Treenaus ja oman kehon kehitys

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja asphyx
  • Aloitettu Aloitettu

asphyx

Liittynyt
30.12.2012
Viestejä
2
Olen ehkä huono etsimään mutta en foorumilta löytänyt aijempaa samaan aiheeseen kuuluvaa ? Olisi minusta mielenkiintoista tietää muitten ihmisten kehittymisestä ja kehon muokkaamisesta? Esim. Oletko mielestäsi lihava ja haluaisit olla laiha ja treenattu ? Tarkoituksena olisi kuitenki kuulla muitten "elämän muuttamisesta" ja kehityksestä pienessä päiväkirja muodossa. Tarinat voi antaa paremman motivaation toisille ja täten auttaa heitä onnistumaan. Kuvat ja videot tuloksista on pelkkää plussaa!

Oma tarinanihan menee näin. Minua on pienestä asti haukuttu aina lihavaksi ja kroppani takia minua on syrjitty :wall: . Tämän seurauksena itsetunto on laskenut ja sosiaalinen elämä huonontunut,en ole kuitenkaan kokonaan nurkkaan jäänyt mutta haluaisin että minua ei enään tuomittaisi oman kropan takia :( . Vaikka onki totta että muitten mielipiteistä ei kannata välittää on kuitenki semmonen kynnys että alkaa yksinkertaisesti v*****aan että nuo "lapsuudentraumat" seuraa tähänki asti perässä,ikää on 20 vuotta. Kaikkihan ei ole samaa mieltä kropastani mutta omasta mielestäni tämä oman kropan häpeäminen saa luvan riittää. Löysin videoita ja puhuin kavereitten kanssa jotka antoivat mulle viimeinki kunnon motivaation muuttaa itseäni ja päätin aloittaa oikein urakka treenin!:puntti: Tarkoituksena olisi ensin laihduttaa ja lisätä lihasta että saisin kehon josta voisin viimeinkin olla ylpeä..:rolleyes:

Pituus 180cm
Paino 96kg Tavoitteena päästä (vähintään) alle 90kg

Tupakanpolton olen päättänyt lopettaa ja vähentää alkoholin käyttöä ja pitää selvän kauden joka kestäisi enemmän kun VAAN 2 viikkoa. Näin alkuun,olen alkanut pitään kirjaa mitä syön päivän aikana ja merkkaan ylös myös tupakoitten määrän mitä on tullu sauhuteltua :) enään ei ole tullu poltettua yhtä askia päivässä! :dance:
Ruokamäärätkin on pienentyneet ja tulee syötyä muutakin kun roskaruokaa. Liikuntaa pyrin harrastamaan 5-6 kertaa viikossa mm.HIITiä tulee vedettyä ja hiihtoon olen tykästynyt vaikka ennen olenkin vihannut. Niinkö melko monellaki sama tavoite varmasti on niin ens kesäksi sitä pitäisi jonkinlaiseen kuntoon päästä ja meinaan tehdä oikeasti työtä tämän eteen viimeinkin! :rock: Kehityksestä voin lisätä kuvia myöhemmin.
 
Itse olen aina ollut laiha 17 vuotiaaksi asti, jolloin lääkäri ilmoitti mitoiksi 178cm/53kg. Tuossa se paino oli pari edellistäkin vuotta pysynyt lyhyempänä. Itsekkin aina inhosin olla niin laiha, mutta kuvittelin että syömällä en saa painoa ja en voi asialle mitään tehdä. Mutta kun kuulin ja huomasin että salitreenillä se paino nouseekin niin sille tielle jääty.

Viisi vuotta myöhemmin eilen kävi iltapaino isoimmillaan 91kg pituuden ollessa sama. Jo kolmen vuoden jälkeen se ekan kerran oli näissä lukemissa, mutta silloin selvästi löysempänä ja dieetin jälkeen paino oli 78kg. Tällä hetkellä en ole missään tiukassa kunnossa, mutta päkki silti näkyy jotenkin, ja painoa jää silti + 80 kiloa kun rasvat vetää alas, eli jotain jäänyt käteenkin treenistä.

