Tehoa pääsykokeeseen lukemiseen

[proileri]

Suosittelen hitaille lukijoille metodia että kirjoittelee muistiinpanoja samalla, mihin tiivistää asiaa. Materiaalia kannattaa paloitella pienempiin kokonaisuuksiin: käy läpi luku kerrallaan, ja koettaa saada aikaan tiivistelmän, jossa ovat tärkeimmät jutut. Kun kappale on perattu läpi, aina säännöllisesti sitten testaa muistaako ne asiat, mitä on paperille tiivistelmään kirjoittanut - samoin voi tehdä kappaleista ranskalaisia viivoja ja mindmappeja paperille. Tällöin kirjasta pitäisi muodostua aika selkeä kuva, semmoinen että kirjasta tulee osittain ulkoalukua.

 

[nilegård]

Lue kerran kirjat ääneen ja nauhoita yksinpuhelusi -> kuuntele nauhoituksiasi -> profit

 

[Dogii]

Jos nyt nussin pilkkua hieman, niin kyllähän lääkkeet auttavat, ja ymmärtääkseni niitä liikkuu esim. Yhdysvalloissa opiskelijapiireissä vähän enemmänkin, kun paineet suoriutua saattavat olla vähän kovemmat kuin täällä yleensä. Eri asia on, auttavatko ne lukihäiriöistä ja kuinka helppo niitä on saada.

Itsellä oli lukiossa kokeilussa tuommoinen nootropiini-setti (piracetam+alpha-GPC). Suoritin kaikki pitkän matematiikan kurssit 1-13 yhteensä 39 päivässä(+kokeet), tosin vaikea sanoa mikä osuus oli "luonnollista osaamista" ja mikä lääkkeiden tuomaa apua. Ovat toki reseptilääkkeitä, mutta voihan niitä tuoda ulkomailta tuliasina.

Itseasiassa Huhtis tuossa ylempänä sanoikin hyvin, että se lukemistyö on silti pakko tehdä.

 

[beginner]

Itseasiassa Huhtis tuossa ylempänä sanoikin hyvin, että se lukemistyö on silti pakko tehdä.

No tätä mä pidin itsestäänselvyytenä. Keskittymiskyky nyt vaan kuitenkin sattuu olemaan äärettömän tärkeä tekijä siinä, mitä lukemisesta saa irti. Sanoin, että ne auttavat, en että ne tekevät kaiken työn.

 

[teri]

Kyllähän yliopistotutkinnon saamiseen suurin vaikeus on juurikin pääsykoe. Tentit yms saa uusia usein niin monesti kuin haluaa. Eli kaikki peliin pääsykokeen osalta. Valmennuskursseja on ilmeisesti myös verkossa?

 

[rantapantteri]

Mä tein ite pääsykoeaikoina power-pointteja pääsykoekirjoista. Tein ikään kuin pp-diat, joiden avulla voisin opettaa kyseisen aiheen jollekin muulle. Diat sisälsi jokaisen kappaleen ydinasiat ymmärrettävässä muodossa. Usein kirjoitin termejä auki omin sanoin ja kirjoitin suurempien kokonaisuuksien syy-seuraussuhteita. Kaikkein paras tapa oppia jokin asia, on opettaa se jollekin toiselle. Silloin on pakko oikeasti ymmärtää kyseinen asia/ilmiö.

En tosin tiedä, että miten hyvin lukihäiriöiselle kyseinen metodi sopii.

 

[higher physics]

Hyvä, ettet lukihäiriöstä huolimatta ole alkanut uhriutumaan, vaan otat rohkeasti haasteen vastaan!

Nyt ihan ensiksi tärkein pointti: ei ole olemassa hyvää haltiaa, joka palkitsee sinut luettujen tuntien tai ahkeruuden perusteella. Ainoa asia, joka merkkaa on se, että opit ja ymmärrät luetut asiat. Liian monesti nuoret hakijat kusevat homman prosessimaisella lukemisella, jossa pääsykoekirjat luetaan lause lauseelta ja kirja kirjalta ("hauki-on-kala"-metodilla).

