa tuottaa tasan sitä, mikä on suhteellisesti heille edullisinta. Onhan se toisaalta ikävää, että paperitehtaat siirretään kiinaan ja ihmisiä jää työttömäksi, mutta luulisin että paperiteollisuus&metsäteollisuus tulee muuttumaan tulevaisuudessa ja siirrytään tuotannosta globaaleihin asiantuntijatehtäviin, joissa hyödynnetään sitä tietotaitoa mitä meillä on koneiden & tehtaiden pystyttämisessä. Eikö se tule myös maailmantaloudelle kaikkein edullisimmaksi, että suomalaista paskapaperia ei turhaan roudata kiinaan asti?

EDIT:
Itse uskon ainakin enemmän Ameriikan malliin ja luulisin, että se on pitemmällä aikavälillä paljon kestävämpi. Taloudellinen hyvinvointi ei lisäänny ilman oikeita kannustimia. Suomessahan nettopalkoissa ei ole kovinkaan suuria eroja verrattuna bruttopalkkoihin. Mikä siis kannustaa käymään kouluja, jos siitä ei kerta palkita? Suomen teollisuus on maailman tuottavinta (ja talouskasvukin huippuhyvää) ja silti keskiverto suomalaisen ostovoima on erittäin heikko verrattuna muihin länsimaihin. Eikö ole melko selvää, että jotain täytyy olla pahasti pielessä?

 

[Harze]

Olen samaa mieltä siitä, ettei kannattamatonta työtä kannata tehdä. Ja on jopa oikeudenmukaista, että köyhemmät kiinalaiset saavat tehdä työtä, koska heille elintason kasvu on suhteessa paljon suurempaa kuin suomalaisille. Markkinatalous tasoittaa itse räikeimpiä tuloeroja.

Janne22:n esitys työvoiman siirtymisestä tuottavampaan työhön pitäisi paikkansa, jos työvoiman kysyntä paikkakunnalla pysyisi vakiona. Suuressa kaupungissa näin voi ollakin. Mutta pienellä paikkakunnalla ei, päinvastoin ostovoiman laskiessa muutkin paikkakunnan yritykset ja verotulojen laskiessa julkinen talous kärsivät.

Hyöty kansantaloudelle voi toteutua vuosikymmenten aikavälillä, mutta ei yksittäisen ihmisen kohdalla. Kaikki yksilöt eivät voi voittaa, vaikka Adam Smith kuinka niin väittäisi.

 

[NiTe]

Jep, eli monasti nousee näissä keskusteluissa esiin tuo tuloerojen kamaluus, miten ne saavat köyhät voimaan pahoin ja ajautumaan rikollisuuteen. Yleensä tämä heitetään pokkana tosiasiana sen enempää asiaa perustelematta. Ajattelin pistää pystyyn uuden ketjun koska aikaisemmissa on ollut vain rippeitä tuloerokeskustelusta. Sen verran tärkeä aihe.

Oma kantani on että tuloerot eivät heikennä kenenkään hyvinvointia, vaan päinvastoin. Olisi kiva kuulla muiden kantoja ja perusteluita, myös intuitiivisia sellaisia.

Henk. koht. olen sitä mieltä että heikentävät siinä tapauksessa jos tulo erojen kasvu tapahtuu absoluuttisen köyhyyden kautta.

Ainaski itse olen onnellinen ja tyytyväinen nykyiseen tilaani, vaikka on velkaa ja tilillä ei ole miljuuna euroa.

 

[Ryti]

Oma kantani on että tuloerot eivät heikennä kenenkään hyvinvointia, vaan päinvastoin. Olisi kiva kuulla muiden kantoja ja perusteluita, myös intuitiivisia sellaisia.

Mitä enemmän Suomeen saadaan hyvätuloisia, sitä vähemmän täällä on köyhiä. Kun tulot haitarin yläpäässä kasvavat, valuu siitä aina alaspäin muillekin, esimerkiksi palvelualojen "köyhille" duunareille. Kääntäen, jos maassa ei olisi lainkaan hyvätuloisia ja rikkaita, kuka niitä palveluja sitten ostaisi? Ei kukaan ja köyhät olisivat vieläkin köyhempiä, työttöminä.

Siis: Mitä enemmän Suomeen syntyisi rikkaita yksilöitä, esimerkiksi toisenlaisen veropolitiikan (tasavero) seurauksena, sitä paremmin kaikilla menisi.