Perus neljästi viikossa tulee treenattua, aerobista kerran pari viikossa, miten penikat kestää, koska lähinnä juoksukunto kiinnostaa. Salitreeni voimabodailua lähinnä. Mainittavia tuloksia on penkki 35kg -> 135kg ja mave 140kg -> 225kg ja hanska 30cm -> 43cm.
 
Itse olin hirveä naru (oikeastaan vieläkin:D) ja siitä sai kuulla, siksi halusin tulla isommaksi ja vahvemmaksi, osalta vaikutti tavoitteet päästä palomieheksikin. Kaveripiirillä on iso vaikutus jos kaikki on isoja haluat sinäkin olla iso, ja jos et ole kuulet siitä, jos taas kaikki on naruja on sama oletko sinäkin naru, sama pätee myös lihavuuteen. Joten valitse edes muutama kaveri jotka on kovassa kunnossa ja samat päämäärät kuin sinulla, sinusta tulee seurasi kaltainen!

No nyt on vähän reilu vuosii reenattu ja esm. penkki 55->90kg, paino 62->73kg
 
Tää nyt ei oo kai oikee tän ketjun tarkotus mutta kirjotampa tähän koko oman bodauselämänkerran ja tulevaisuudensuunnitelmat

Ensimmäinen kipinä bodaukseen tuli kun olin leirillä joskus 10-vuotiaana, jossa eräällä ohjaajalla oli aikamoiset tissit (rintalihakset, ei tissit :D). Muistan ku sanoin porukoille että haluun rinnat, mahtoivat olla vähän silmät pyöreinä. Muistan ku tajusin että rintalihakset supistuu ku rykäsee käsiä eteenpäin seisoessa. Heiluttelin sitte käsiä joskus suihkun jälkeen makuuhuoneessa eteen ja taakse kuvitellen että tällä tulee rintalihakset. Muistan myös kun yritin vääntää itteni semmoseen asentoon että rintalastaan sattuu, kuvitellen että se kasvattaa rintalihoja. Olin sitten kai 12v kun päätin hakea veljen huoneesta faijan joskus hommaamat betonipainot, ohuen tangon ja semmosen lyhyen käsipainotangon josta ei oikeestaan saanu käsipainoa koska siihen ois tarvittu 4 lukkoa, vähän vaikee selittää. Noo sitten huoneessa heiluin tangolla ja muutamalla painolla. Tuosta ajasta mieleen jäi parhaiten mieleen se ku tein pystypunnerrusta ja kaaduin tanko suorilla käsillä :D. No muttamutta, sitten kaivoin jostaan varastosta faijan itselleen nuorena tekemän penkin esiin, ja vein sen pihalle ku sisällä ei ollu tilaa missään (tässä vaiheessa olin 13v). Pihalla sitten kokeilin penkkiä ekan kerran, taisin saada ykkösen tai kakkosen ööh.. 28 kilolla kai. Muistan ku oikee jämähti paino kesken nostoa ja just ja just tuli. Oli se kumma ku tein vaan sitä penkkiä mutta siitä meni vatsalihaksetkin kipeeks. Mulla on vielä koneella tallessa silloin kai mun eka omatekonen treeniohjelma, joka on muuten aivan karmiva.
No sitten sain penkin siirrettyä meidän nykyseen juhlasaliin joka oli silloin vielä rakennusvaiheessa. Siellä tein mun koko elämän kovimmat treenit, en oo ikinä tehny samanlaista rääkkiä tähän päivään saakka kun siellä tein. Penkkasin vaan, katoin kattoa ja aattelin että iso arska treenas varmaa joka päivä koko ajan, munki pitää tehdä niin. Olin varma että mitä enemmän sen parempi, joten tein varmaan jonku 70 sarjaa penkkiä, 40 sarjaa hauiksia ja 30 sarjaa pystäriä per treeni. Muistan ku ei sitte suihkuu mennes pystyny pitää saippuapulloo kädessä, ku käsi ei vaa noussu. Eikä rappusii oikeesti päässy ylös. Huomioikaa tässä perinteinen penkkihauis treeni = D.