Tehokas opiskelu edellyttää sitä, että mielenkiinto pysyy yllä. Mielenkiinnon ylläpitämiseksi on olemassa yksi varma keino nimittäin vaihtelu. Yksi hyvä keino on se, että opiskelet yhden eri aineen luvun/asiakokonaisuuden päivässä esim. maanantaina markkinoinnista, tiistaina laskentatoimesta, keskiviikkona kansiksesta jne. Kannattaa ennen opiskelun aloittamista tutkailla, millaisista luvuista/asiakokonaisuuksista kirjat koostuvat.

Kun olet saanut yhden luvun tai asiakokonaisuuden opiskeltua, merkitse ylös asiat joita et täysin ymmärtänyt tai jotka tuntuivat niin monimutkaisilta, etteivät ne jääneet vielä mieleen. Usein jo pelkästään kysymyksen muotoilu saa asian kirkastumaan mielessä. Lisäksi ainakin omalla kohdallani olen huomannut sen, että jos tällaisen kysymyksen pariin palaa esimerkiksi aamukaffella, kun aivot ovat vastaanottavaisella päällä ne tuntuvat aivan selviltä. Myös tässä ketjussa esitetyt alleviivaukset, powerpointien teot, muistiinpanot ynnä muut ovat hyviä tehostamaan opiskelua.

Ei muuta kuin tsemppiä opiskelu-urakkaan ja muistahan raportoida, kuinka pääsykokeissa kävi! :thumbs:

 

[Coumarin7]

Minulla on todettu lukihäiriö ja lukunopeuteni on alle asteikon. Keskiarvoni on lukiossa ollut yli 7 ja peruskoulussa yli 8 eli vaikka monet kirjani ovat neitseellisiä, niin olen silti omaksunut kursseilla opiskellut asiat. Asun Forssassa, jossa ei järjestetä valmennuskursseja eikä minulla sellaiseen olisi edes varaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni ei ole ketään kuka väkisin pistäisi minut ymmärtämään asioita vaan asiat pitäisi itse oppia. Lukeminen siis erittäin hidasta ja tuskallista, oppimistuloksia ei synny millään.

Ei se nyt oikein mee niin mitä kaverit on sanonu.. Tuo että kaikki on lastenleikkiä pääsykokeen jälkee enemmänki sellanen yleinen vitsi, koska ne pääsykokeet tosiaan melko brutaaleja. Yliopistois valtaosa kaikesta duunist tehdää kotoa käsin nimenomaan lukemalla, että jos se yhtä tuskaa on heti alkuun, niin suosittelen kattelee jo joitain muita vaihtoehtoja.

 

[kingtoni]

Pääsykokeet ovat monesti monivalintakysymyksiä. Eräs valmennuskursseja pitävä ystäväni ohjeisti minua, että kannattaa tehdä hyvät muistiinpanot, kun lukee. Tekee paljon listoja, aikajanoja ja suuremmista kokonaisuuksista mindmappejä. Itse hahmotan asiat kuvamuistin avulla ja tämä tapa tepsii ainakin minulla. Luen kirjat yhden kerran ja sen jälkeen noita omia muistiinpanoja.

Kannattaa myös tutkia niitä vanhoja pääsykoekysymyksiä. Niistä saa hyviä vinkkejä lukemiseen.

 

[Jmmete]

Hatunnosto siitä, että olet ymmärtänyt vertaistuen voiman. Paljon järkeviä asioita on jo sanottu, mutta psykologiksi kohta valmistuvana ja kauppakorkeassakin (Turussa) opiskelleena voin ehkä tarjota muutaman vinkin. Hidas lukeminen ei ole esteenä, kunhan jaksat lukea sen, mitä pystyt. Aikaa valmistautumiseen on vielä ihan riittävästi, mutta pysy aktiivisena, äläkä välttele lukemista. Tiivistelmien kirjoittaminen on tehokas tapa eli laadi tiivistelmä jokaisesta kappaleesta jokaisesta kirjasta. Sitä varten ei tarvitse lukea kappaleita kokonaan, vaan valikoida ja suodattaa. Yksi tärkeä opiskelussa opittava taito on olennaisen tiedon lukeminen ja muun suodattaminen. Lukemiseen liittyen tällä hetkellä suosittu tekniikka on Pomodoro-tekniikka. Kannattaa kokeilla:Aviisi 09/2011 - Pänttää tenttiin tomaattien avulla.

