Treenikaveri

[jpm]

Minä en kyllä puolla tuota ajatusta että treenikaverin kanssa menisi salilla enemmän aikaa. Tietenkin jos treenataan samaa lihasryhmää, niin treeni voi pikkusen venyä, mutta toisaalta silloinkin kun toinen tekee sen sarjan menisi tuo aika muutenkin palautumiseen. Kyllähän sitä aikaa saa kulumaan, jos pölisee niitä näitä 15 min jokaisen sarjan välissä, mutta kannattaa miettiä onko se sitten enää treenaamistakaan.

 

[rafael]

Reenissä tulee pyrittyä siihen että ei muita paljon seuraile, no korkeintaan silloin kun pitää taukoa eikä viitsi tuijottaa itseään peilistä tai tiiliseinää.

Ostin eilen ittelleni Kossin tulppakuulokkeet ja voin sanoa, että kyllä kulki jalkatreeni hyvin kun ei tarvinnut kuunnella näiden PikkuG- tyylisten valopäiden selostuksia ympärillä. Kun ei kuulu kuin omat musiikit niin treeniin on helppo keskittyä. Tosin joku kaveri taisi siinä muutamaan otteeseen kysyä, että voiko tehdä välissä ennen kuin huomasin että siinä edes joku on.

Itelläni oli hemmetin hyvä treenikaveri kun aloittelin saliharrastusta. Samoissa voimissa suunilleen mentiin, vaikka alkuun oli kova paikka kun kaveri oli alkanut treenaamaan "jo" 2 kk aikaisemmin. Mutta nopeasti siitä ohi mentiin! :D Kyllä hommassa oli enemmän potkua kun oli joku hätyyttämässä salille silloin kun itse ei olisi "jaksanut". Varmistuksetkin oli hyvissä käsissä, mutta kyllä tämä nyt on yksin treenatessakin lähtenyt mukavasti kulkemaan.

 

[Tikari]

Yleensä treenailen yksin, silloin tällöin kaverin kanssa. Meillä onnistuu aikojen yhteensovittaminen, kun tänään sovitaan että perjantaina kello 6 salille, sinne mennään klo 6 ellei tule mitään erikoista aikataulua sotkemaan.
Kaverin kanssa menee ehkä semmoinen ½ tuntia enemmän salilla vääntämisessä. Lämmittelen pitempään ja sarjojen välit ehkä vähän pitempiä kuin yksin treenaillessa. Mutta vain vähän, vaihdetaan ehkä pari sanaa eikä juoruilla. Lisäksi venyttelen salilla, venyttelyn aikana jutellaan sitten vähän enemmänkin kuin pari sanaa. Muutoin eli yksin treenattuani venyttelen kotona jos jaksan ja ehdin.
Treeni tuntuu menevän paremmin kaverin kanssa, olisko joku näyttämisen halu tjsp.

 

[123itsnd]

Ennenvanhaan tuli treenailtua harvemmin yksin.
Nykyisin olosuhteista johtuen yksin, ja se kyllä vähän sucks.
Ei saa ihan samaa draivia päälle millään, eikä aina jaksa ketään
pyydellä varmistamaankaan=romut on kohta kuin pikku-tytöllä : (

 

[ojuni]

Jotenki on vaan parempi meinnki ja on kivempaa käydä siellä salilla kun on kaveri mukana, ja sitten jos se kaveri vielä on tyyliin että "sinähän et lähde täältä ennen kun oot tehny sen viimesenkin sarjan vaikka kuinka väsyttäs"

 

[Wildemar]

Kaverilla ollu salin suhteen on-offia, mikä sinänsä meikäläistä ketuttaa, kun ei tartuta itseään niskasta kiinni. Niin ja mulla jää penkit varmistamatta tällöin. :evil: Muuten pärjään ihan hyvin yksinkin ja parempihan se niin on treenata, kun jää höpöttelyt vähemmälle.

 

[ValtoLaapotti]

Yksin tulee treenattua ja se on ihan OK. Ainoot ongelmakohathan on noi jo mainituksi tulleet varmistukset. Aina on kuitenkin löytynyt joku toinen treenaaja jolta on saanut apua. Samalla tulee tutustuttu uusiin tyyppeihikkin vaikka mitään tarinatuokioita en kyllä salilla tykkää pitääkkään. Aikaisemmin treenasin useamman vuoden kaverin kanssa. Se antoi kokeneempana kyllä äkkiä palautetta huonosta tekniikasta tai vetelistä suorituksista. Muutti toiselle paikkakunnalle töiden perässä. Mutta yksinkin pärjää ja yksilölajihan tämä on eikä ryhmäterapiaa.