Sitte penkki siirty meidän purettuun olohuoneeseen. Siellä reeni monipuolistu, kaverin kanssa siellä pumpattiin ilman paitaa penkkiä, jotain vinopenkin tapaista kuvatusta, t-kulmasoutua, hauiskääntöä, ja oisko ollu ehkä jotaan maven tapasta. Ehkä.
Sitte päätin että nyt tarviin kunnon salin ja omatoimisesti siivosin meidän kellarin varastohuoneen, jossa oli vaan aivan törkeesti kaikkea rojua. Siinä oli hirvee monen päivän homma kantaa tavaraa pois sieltä, huhhuh. No mutta salihan siitä tuli. Sinne penkki, ja sukulaisen joltaan firman salilta lahjottama ylä/alatalja sekä normaali 20kg levytanko jota en ole tähän päivään mennessä käyttänyt, sillä faijan vanha tanko oli käytännöllisempi. Paino muuten aivan törkeästi se tanko kun sen kannoin peräkärrystä sisälle, hyvä että sitä sai liikutettua. Kiitollinen oon kyllä tolle sukulaiselle joka taljan lahjoitti, selkä ei olis näissä(kään) lihoissa mitä se nykyään on ilman tuota lahjotusta. Olin kai jotain 43-kiloinen, ja juuri yläasteelle menossa kun kellarissa aloin pumppaamaan. Pumppasin seiskaluokan alun aika tiiviisti, ja sain mahtavasti lihaa tarttumaan siihen mun ikään nähden. Mutta aina mä lopetin ku tuli motivaationpuute, koko yläasteen väänsin pätkittäin, aina turposin ku venydeiden lihaskalvojen ansioista lihakset täytty aina uudestaa nesteellä. Lukion alkaessa päätin että nyt alotan taas bodauksen, mutta kun ei vaan ollu sitä kipinää vaan se tuntu pakkopullalta ni en sitte alottanu. No mutta sitten sen lukion ekan vuoden loppupuolella päätin että nyt lähti, heti kun kesäloma alkaa ni alotan uudelleen. Kaksi viikkoa ennen kesäloman alkua aloin pumppaamaan. Painoa oli tuolloin 62kg. Kesäloman aikana tais paino nousta siihen --> 68kg. Sitten heti kun lukion toinen vuosi alko ni rupesin käymään ihan oikealla salilla, samalla jossa käyn nytki. Paino nous pian 70 yli, ja sen syksyn aikana kuulin aivan törkeesti positiivisia (ja negatiivisia) kommentteja sitä kun lihaa tarttui nopeesti. Siinä talvella paino sitte nous ja nous ja nous, ensin se oli aika pitkälti puhdasta lihaa, myöhemmin alkoi tulla pläskiä. Siinä yhdessä vaiheessa masennuin aika pahasti mun korvien takia jotka ei aina toimi ihan täydellisesti, se kesti aika kauan siinä kevään puolella eikä reenit tai ruoka oikeen maistunu. No mutta selätin sen ja pumppailut jatku, ja paino nousi. Kesäloman taas alkaessa painoa oli abouttiinsa 76kg, ja kesäloman taas loputtua sitä oli jotain 78,5. Sillon tajusin ottaa ekan dieetin, ja taisin päästä 72kg:n alapuolelle. Eikä paino räjähtäny takas ylös niinku oletin, vaan se pysy siellä aika pitkään. Nyt tosiaan oon kolmatta vuotta lukiossa ja tää ensimmäinen lukukausi on tässä menny oikeestaan enemmän voimareenin parissa ja huonosti syöden, nyt päätin taas repästä ja jatkaa kunnon syömistä ja reenaamista. Alunperin suunnitelmissa oli tehdä tommonen 80-82kg bulkki täks talveks, mutta nyt on kyllä jo myöhästä alottaa semmonen jos haluun kesäks hyvään kondikseen.