Kateus on sitten eri asia, mutta kyllä tuloerojen ja ostovoiman repeäminen nostaisi elintasoa ja vähentäisi työttömyyttä.:whip:

 

[sivis]

Tuloerojen kasvu ei omasta mielestä ole paha asia, kunhan taloudellinen kasvu ja tuloerojen lisääntyminen ei tapahdu niin, että kansakunnan köyhimmät jäävät kehityksestä täysin sivuun. Toisaaalta myöskään todella rikkaiden osaa ei tulisi kasvattaa yhteiskunnassa. Paras tilanne on, kun on mahdollisimman suuri hyvin toimeentuleva keskiluokka.

Ja kyllä tuo suhteellinen deprivaatio on ihan pätevä väite köyhyydestä puhuttaessa. Suomalainen köyhä kun vertaa itseään lähimpään viiteryhmään ja kokee itsensä "absoluuttisen" köyhäksi, vaikka ei sitä todellakaan ole, jos verrataan vaikka sudanilaisiin köyhiin. Toisaalta Bevery Hillsissä miljoonan dollarin kodissa asuva voi kokea itsensä persaukiseksi, kun vertaa 20 miljoonan dollarin kodissa asuvaan. Kärjistyksiä, I know.

 

[Måpå]

Yhden maan mittakaavassa tuloerot ovat välttämättömiä, sillä ammattien vaatimukset koulutuksen ja vastuun suhteen vaihtelevat suuresti. Samoin tietysti ihmisten työsuoritukset. Näin ollen on ihan oikeudenmukaista, että aivokirurgi saa enemmän rahaa kuin sairaalaa siivoava kesäharjoittelija.

Valtion mittakaavassa tuloeroista on IMO pelkkää hyötyä. Kaikki eivät todellakaan anna samaa työpanosta koulutuksesta ja työn laadusta riippuen. Eduskunnalta on aika lyhytnäköistä pyrkkiä kutistamaan tuloerot minimaaliseksi. Aivokirurgiksi on nimittäin aika stanan työlästä kouluttautua :D Tämä systeemi ei vaan todellakaan motivoi ajamaan itseään normi massan "yläpuolelle".

Ämeriikässä on hyvät puolensa. Myös duunarityötä tekevä rikastuu työtä tekemällä ja kovalle koulutukselle saa kans ansaitsemansa palkan. Toisaalta osalla ei meinaa riittää edes kahden työn tekeminen kohtuulliseen elintasoon. Silti en ymmärrä miksi koko valtion talousjärjestelmä pitäisi apinoida perässä; kunhan heikoinkin osa selviää. IMO työttömän ei tarvitse nauttia aivan jokaista mahdollista palvelua ja kaapelikanavaa vaikka seuraavalla palkkaluokalla olisikin varaa jo ajaa vaikka kahdella autolla. Normisuomalainen suomalaisesti kateellinen tuulipukumatti/-jaana kokee vaan toisen poikkeuksellisen hyvinvoinnin olevan itseltä pois. Ei perusläski ajattele paljonko duunia pitää tehdä päästäkseen tilaan, jolloin voi asua leppoisasti omakotitalossa, ajella omalla veneellä ja tehdä hyväpalkkaista ja mieluisaa työtä.

En oo mikään kaikkein hulluin kokoomuslainen :D Ois vaan ihan kohtuullista, että mikäli joku haluaa päästä palkoille työtä tekemällä niin hänellä olisi se mahdollisuus. Mitä järkeä on painaa 4v enemmän koulua, tehdä vaativampaa ja vastuullisempaa työtä saaden 20% eron palkkaan? Ei paljoa kannata.

E: Kiinailmio johtuu rakennemuutoksesta. Länsimaissa savupiipputeollisuus vähenee ja työt muuttuu enemmän palvelualoiksi. Muualla euroopassa tää on melkolailla kärsitty ja suomi seuraa vasta nyt perässä :D

 

[Urski]

Ei perusläski ajattele paljonko duunia pitää tehdä päästäkseen tilaan, jolloin voi asua leppoisasti omakotitalossa, ajella omalla veneellä ja tehdä hyväpalkkaista ja mieluisaa työtä.