Motivaation hiipuessa muista, miksi olet alunperin lähtenyt urakkaan. Kyse on kuitenkin jossain määrin kilpailutilanteesta muiden hakijoiden kanssa ja hekin painivat samojen ongelmien kanssa kuin sinä. Älä lue öisin tai myöhään illalla ja nuku hyvät unet, jotta päivällä luettu konsolidoituu eli siirtyy pitkäkestoiseen muistiin! Ehkä parhaiten tieto jäsentyy muistiin, kunkerrot oppimiasi asioita muille! Juttele kavereille näitä asioita ja vastaile heidän hölmöihin kysymyksiinsä. Se buustaa oppimista todella. Neuvoja olisi vaikka millä mitalla, mutta liika on liikaa... Tsemppiä!

 

[Vesslan]

Muistiinpanojen tekeminen on pääsykoelukemisen a. ja o.

 

[Hups]

Täällä jotkut ovatkin jo suositelleet miellekarttojen tms. tekemistä. Kun itse aikoinaan luin pääsykokeeseen, niin kirjoitin tärkeimpiä asioita paperilapuille (tiivistelmiä, tärppejä, käsitemäärittelyjä yms.) ja teippailin niitä seiniin ihan urakalla. Asettelin niitä ns. loogisiksi kokonaisuuksiksi niin, että tietyn aihepiirin asiat oli tietyssä kohtaa ja toiset asiat toisessa kohtaa eli vähän niinkuin iso mind-map. Niistä lapuista pysty sit aina ohi kävellessä virkistämään muistia tai tsekkaamaan äkkiä että "mites se menikään". Muutenkin koen, että tosta oli tosi paljon etua oppimisen kannalta, kun työsti itse sitä materiaalia eikä vain lukenutlukenutjalukenut. Vähän huvittuneita katseita tosin sain niiltä, jotka mun luona tuona aikana kävi...

 

[Gauss]

Mielestäni paras opiskelutapa on flash cardien tekeminen. Ja nimenomaan käsin. Elikkäs opiskeltavasta alueesta tehdään pienet lappuset joissa toisella puolella vaikkapa termi (esim. glykolyysi) ja toisella puolella selitys (vaikka kuva glykolyysin toiminnasta tai tekstiselitys). Lappuja tehdään paljon, eikä vain vaikeista asioista. Asioita kannattaa kirjailla monelta kantilta ja lappujen avulla pitäisi pystyä kertomaan esimerkiksi että mitä tapahtuu metaboliassa jos O2 loppuu vaikka lappuihin ei olisi suoraan sitä kirjoitettukaan.

Lappusten käyttö menee joko yksinkertaisesti niin että sotketaan nippu ja järjestyksessä katsotaan termi ja mielessä käydään läpi lapun toinen puoli. Hienostuneempi tapa on jaotella laput eri nippuihin: Asia jota ei muista jää nippuun 1, jos muistaa jotain lappu nippuun 2 jne. ja jos asia tulee kuin apteekin hyllyltä lappu laitetaan nippuun 4. Nippuja käydään läpi järjestyksessä 1, 1-2, 1-2-3 , 1-2-3-4. Näin vaikeampia asioita tulee toistettua riittävän monta kertaa.

Menetelmän hyvä puoli on siinä että tällälailla voi kerrata hyvinkin laajan asiakokonaisuuden erittäin lyhyessä ajassa. Ajankäytössä voittaa kirjan toistuvan pänttäämisen 100-0. Lopulta kuitenkin oppiminen ja muistaminen tulee toistamisen kautta.