Eihän siitä mihinkään pääse, että meikäläinen on huono ollu aina reenaamaan jalkoja, himassa treenatessa en vaan keksinyt mitään liikettä jolla niitä pumppailla, ei ollut kyykkytelinettä tai mitään vastaavaa. Nyt tuolla kunnon salilla kun on väännetty niin oon kyllä siellä yks niistä muutamasta tyypistä jotka jalkoja ylipäätänsä tekee, mutta siinä reenissä ei oo oikeen intoa eikä pitkäjänteisyyttä. Se näkyy mun nykysistä tuloksista, jotka on: penkki 120, kyykky 3x125 siteillä + vyöllä ja mave 1x165 vyöllä. Oma paino nyt toisiaan siinä 74 ympärillä. Eli mulla on jalat jäljessä, mutta niin on kädetkin. Rinta, selkä, hartia- ja vatsaosasto on hyvässä kondiksessa mutta kädet ja jalat on turhan ohuet. Eli tämän vuoden alusta alkaa uusi elämä:

-Enemmän kyykkäämistä ja jalkoja ylipäätään
-Enemmän myös käsiä
-Pitkäjänteisyyttä treenisuunnitelmiin, että en vaihda ohjelmasta jotaan joka viikko
-Ruokailu säännölliseksi, en oo pitkään aikaan syöny suunnitelman mukaan

Saatan innostua joitaan kuvia laittamaan myöhemmin. En tiiä menikö nyt ihan offtopiciksi tai saatteko selvää tekstiläjästäni mutta ei tässä mitään novellia kirjoteta : D
 
No kirjoitetaanpa lyhyt elämäkerta.

Koulussa olin ihan paska urheilussa, vihasin kaikista eniten liikuntatunteja. Ei kiinnostanut pätkääkään, mieluiten lintsasin. Sitten aloin kuitenkin harjoitella 7. luokalla kamppailulajeja, kun kiusattiin ja tuli pataan koko ajan. Eipä se kiusaamista tai pataan saamista täysin lopettanut, mutta sain jonkinlaisen alkusysäyksen siihen että liikunta voi olla ihan mielekästäkin. Sählyä tuli pelailtua myös kaveriporukalla paljon.

En kuitenkaan ollut käynyt koskaan salilla oikeastaan ennen armeijaa. Ennen inttiin joutumista vedin leukoja ja punnertelin kotona puolen vuoden ajan ja tein muita kehonpainoharjoitteita, etten kuolisi sinne inttiin. Pääsin itseasiassa aika hyväänkin kuntoon, sain heti ensimmäisestä intin kuntotestistä kiitettävän. Alkucooper oli edelleen huono, mutta lihaskunnot meni kiitettävinä läpi. Cooperikin parani sinne reilu 3000m paremmalle puolelle puolessa vuodessa. Olin oikeastaan aika muuttunut mies. Itseluottamus parani, eikä intissä enää vittuiltu vaan olin sporttisten ihmisten porukassakin niitä parempikuntoisia. Maksimivoimaa ei pahemmin ollut, 60 kg kokeilin kun oli intin koulutuksen puolesta tutustuminen punttisalin laitteisiin. Etunojia meni ihan hyvin jo silloin.

Intin jälkeen sitten jatkoin lenkkeilyä ja kävin myös puntilla ohessa. Oli aika hyvä balanssi kestävyyskunnossa ja voimassa. Penkki oli sellainen 85 kg, 16 leukaa, omat mitat 180/70. Cooper oli jotain 3200 m ja rapiat. Muutaman vuoden pysyin tuossa kunnossa, mutta sitten alkoholi ja roskaruoka vei voiton ja lopetin aktiiviliikkumisen. Lihoin 107-kiloiseksi mätisäkiksi hiljalleen. Sitten vaan tuli päivä että ajattelin "ei vittu" kun katsoin peiliin ja aloitin dietin. Pudottelin sen 37 kiloa reilu puolen vuoden aikana ja olin takaisin 70 kilossa. Nuoruuden vähätkin voimat ja kunto oli kuitenkin tiessään. Tässä vaiheessa sitten aloitin punttiksen. Siitä on nyt 2,5 vuotta.