Minulla on työkaveri, joka tekee töitä 20 tuntia viikossa ja tienaa käteen ehkä800 euroa kuussa ja elelee omakotitalossa perintörahojen turvin. Itse tienaan käteen noin 2000 euroa kuussa, eikä minulla ole toivoakaan mistään omakotitalosta, koska vastaan itse itsestäni. Mitä suuremmat tuloerot Suomessa on, sitä vaikeampaa alimpiin sosiaaliluokkiin syntyneen on päästä jaloilleen (jollei satu ryhtymään vaikka nyrkkeilijäksi).

 

[Måpå]

Mitä suuremmat tuloerot Suomessa on, sitä vaikeampaa alimpiin sosiaaliluokkiin syntyneen on päästä jaloilleen (jollei satu ryhtymään vaikka nyrkkeilijäksi).

Pointti on nimenomaan siinä, että verotusjärjestelyillä jokaisella olis mahdollisuus päästä kunnon palkoille. IMO nykyinen järjestelmä nimenomaan pitää palkkaluokat tasaisen laiskasti alamaissa. Jos sinulla olisi mahdollisuus tuplata palkkas niin, että työn määrä pysyis kutakuinki järkevänä niin eikö pieni riskinotto kannattais? Yrittäjäksi tiätsä :P Jos ei riskinotto kiinnosta niin maailmalla onnistuu hyville palkoille pääsy ihan vaan enemmän töitä tekemällä :D Suomessa verot seuraa katalasti perässä eikä se ylitöissä itsensä väsyttäminen ole sen arvoista.

Käsittääkseni tuolla maailmalla myös pienempien firmojen osakkaat tulevat hyvin toimeen. Esimerkiksi Saksassa on aika jännä systeemi sillä, että naiset käyvät yllättävän vähän töissä ja miehet tienaavat ne perheen massit. Luulen, että tulevaisuudessa moni osaava Suomalainen karkaa viroon palkkakirjoille. Kiinteä alle 20% vero ja nopeasti kasvava talous.

Korkea veroprosentti ei automaattisesti meinaa enemmän tuloja valtion kassaan. Pienemmällä prosentilla porukalla jää enemmän käteen ja raha kuluu palveluiden ja tuotteiden muodossa, jotka kilahtaa suoraan yrityksen/yrittäjien pussiin, josta seuraa myös verotuloja (vaikka alv) ja tietenkin talouden kasvua (kun raha liikkuu). Valtiontalouden kannalta yksilön ei periaatteessa kannattaisi säästää, vaan kierrättää rahaa. Kulutettu raha periaatteessa päätyy itselle takaisin korkojen kera.

 

[Henkäys]

Olen miettinyt seuraavaa. Kun teollisuus siirtyy Suomesta suurelta osin kehitysmaihin, menetettyjen työpaikkojen pitäisi taloustieteilijöiden näkemysten mukaan korvautua palvelualojen työllä. No, palvelualoilla tienataan keskimäärin pienempää liksaa kuin teollisuudessa. Tuleeko siis teollisuudesta palveluihin siirtyvien elintaso laskemaan automaattisesti?

 

[Janne22]

Olen miettinyt seuraavaa. Kun teollisuus siirtyy Suomesta suurelta osin kehitysmaihin, menetettyjen työpaikkojen pitäisi taloustieteilijöiden näkemysten mukaan korvautua palvelualojen työllä. No, palvelualoilla tienataan keskimäärin pienempää liksaa kuin teollisuudessa. Tuleeko siis teollisuudesta palveluihin siirtyvien elintaso laskemaan automaattisesti?

Tuskin jollain koodaajalla on sen huonompi palkka. "Palveluilla" ei automaattisesti tarkoiteta välttämättä parturi-kampaajaa tai siivoojaa.

 

[sivis]

Ihan hypoteettinen kysymys, kun täällä nyt (kansan)taloustieteilijöitä näyttäisi olevan: mitä Suomessa tehdään sen jälkeen, kun myös palvelut (sellaiset mitkä on ylipäätään mahdollista siirtää, esim. juuri nuo koodareiden hommat) siirtyvät esim. Kiinaan?

 

[Janne22]

Ihan hypoteettinen kysymys, kun täällä nyt (kansan)taloustieteilijöitä näyttäisi olevan: mitä Suomessa tehdään sen jälkeen, kun myös palvelut (sellaiset mitkä on ylipäätään mahdollista siirtää, esim. juuri nuo koodareiden hommat) siirtyvät esim. Kiinaan?

