- Liittynyt
- 23.8.2011
- Viestejä
- 524
Toisessa lonkassa on satunnaista vikaa, joka tuntuu kivun osalta 40-80%:lla treenikerroista (liikerajoitusten osalta joka kerta). Erikoisfyssari naksautteli sitä kerran ja lonkka pysyi pari viikkoa parempana. Vika diagnosoitiin täysin toiminnalliseksi eli ei treenikieltoa tms. Mitään vippaskonsteja ongelman itsekorjailuun ei kuulemma oikein ole, kunhan nyt yleisesti lämmittelee hyvin.
Lonkan liikkuvuudessa on siis rajoitteita (ATG-kyykky ei onnistu, lonkka ei taivu niin paljon oli jalka miten tahansa) ja salilla ongelma on kipu, joka huonoina päivinä lamaa lihastoiminnan kun lonkka on kovin koukistuneena. Tällöin prässi, kyykky, SJMV ja useimmiten myös askelkyykky ovat laskuista pois, koska liian taivutettuna sattuu niin paljon ja lihaksista menee "pito" - tuntuisi todella riskialttiilta ladata silloin jalan päälle rautaa, kun se voi pettää alta.
Juokseminen, pyöräily ja muu "kevyempi" onnistuvat useimmiten. Venyttelyä ja vastaavaa sekä putkirullausta olen tehnyt suht säännöllisesti useamman kuukauden ajan jo.
Miten treeniä tällaisessa tilanteessa kannattaa suunnitella, kun suorituskyky riippuu toisen jalan osalta täysin päivästä? Nimenomaan jalat on heikoin lenkki ja niitä haluaisin kehittää. Vai pitääkö vain ruveta ottamaan fyssarin niksauttelu säännölliseksi toimeksi ja hyväksyä, että salillakäynti ei ole enää ihan halpa harrastus?
Onko kenelläkään muulla ollut jotain sellaista ongelmaa, että salillakäynti sujuu, kunhan säännöllisesti käy jossain niksauttelussa?
Lonkan liikkuvuudessa on siis rajoitteita (ATG-kyykky ei onnistu, lonkka ei taivu niin paljon oli jalka miten tahansa) ja salilla ongelma on kipu, joka huonoina päivinä lamaa lihastoiminnan kun lonkka on kovin koukistuneena. Tällöin prässi, kyykky, SJMV ja useimmiten myös askelkyykky ovat laskuista pois, koska liian taivutettuna sattuu niin paljon ja lihaksista menee "pito" - tuntuisi todella riskialttiilta ladata silloin jalan päälle rautaa, kun se voi pettää alta.
Juokseminen, pyöräily ja muu "kevyempi" onnistuvat useimmiten. Venyttelyä ja vastaavaa sekä putkirullausta olen tehnyt suht säännöllisesti useamman kuukauden ajan jo.
Miten treeniä tällaisessa tilanteessa kannattaa suunnitella, kun suorituskyky riippuu toisen jalan osalta täysin päivästä? Nimenomaan jalat on heikoin lenkki ja niitä haluaisin kehittää. Vai pitääkö vain ruveta ottamaan fyssarin niksauttelu säännölliseksi toimeksi ja hyväksyä, että salillakäynti ei ole enää ihan halpa harrastus?
Onko kenelläkään muulla ollut jotain sellaista ongelmaa, että salillakäynti sujuu, kunhan säännöllisesti käy jossain niksauttelussa?