Lenkillä käyn vieläkin joskus, mutta aika harvoin. Pääpaino on bodytyylin treenissä. Maksimeita en ole kokeillut pitkään aikaan kyykyssä tai mavessa (joita kyllä treenaan), mutta penkki huitelee siinä 130 tietämillä. Massaa on tullut 10 kiloa lisää. Jossain vaiheessa se oli 20 kiloa lisää kun bulkkasin aika ankarasti aluksi, mutta pudottelin siitä rasvat pois. Nyt oon aika koukussa salihommiin, ei oikein lenkkeily enää kiinnosta. Coopertulos olisi varmaankin ihan paska. Soutulaitteella (Concept 2 kymppivastus) pystyn sen 3060 m kiskomaan 12 minuutissa, kun ei kehonpaino haittaa ja saa yläkropan voimat käyttöön.

2013 lähdetään innokkaasti treenaamaan. 5-6 kertaa viikossa yritän tehdä joko salitreenin tai kotipunttia + uintia päälle. Peilikuva on muuttunut mukavasti, niska paksuuntunut, hanskat isontunut ja selkä levinnyt. Siitä on tullut kommentiakin aika paljon tuttavilta :D Jalatkin kai ihan ok, mutta ne ovat ehkä heikompi osa-alue. Mavea ja kyykkyä vaan perkuleesti. Huomenna mavea vetämään :whip:
 
Itse olin yläasteen puoliväliin saakka huonokuntoinen alle 60 kiloinen perusläski. Juosta en jaksanut, eikä voimaa ollut.
Treenaamisesta kiinnostuin tuolloin ja suurimpina motivaation lähteinä toimivat Rocky elokuvat, Arnold ja Hulkki, sekä ennenkaikkea halu olla paremmassa kunnossa ja näyttää hyvälle.
Rakensin autotallista tuohon aikaan pienehkön salin jossa lähinnä hakkasin säkkiä ja tein hauista.
Tänä päivänä tuo sali on mielestäni jo aika HC-bodausluola, koska sinne on ostettu ja rakennettu vähän kaikenlaista.
Kesällä 2010 aloitin treenaamaan kotisalillani kaverin kanssa perus penkki/hauis ohjelmalla, sekä aloin lukemaan foorumeja, artikkeleja ja lehtiä jotka käsittelivät treenaamista, lepoa ja ravintoa. Painoa oli tuolloin alle 70 kiloa.
Mitään järkeä treenaamisessa ei tietenkään ollut (jalkojakaan en treenannut) vaan vasta vuotta myöhemmin aloitin tavoitteellisen kehonrakennusharjoittelun mistä muodostui itselleni elämäntapa josta nautin.
Painoni nousi tuolloin parin kuukauden aikana noin 15 kiloa ja voimat kasvoivat silmissä. Ensimmäisen diettini, kestoltaan 21 viikkoa sain juuri päätökseen, jossa pudotin painon noin 89 kilosta 77 kiloon. Sarjapainoihin en ole vieläkään tyytyväinen, mutta tässä joitakin tuloksia mitkä ovat mainitsemisen arvoisia.
Ensimmäiset tehty kesällä 2011 ja toiset tässä kuussa keskellä diettiä painon ollessa 77-81 kiloa.
Penkkipunnerrus 5x67,5kg -> 5x90kg
Jalkakyykky 15x50kg -> 6x130kg, 10x120kg
Maastaveto 8x90kg -> 10x160kg, 4x170kg
Dippi 10xBW -> 5x40kg
 
No kerrotaan nyt kun ei unikaan tule...