Tuo on tyrmätty jo 1800-luvulla brittiläisen David Ricardon toimesta. Hän kehitteli idean komparatiivisesta edusta, jonka mukaan yhdellä maalla ei voi olla suhteellista etua kaikkien hyödykkeiden tuotannossa(vaikka olisikin absoluuttinen etu). Lisäksi ns. hiljaisen tacit tiedon(ammattitaidon) kopioiminen on kallista ja vaikeaa(ei kenestäkään voi tulla Teemu Selänteen kaltaista pelaajaa vain katsomalla hänen peliään.). Wikipedista löytyy enemmän tietoa komparatiivisesta edusta esimerkkien kera(comparative advantage).

 

[iivili]

Lukekaapa:
http://www.sciam.com/article.cfm?articleID=000AF3D5-6DC9-152E-A9F183414B7F0000

 

[Måpå]

Ihan hypoteettinen kysymys, kun täällä nyt (kansan)taloustieteilijöitä näyttäisi olevan: mitä Suomessa tehdään sen jälkeen, kun myös palvelut (sellaiset mitkä on ylipäätään mahdollista siirtää, esim. juuri nuo koodareiden hommat) siirtyvät esim. Kiinaan?

Ei tässä ny oikeesti oo niin huonosti käymässä ku kahvipöydissä puhutaan :D Se on sitä rakennemuutosta ja kannattaa verrata niiden maiden tilannetta, jossa pääpaino on jo palvelualoilla esmes Saksa, Ranska.. Se kuuluu asiaan, että kansantalous siirtyy metsästä ja paperista aivotyöksi ja mm. sosiaalialan palveluiksi.

Ei se mikään kiveenkirjoitettu totuus ole, ettei palvelualoilla tienaa (tai tule tienaamaan). Joku voi olla eri mieltä, mutta mun mielestä esmes lääkäri on aika tyypillinen palvelualan työntekijä.

 

[wasted]

Minnes teollisuus sitten siirtyy kun Aasian ihmisten palkat ja yhtiöiden pyörittämis kustannukset nousevat samalla tavalla kuin nyt Euroopassa? Afrikkaanko, vai nousisiko sielläkin elintaso enne sitä tilannetta?

 

[sivis]

Tuo on tyrmätty jo 1800-luvulla brittiläisen David Ricardon toimesta. Hän kehitteli idean komparatiivisesta edusta, jonka mukaan yhdellä maalla ei voi olla suhteellista etua kaikkien hyödykkeiden tuotannossa(vaikka olisikin absoluuttinen etu). Lisäksi ns. hiljaisen tacit tiedon(ammattitaidon) kopioiminen on kallista ja vaikeaa(ei kenestäkään voi tulla Teemu Selänteen kaltaista pelaajaa vain katsomalla hänen peliään.). Wikipedista löytyy enemmän tietoa komparatiivisesta edusta esimerkkien kera(comparative advantage).

Hmm. Eikö kukaan ole kumonnut tai edes esittänyt kritiikkiä tuota Ricardon väitettä vastaan? Paljonhan on palvelualoja, joita on mahdollista siirtää toisiin maihin, kuten mm. call centerit ja miksei myös vaativampiakin tehtäviä. Kyllähän nytkin on jo merkkejä siitä, että fiksuimmat uudet (dippa)inssit kehittelee uusia kännykkäoivalluksia Intiassa murto-osalla siitä palkasta mitä vastaavat jampat samasta hommasta saavat täällä.

Enkä meinaakaan sitä, että sekä teollisuus ja palvelut siirtyisivät välttämättä samoihin maihin. Hyvin todennäköistähän on, että monet noista kolmannen maailman maista seuraavat samaa logiikkaa kuin länsimaat aikoinaan. Ensiksi teollistuvat, sitten tulevat palvelut. On kuitenkin myös mahdollista, että kyseisissä maissa tuo teollistumisvaihe menee huomattavan nopeasti ohi, ja hypätään lähes suoraan palveluihin.

EDIT: Lukasin pikasesti Wikipediasta tuosta "comparative advantage"-teoriasta. On sitä kohti toki esitetty myös kritiikkiä. Lisäksi: "With comparative advantage, even if one country has no "absolute advantage" when it manufactures a product, it should specialize in and export those products with which it has a relative advantage (i.e. the least cost advantage)." Ja tämä alhainen hintatasohan pätee erityisesti noihin kolmannen maailman maihin.

"In theory, as long as a country has one more worker, one more machine, or one extra source of natural resources, comparative advantage will still apply." Ja näitä työläisiähän noissa maissa ainakin riittää.

