No se vähän riippuu. Kerron tapauksen viime viikolta. Tapasin leirillä erään tutun kaverin toisesta seurasta. On siis treenannut vuosia ja tyypillisen salikisaottelijan tasolla, en ole varma onko otellut. Ruvettiin sparraamaan niin kädet liikkui hyvin ja vartaloväistöjä tuli paljon. Sanoin heti erän jälkeen että jahas, on käyty nyrkkeilemässä. Ja niinhän se oli. Pari erää kun oli otettu niin alkoi käydä selväksi että kaveri väistää suorat voimakkaasti nojaamalla etuviistoon. Tein sitten sen mitä tähän kannattaa tehdä eli takasuoran jälkeen takajalan kiertopotku vartaloon. Kaveri löi päänsä vastapalloon sääriluuhun ja otti vähän lepiä, vaikka tarkoituksella tein varovasti ettei kävisi pahempaa.
Polvilla näihin saa myös aika ikävää jälkeä aikaan jos haluaa.
Tämä on se ongelma nyrkkeilyssä, koska siinä ei ole käytössä kaikki aseet mitä potkunyrkkeilyssä on. Sitten kun vielä tässä on kyseessä tosi aloitteleva kaveri niin hänellä ei nähdäkseni ole mitään edellytyksiä arvioida sitä mitkä tavat voivat olla vaarallisia ja mitkä eivät. Olisi eri asia jos joku oikeasti pätevä potkunyrkkeilyottelija, jolla on vahva lajinäkemys, menisi treenaamaan nyrkkeilyä. Thainyrkkeilyssä homma menee toisin päin koska käytännössä kaikki mikä on sallittua potkiksessa on sallittua myös thaikussa. Ongelma on lähinnä siinä että osa treeniajasta menee hukkaan (esim. kyynärpäät) ja joissain taktisissa jutuissa. Ja tietysti sitten jos alkaa optimoimaan otteluasentoa thainyrkkeilyyn niin se ei ole potkikseen oikein hyvä.
Amatööripotkiksessa eniten pisteitä tuova tekniikka on kyllä takajalan alapotku. Takasuora on sitten yleensä toisena, tosin hieman ottelijasta riippuen. Olen itseasiassa katsonut paljon matsivideoita excel-taulukon kanssa ja laskenut millä tekniikoilla pisteitä tehdään. Tyrmääminen on sen verran harvinaista että sitä ei kannata ottaa lukuun, lisäksi potkut ja polvet päähän tyrmäävät todennäköisemmin kuin lyönnit.
EDIT: Tästä huolimatta siis ne 2 nyrkkeilytreeniä viikkoon ovat plussaa jos potkistreenejä ei voi saada enempää. Lisäksi nämä on aina valmentaja-, ottelija- ja seurakohtaisia, missä on sellaisia puutteita mihin voi löytää apuja muualta.