Joskus ala-asteella vanhempien erottua aloitin ensinmäisen bulkin kesällä kun olin mummon luona hoidossa. Kunnon Karjalaista pöperöä, muistan mummoni jopa syöttäneen niin pitkään, että oksensin. Ihan tosi. No sinä kesänä en muista paljonko painoa tuli mutta koulussa terkkarilla painokäyrän joutu piirtää katon läpi. Siitä siten erilaisten ravintoterapeuttien ja -neuvojien syytöksiä kuuntelemassa "syö terveellisemmin" "älä syö karkkia" "liiku enemmän" no söin kotiruokaa, mutta söin sitä valehtelematta yhtä paljoin kuin aikuiset, karkkia en syönyt juuri koskaan ja liikuin aivan kuten muutkin. Pihasählyä, kirkonrottaa jne.

Yläasteella kävin jonkun aikaa salilla ja aloitin jujutsun. Paino alkoi putoamaan, mutta olin edelleen ylipainoinen. Muistan tyttöjen naureskelleen joskus kasiluokalla kun näki jonkun mun lapun et painatko sä oikeesti 80kiloa (joku 160-165cm varmaan sillon pituutta) Häpesin syömistä, häpesin syödä vieraiden ihmisten kanssa (kylässä jne) itsetuntoni oli nollassa.

Kauppakoulussa en enää pitänyt itseäni niin läskinä, vaikka sitä olin. Tuli ryypättyä aika paljon ja sali ja jujutsu jäi koulun + iltatöiden vietyä kaiken ajan. Sitä aika ahneena paino hommia kun kaikki jäi taskuun kun asu kotona. Eka palkka oli 16v kersana melkein 1500e ja siinä riitti ihmettelyä. Viinaa meni entistä enemmän, ehkä melkein joka viikonloppu, kun oli vapaata.

No kesäkuussa 2011 hain salille taas kortin ja kaveri oli tehny jonkun arskan golden sixin modauksen millä sitten veivasin jonkun aikaa ja tutustuin pakkotoistoon. Heinäkuussa lähettiin kavereiden kanssa etelään reissuun viikoksi. Neljännen tai viidennen päivän dokauksen jälkeen kun kattelin läppärillä kuvia hotellin uima-altaalta itsestäni olin sanaton. Olin edelleen todella lihava, vaikka en sitä itse halunnut ymmärtää. Pakkotoisto mainosti Jutan ja Bullin elokuussa alkavaa go-fat-go:ta ja tiesin sen olevan pelastukseni. Painoa putosi sen 4vk ja 2vk karppauksen aikana yli 20kg (103kg -> 82kg pari päivää ketoosin loputtua) Olin uudesti syntynyt, normaaleissa mitoissa ja tapasin tyttöystäväni. Elämä alkoi hymyillä, se oli hirvittävä tunne kun itsetunto nousi kohisten.

Nyt 1.5v salia takana ja se on muuttanut elämäni.

Sit joku läski tulee kertoo miten pakkomielle tää voi olla, yeah right ;)

EDIT: Vertailuks penkki vielä kehityksestä
1.6.11 65kg 15.1.2012 100kg 29.12.2012 120kg
 
