Teräsmiehen ruokavalio?

[Hemmodude]

Löytyykös pakkislaisia jotka harrastavat triathlon/ironman tyyppisiä kurituksia? Jos löytyy niin olisi mahtavaa jos joku pystyisi tarjoilemaan muonituksellisia vinkkejä reenaamiseen ja jaksamiseen.

Kestävyys-Keijon ruokavalio varmaan poikkeaa Sami-Salihirmun proteiinikuurista, vai poikkeaako? Miten esim. päivän ruokailut kannattaa ajoittaa kun päivällä tehdään töitä ja alkuillasta sportataan? Syönkö aterian työn ja rääkin välissä vai vasta reenin jälkeen? Onko olemassa muuta ravintoa kuin tumma spaghetti ja jaukkiskastike? Ovatko lisäravinteet oikeasti tarpeellisia?

Tällä hetkellä reeniohjelmani sisältää uintia, pyöräilyä, juoksua, kuntopiiriä kehon omalla painolla ja thaikkua. Kaikki tämä on ahdettu välille ma-pe. Tavoitteena jossain kaukaisuudessa olisi jaksaa Ironman muilutus putkeen. :urjo:

 

[Halo]

Tavoitteena jossain kaukaisuudessa olisi jaksaa Ironman muilutus putkeen. :urjo:

Kehtaatko kertoa tietämättömille, että mitä tämä Ironman-muilutus oikeastaan sisältää?

 

[ossipena]

uinti pyöräily juoksu?

 

[JohnnyB]

triathlonin täysmatkaan eli ironmaniin kuuluu 3,8 kilometrin uinti, 180 kilometrin pyöräily ja kokonainen maraton.

 

[Jonny]

Kehtaatko kertoa tietämättömille, että mitä tämä Ironman-muilutus oikeastaan sisältää?

Ironman Triathlon

Ensiksi uidaan 3.86km, jonka jälkeen pyöräillään 180km ja viimeisenä juostaan 42km 195m.

Wikipediasta tietoa lisää.

 

[Tidus]

Kestävyys-Keijon ruokavalio varmaan poikkeaa Sami-Salihirmun proteiinikuurista, vai poikkeaako? Miten esim. päivän ruokailut kannattaa ajoittaa kun päivällä tehdään töitä ja alkuillasta sportataan? Syönkö aterian työn ja rääkin välissä vai vasta reenin jälkeen? Onko olemassa muuta ravintoa kuin tumma spaghetti ja jaukkiskastike? Ovatko lisäravinteet oikeasti tarpeellisia?

Proteiinintarve on jonkin verran koholla myös kestävyysurheilijoilla. Urheiluvalmennus 2004 -kirja antaa ohjearvoksi 1,5-3g/kehon painokilo. 3g/kg on tosin jo niin kova määrä, että sitä tarvitsevat lähinnä etappityyppistä kisaa taivaltavat urheilijat (esimerkkinä Euroopan halkijuoksu -kisa, jonka kilometrikeskiarvo per päivä oli n. 80).

Lisäravinteet on mielestäni tarpeellisia lähinnä, jos et jaksa tai yksinkertaisesti pysty syömään riittävästi normaalia ruokaa. Muutoin näen lisäravinteet melko turhiksi.

Ruokailun ajoittamisella tuskin on merkitystä. Kunhan syöt tasaisesti pitkin päivää, huolehdit riittävästi energiansaannista, etkä syö ennen harjoitusta liikaa.

 

[mr thunder]

Kestävyys-Keijon ruokavalio varmaan poikkeaa Sami-Salihirmun proteiinikuurista, vai poikkeaako?

Miten esim. päivän ruokailut kannattaa ajoittaa kun päivällä tehdään töitä ja alkuillasta sportataan?
Syönkö aterian työn ja rääkin välissä vai vasta reenin jälkeen?

Onko olemassa muuta ravintoa kuin tumma spaghetti ja jaukkiskastike?

Ovatko lisäravinteet oikeasti tarpeellisia?

Huipulla urheilevat kestävyys-keijo ja sami-salihirmu syövät molemmat puhtaasti, optimaalisesti ja täydentävät ravintoaineiden saantia peruslisäravinteilla (esim vitamiinit, magnesium, rauta yms). Ravintoaineiden suhteet vaan eroavat toisistaan harjoittelun vaatimalla tavalla (eli tietty hiilaria enemmän, jos kulutusta on enemmän ja proteiinia vähemmän, jos rakentumista on vähemmän)

Ruokailut kantsii tietty ajoittaa niin, että syöt pieniä annoksia useasti kerrallaan ja treeniin lähdet ravinnot hyvin imeytyneenä sekä glykokeenivarastot täynnä. (Yks vanha kestävyysjuoksija sano tässä yks päivä, että kun ennen treenas, niin ei kerinnyt syömään kunnolla töissä ja sitten töiden jälkeen ei voinut syödä, tai ei tullut treenaamisesta mitään. Kaveri joutu sitten treenaamaan aina tyhjällä mahalla ja sano, että nälkä oli aina sanoinkuvaamaton. Positiivisena se piti tossa hommassa sitä, että kestävyysurheilijalle kiusallinen kropan paino pysyi hyvin alhaalla, vaikka lenkkien jälkeen söi aina kuin hevonen)
Ja treenin jälkeenhän kantsii aina syödä fyysisen rasituksen jälkeen, mutta tietty siinäkin jutussa palautumisjuoma oikealla hiilarin ja protskun suhteella on se optimaalinen vaihtoehto että saa ne glykokeenivarastot nopeasti täyteen ja katabolian korjattua.

Aika ykspuolisesti syöt, jos pelkää spaghettia vetelet. Kyllä kaikki pitkät viljatuotteet, riisi ja hedelmät ainakin on hyviä hiilarin lähteitä. Proteiinin lähteiksi valitsisin myös kestävyysurheilussa monipuolisia ja laadukkaita proteiineja minimaalisilla rasvapitoisuuksilla.

Kyllä perulisäravinteita kantsii käyttää lajissa kuin lajissa (no ei välttämättä pöytätenniksessä tai golfissa). Eniten kestävyysurheilija taitaa hyötyä ihan perus urkkajuoman käytöstä. Mä käyttäisin melko samoja systeemeitä kuten omega3:a, aminohappoja, b-vitamiineja, c-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia jne.


Lähde: omat skitsofreeniset kuvitelmat (En jaksa alkaa taas vääntämään, korjailla saa niin paljon kuin jaksaa, mä en tiedä tästä paljoa, mutta nuo perusteet nyt on muutamia kymmeniä kestävyysurheilijoita seuratessa tullut tutuiksi. Hyvä jos oli apua, huono jos ei, mä olen sanottavani sanonut)