 

[v-selkä76]

Yksin tykkään treenata. Ehkä siksi en ole ikinä loukannut mitään lihasta, kun on varmistajan puuttuessa jäänyt moni ykkösen maksimin kokeilu välistä. Palautuminen ollut parempaa, kun ei ole tehnyt liikoja pakkotoistoja ja ollut liian kovaa halua näyttää kaverille paljon nousee. Sitäpaitsi ei mulla ole mitään tiettyä ohjelmaa, jota myös kaveri voisi seurata. Kahdessa peräkkäisessä saman lihaksen treenissä teen yleensä ihan eri liikkeet, toistot ja sarjamäärät. Tarkka liikkeiden suoritus järjestys pudottaisi treenin tehoa. Jos esim. penkkipunnerruspaikka on varattu, en ala treenin kestoa pidentämään odottelulla vain siksi että aioin tehdä penkkiä vaan siirryn esim. dippiin. Sitäpaitsi treenikaverin kans on vaikea olla juttelematta ja taas treenin kesto pidentyisi. Mulla ainakin treeni menee juttelulla löysäilyksi ja siksi salilla vältänkin katsekontakteja, kun aina on joku kysymässä tuloksista, treenistä tai ravinnosta. Sit ne aattelee, et onpa hiljainen ja epäsosiaalinen ihminen. Tosiasiassa aiheesta on liian kiva keskustella ja tiedän et seuraava sarja tai ainakin suoritusaika kärsisi. Sorry, taisin vähän eksyä aiheesta.

 

[Pexi_]

Mäkin treenailen pääsääntösesti yksin, paitsi joskus aina joku kaveri on salilla mukana...

 

[Thoth]

Mun salikaverit on ihan jees. Parasta on käytäntö joka sovittu, eli ei soitella mahdollisista myöhästymisistä tai menoista yms, vaan salille tullaan klo 19 tai sitten ei. Tulee ainakin itse mentyä joka kerta. Huono puoli näissä kahdessa kaveruksessa on se et ne käy joka kerta tuopilla salin jälkeen ja itse en ymmärrä moista, mut seuraksi silloin tällöin tulee lähdettyä. Kun juodaan niin silloin juodaan periaatteen kannattaja Naisia ois kyllä kiva katsella salilla jos siellä sellaisia vaan kävis, eli vähissä ovat.

 

[nevahood]

heh.. laidasta laitaan noitakin.. "viititkö vähän katella.." noh.. toinen siinä katteli kun puristuin penkin ja tangon väliin..

kun taas välillä pyytää auttamaan niin toinen kysyy että "montako teet, teetkö negatiivisia tai pakkotoistoja?". nousee hyvin arvostus semmosilla.

itse teen kaikki treenit aivan piippuun salilla.. herneet nenässä jos ei pysty esim. kyykkyä tai penkkiä tekemään loppuun..

 

[Kotiaurinko]

irrallisia

Joskus teininä tuli treenailtua voimiltaan samantasoisen kaverin kanssa askeettisessa olosuhteissa kerrostalonkellarissa, siihen en olisi varmasti silloin pystynyt ilman treenikaveria.

Myöhemmillä vuosilla vielä Turussa asuessani kävin salilla jos oli hyvä yhteishenki ja aina tarvittaessa oli paikalla osaava varmista, olisin kuitenkin sen lisäksi vielä kaivannut syvempää kaverisuhdetta jossa pohtia treeniä, ravitsemusta ym. asiaan liittyvää tarkemminkin.

Tyttöystävä käy myöskin salilla, ("treenaa omaksi ilokseen ja hauskuuden vuoksi") tavoitteet on kuitenkin toiset enkä voi rasittaa sitä näillä salijutuilla.

Sali missä nykyisin käyn on yliopiston sali ja siellä saa hakemalla hakea kavereita joista saa hyvän varmistajan, muutenkin siellä ei juuri tervehditä muita treenajia. Johtuneekohan epävarmoista opiskelijoista tai kenties paikan suuresta kävimäärästä...

Pointtini taitaa olla että treenikaveria olisi tervetullut asia, onneksi pakkis on olemassa yhteisönä jossa punttihirmut ja muut raudanvääntäjät kohtaavat, harrastelijasta ammattilaiseen jne. kaipaa sitä silti reaaliaikaisia tuttavuuksia jos ei ole duunissa tai opiskele on ystävien ja juuri treenikaveriden löytäminen hieman vaikeampaa.

 

[Weeboom]

Parhaat suoritukset itse teen salilla, missä ei ole paikalla tuttuja. Varmistajaa tarvitsen aika harvoin, kun teen varmistajaa vaativat sarjat vähän vajaiksi... Mutta aina varmistaja löytyy, jos on tarvetta.