Mua on ulkonäön puolesta pilkattu suuri osa elämää. Olin ennen hyvin, hyvin laiha ruipelo. Mulla ei oikein ikinä ollut pahemmin ruokahalua ja olin hyvin nirso ruoan suhteen. Kuitenkin harrastin urheilua aina ja joissain lajeissa olin melko hyväkin. Kuten Judossa ja säbässä. Aina mua kuitenkin häiritsi se kun olin niin laiha ja heikko. Salilla kun aloin käymään niin huomasin, että voima tarttuu hyvin vaikka massaa en meinannut vuosiin saada millään. Oikeastaan vasta arskan kultainen kuusikko ohjelma ja sitä seurannut syöminen muutti mua älyttömän paljon. Voimaa ja massaa tuli rutkasti lisää ja ensimmäistä kertaa ihmiset alkoi ihmetellä muutosta. Kaverien tyttöystävät kokeili hartioita, että onko sulla toppaukset tuolla alla. " Äijä on käyttänyt hormooneja " kommentteja tuli ja joskus on baarissakin tullut joitain sekopäitä mun viereen kattelee, että sä oot aika kovakuntoisen näköinen, että osaatko tapella. Yhtäkkiä sitä olin muuttunut ruipelosta suht massiivisen voimakkaan kehon omavaaksi ja kun aina oli ulkonäöstä ja laihuudesta pilkattu niin sitten vaikka muilta tuli kehuja niin aloin pitää itseäni lihavana ja se jatkuu edelleen. Mä en ole millään sinut oman kropan kanssa. Välillä olen pudottanut painoa ja sitten katsonut, että olinpas ennen vahvan ja massiivisen näköinen ja sitten taas hankkinut sen olemuksen takaisin kuten nyt. Ja nyt mä mietin taas, että pitäisikö keväällä laihduttaa.

Vaikka rehellisesti sanottuna olen onnistunut hankkimaan vahvan oloisen massiivisen fysiikan. Mulla on pituutta 170cm ja painoa lähemmäs 90kg ja rasvat varmaan noin 15% tuntumassa. En oikein osaa sanoa, mutta kun mä en vaan ikinä ole peilikuvan kanssa sinut. Aina sieltä kattelee se vastaan joka miettii, ettei ole tyytyväinen ja jonka itsetunto ei ilmeisesti ikinä nouse terveelle tasolle kiitos koulu ym nuoruusvuosien pilkan ulkonäöstä. Aina mä taidan olla se joka häpeää omaa kuvaansa vaikka millaisen kropan saisi itselleen treenattua. Jotkut haavat ne vaan ei koskaan tunnu paranevan...

Kaipa sitä tavoitteena onkin sellaisen terveen minäkuvan saavuttaminen. Että osaisi olla tyytyväinen siihen mitä on saavuttanut. Sillä enemmän mä olen saavuttanut mitä olisin uskonutkaan silloin kun aloin nostelemaan. Jos mä saisin tästä nykyisestä kropasta ylimääräiset rasvat tiputettua tuonne 10% pintaan niin sitten voisi ehkä viimein itsekin katsoa omaa peilikuvaani tyytyväisenä.
 
Ja mitä kehityksestä: Penkistä olen parhaiten pitänyt kirjaa. Kyykystä en koskaan ole ykkös maksimia kokeillut ja maastavetoa vasta oikeastaan opettelen olen siinä todella huono ja tuntuu ettei maastaveto sovi mun fysiikalle ollenkaan. Maastavetoa olen paljon myös vältellyt koska olen siinä niin huono niin se jotenkin osaa masentaa ja vie intoa sitten treeniltä. Aikoinaan kun aloittelin painoa oli päälle 50kg ja maksimi penkissä noin saman verran. Ennätyksiä penkistä. 110kg 13 toistoa. 120kg 6 toistoa. 140kg ykkönen. Sotilaspenkki omasta painosta 25 toistoa. Ja se voi olla, että noita ennätyksiä en välttämättä hevin parantele. Toivottavasti olen väärässä :)
 
no huomaan ainaki että en ole ainut tämän ongelman kanssa! se on vaan yksinkertaisesti niin että sitä alkaa vasta sitte tekemään jotaki asialle kun on joutunu kokemaan jotakin joka pistää liikkeele. Tänään tullu liikuttua melko paljon semmonen 20km lenkki päivällä. Kyllä se nyt huomaa kun istahtaa alas että mielihän tässä virkistyy samalla melko paljon,tulee voittajafiilis (Y) :hyvä: puntarilla en ole käyny nyt, mutta voin sanoa että poltoainetta on vielä jäljellä. Seuraavaksi hiihtään suurinpiirtein samanpitunen lenkki ja sitte pitäs salikortti hommata uudestaan. :hyper:
 
Back
Ylös Bottom