EDIT2: Tuo hiljaisen tiedon väitekin on vähän erikoinen. Yleensähän hiljaisella tiedolla viitataan sellaiseen tietoon/taitoon/osaamiseen mikä kertyy tekemisen kautta, eikä löydy mistään kirjan kansien välistä. Miten vastavalmistunut DI Suomessa voi siis pestä vastavalmistuneen DI:n Intiassa?

 

[Harze]

Vastavalmistuneella ei tietenkään voi olla juurikaan hiljaista tietoa. Se kerääntyy vuosien kuluessa organisaatioihin, esimerkiksi toimintamallien kehittymisen muodossa. Toimintamallit ovat yleensä liikesalaisuuksia.

Usein puhutaan hiljaisesta tiedosta yksilöiden ominaisuutena, mutta tämä on mielestäni aika marginaalista.

 

[Raejuusto]

Paljonhan on palvelualoja, joita on mahdollista siirtää toisiin maihin, kuten mm. call centerit ja miksei myös vaativampiakin tehtäviä. Kyllähän nytkin on jo merkkejä siitä, että fiksuimmat uudet (dippa)inssit kehittelee uusia kännykkäoivalluksia Intiassa murto-osalla siitä palkasta mitä vastaavat jampat samasta hommasta saavat täällä.

Paljonhan on näitä palvelualoja joita voi siirtää, mutta mietippä kuinka paljon on sellaisia joita ei voi siirtää. Kuka rakentaa kotisi? Kuka kauppaa sinulle ruokasi ja valmistaa ateriasi? Kuka kouluttaa, tarjoaa harrastuspalveluja, terveydenhoitoa, pankkipalveluita jne? Nuo call centerit ovat saaneet paljon osuutta tässä ulkoistusbuumissa mutta ovat loppujen lopuksi aika pieni osa ihmisten käyttämistä palveluista (kuka tuollaisia palveluja edes käyttää?). Ja jos vaikkapa puhelinfirma perustaa call centerin viroon, säilyy suomessa edelleen sen tärkeimmät toiminnot, kuten puhelujen välittämisinfrastruktuuri, palvelujen myynti ja jälkimarkkinointi ynnä muu.

Kannattaa huomioida myös se mikä etu noilla kehittyvillä mailla on nyt verrattuna siihen kun länsimaat kehittyivät: kaikki on jo keksitty valmiiksi. Intialaisten dippainssien tarvitsee tehdä vähemmän tuotekehitystä puhelintekniikassa koska suomalaiset dippainssit tekivät tärkeimmät löydöt jo kaksi vuosikymmentä sitten.

Enkä meinaakaan sitä, että sekä teollisuus ja palvelut siirtyisivät välttämättä samoihin maihin. Hyvin todennäköistähän on, että monet noista kolmannen maailman maista seuraavat samaa logiikkaa kuin länsimaat aikoinaan. Ensiksi teollistuvat, sitten tulevat palvelut. On kuitenkin myös mahdollista, että kyseisissä maissa tuo teollistumisvaihe menee huomattavan nopeasti ohi, ja hypätään lähes suoraan palveluihin.

Niin juuri tulee tapahtumaan, ne kehittyvät nopeammin koska voivat imitoida kehittyneitä maita. En ymmärrä miten tämä mitenkään kyseenalaistaa suhteellisen hyödyn teoriaa.

Vastavalmistuneella ei tietenkään voi olla juurikaan hiljaista tietoa. Se kerääntyy vuosien kuluessa organisaatioihin, esimerkiksi toimintamallien kehittymisen muodossa. Toimintamallit ovat yleensä liikesalaisuuksia.

Hiljainen tieto ei ole sama kuin toimintamallit, koska hiljaista tietoa ei pysty esittämään sellaisessa muodossa jonka pystyy helposti jakamaan muiden kanssa ja asettamaan jonkin kollektiivin omaisuudeksi (kuten liikesalaisuutena).

Toisaalta voidaan sitten erottaa hiljainen tieto kulttuurillisista tekijöistä joilla on varmasti vaikutus kansakunnan kilpailukykyyn. Suomessa on kova teknologiajohtamisen kulttuuri ja yleinen ilmapiiri jolla on varmasti jotain tuntemattomia vaikutuksia kilpailuetuun Intiaa vastaan, jossa teknologiatyöhön saatetaan suhtautua eritavalla.