Ei tule rupateltua turhia ja keskittyminen säilyy. Muutenkin ärsyttää, kun toisella salilla porukka viihtyy 3-4 hengen porukoita, varaten paikat porukalla parhaimmillan tunnin ajaksi (koulun sali). Rupattelua ajasta 40min. Varsinkin maanantai- ja perjantaipäivät ovat ikäviä tässä mielessä, siksi yritänkin välttää niitä. :jahas:

Tietysti monet voivat saada kilpailuvietillään parempia tuloksia, jos treenikaveri on samantasoinen.

 

[Gospodin47]

Ite reenailen nykyään yksin ja ihan hyvinhän se menee näinkin. Joskus tosin tuntuu siltä, että ois mukavaa kun ois joku vieressä 'potkimassa' ja luomassa jonkin sortin tervettä kilpailua. Niin ja tietty joissakin liikkeissä ois hyvä olla se tuttu varmistajakin. Tosin oma reenityyli nykyään on säännöllisen epäsäännöllinen, eli joskus 5 päivää peräjälkeen, joskus taas joka toinen päivä. Siis periaatteella sillon mennään kun on hyvä fiilis ja virkeä olo.

Aiemmalla salilla oli hyvä meininki. Meitä oli semmoinen 5-6 hengen porukka, joka reenaili suht samaan tyyliin ja yleensä vielä samaan aikaankin. Kuitenkaan ei koskaan sovittu, että moneltako salille tullaan yms. Reeni kulki, mutta touhu ei ollut liian totista, välillä herjakin lensi. Kannustusta tuli kaikille ja pieni kisahenki oli päällä koko ajan. Tommonen tilanne olisi mulle vieläkin se kaikkein paras, mutta näillä nykyisillä eväillä mennään ja eipä siinäkään pahemmin valittamista.

 

[deano]

No ilman muuta jos vaan pääsee kaverin kanssa salille niin aina parempi! Vaikka kyllä joskus itekseenkin kulkee ihan hyvin.

Ja mitä niihin neitokaisiin tulee niin tottakai sitä silmänruokaa saa olla, ei tämä nyt niin tosikkovakavaa ole tämäkään punttihomma :haart:

 

[Battleaxe]

Mulla on treenikavereista pelkkiä positiivisia kokemuksia. Kyllä saan itestä enemmän irti kun on kaveri vieressä karjumassa ja pakkiksetkin onnistuu kaverin avustuksella...

 

[Leelucky]

Nykyään treenaan yksin. Pari vuotta treenasin erään kaverin kanssa ja treenit oli kovia, isoilla painoilla sai treenata kun tiesi että kaveri on varmistamassa. Sitten kyseistä kaveria alkoi kiinnostaa muut asiat esim. dokaaminen ja koskaan ei tienny tulisiko sovittuna aikana tai edes samana päivänä salille, päätin että parempi treenailla taas yksikseen. Satunnaisesti näen kaveria salilla ja yleensä vieläkin pyydän auttamaan erikoistekniikoita käytettäessä koska hän tietää tuon parin yhteisen vuoden perusteella tarkalleen miten haluan toistoissa autettavan. Treenikaveri olisi kyllä mukava löytää mutta eipä täältä pikku paikkakunnalta oikein sopivaa tällä hetkelllä löydy.

 

[VelttoV]

Yksin on oltu salilla. Käyn aika ihme aikoihin, joten ketän ei mukaan saa niihin aikoihin. Kerran jäi tanko rinnan päälle, kun selässä joku kevyt kramppi tuli. No lattialle kolistelin painot... Oli aivan yksin salilla.

Naisia käy salilla, mutta usein ne on tuollaisia keski-ikäisiä minun aikoihini. Yhdellä oli joku sulkijalihasvamma. Aluksi hymyilytti, mutta se haju alkoi ..tuttaa jossakin vaiheessa...

Paremman näköisiä nyt ei kehtaa tuijotella. Ei ole varsin kohteliasta töllätä persettä jossakin pakaralihaskoneessa.

 

[Orava]

Yksin, kun näillä "kavereilla" on aina kiire pitsalle, dokaa tai ei vaan jaksa.

 

[Gascoigne]

Yksinpä sitä täälläkin... Hyvä puoli on se että voi mennä salille täysin oman fiiliksen ja aikataulun mukaan... Kaikki muut menee mutta penkkiin on kiva saada joku varmistamaan että saan viimeisetkin mehut puristettua ulos.

Nyt oon alkanut pyytämään jotain aina vähän katsomaan. Itse ainakin tykkään varmistella muille. "tehdäänkös pakkotoistoja?" :evil: