Team M&M Gymlog

Muissakin liikkeissä käytetään usein vajaita liikeratoja. Esim Penkissä pointtina on venytys. Suoraksiojentumista ei välttämättä tarvita rinnan kehittymisen kannalta. Vastaava juttu esim ristikkäistaljapunnerruksessa tai pec-decissä, jossa pointtina taasen on supistus. Käsiä ei tarvitse turhaan viedä kokonaan auki ja hakea venytystä, koska liikkeen tarkoitus on supistaa ei venyttää. Liikeratojen ei siis tavitse lähteä täydestä venytyksestä täyteen supistukseen, kuten nimim -elgen- toteaa.
 
Näistähän on varmasti eri koulukuntia ja itse en lähtisi vertaamaan moninivelliikettä (penkki) ja eristävää yhden nivelen yli tapahtuvaa liikettä (pohjenosto). Penkissä on ihan perusteltua tuo vajaaksijättö ylhäällä jos ja kun harjoitetaan rintalihaksia. Pohjenostoissa taas vain ja ainoastaan pohje nostaa kantapään myös siihen vaakatasoon ja siitä sitten ylöspäin. Pohjeliikkeessä myös se eksentrinen vaihe on tosi tärkeä ja mielestäni parempi, mitä alemmas pystytään jarruttaen menemään ja sieltä ylös nostamaan. Eri asia sitten jos on ongelmia akillesjänteiden kanssa. Terveet jänteet kyllä kestää järkevän kovankin harjoittelun ja yleensä ongelmia tulee jänteisiin ennemmin äkkinäisissä ja nopeissa suunnanmuutosliikkeissä. Myös noissa Bisleyn mainitsemissa eristävissä rintaliikkeissä (peck-deck ja ristitalja) se eksentrinen venyttävä vaihe kuormittaa kovasti harjoitettavaa lihasta ja sitä kannattaa myös hyödyntää. Altistaa toki varsinkin etuolkapäiden ongelmille, mutta joskus on vähän riskillä reenattava ja rasitusta haettava. Venyttely ja liikkeen eksentrinen vaihe on kuitenkin aika eri asia pohkeistakin puhuttaessa. Molempia kannattaa mielestäni tehdä.
 
Jatkuvuus sanoi:
Näistähän on varmasti eri koulukuntia ja itse en lähtisi vertaamaan moninivelliikettä (penkki) ja eristävää yhden nivelen yli tapahtuvaa liikettä (pohjenosto). Penkissä on ihan perusteltua tuo vajaaksijättö ylhäällä jos ja kun harjoitetaan rintalihaksia. Pohjenostoissa taas vain ja ainoastaan pohje nostaa kantapään myös siihen vaakatasoon ja siitä sitten ylöspäin. Pohjeliikkeessä myös se eksentrinen vaihe on tosi tärkeä ja mielestäni parempi, mitä alemmas pystytään jarruttaen menemään ja sieltä ylös nostamaan. Eri asia sitten jos on ongelmia akillesjänteiden kanssa. Terveet jänteet kyllä kestää järkevän kovankin harjoittelun ja yleensä ongelmia tulee jänteisiin ennemmin äkkinäisissä ja nopeissa suunnanmuutosliikkeissä. Myös noissa Bisleyn mainitsemissa eristävissä rintaliikkeissä (peck-deck ja ristitalja) se eksentrinen venyttävä vaihe kuormittaa kovasti harjoitettavaa lihasta ja sitä kannattaa myös hyödyntää. Altistaa toki varsinkin etuolkapäiden ongelmille, mutta joskus on vähän riskillä reenattava ja rasitusta haettava. Venyttely ja liikkeen eksentrinen vaihe on kuitenkin aika eri asia pohkeistakin puhuttaessa. Molempia kannattaa mielestäni tehdä.
Click to expand...

Ajattelen toisin, aivan toisin. Itse olen treenanut pohkeita ziljoonalla eri tyylillä ja ehdottomasti parhaimman kehityksen olen saanut nimenomaan jättämällä eksentrisen osan täysin huomioimatta. Eli olen keskittynyt vain ja ainoastaan kosentriseen osaan ja runtannut pohkeita isoilla painoilla fokusoiden supistukseen. Olen vaihdellut jalkaterän asentoja, tehnyt triplasettejä kuolemanpoltteeseen asti, tehnyt staattisia pysäytyksiä normisarjan päälle niin että jaloista katoaa tunto. Tällaisilla harjoitteilla olen saanut pohkeet kasvamaan ja leviämään leveys- ja syvyyssuunnassa.

Muissa lihaksissa hyödynnän paljon eksentrisiä vaiheita ja koen esim SJMV:ssä ja polviltavedossa sen olevan äärimmäisen tärkeä. Jostain syystä en vain ole saanut mitään hyötyä pohjetreeneissä jos keskityn eksentriseen osaan. Ehkä tämä on yksilöllistä ja kukin toki treenaa tavallaan.
 
En ole sanonut etteikö venytystä tarvittaisi, sitä ei vain tarvita itse liikkeessä. Venytellään pohkeet sarjojen välissä tai treenin jälkeen. Kun liikettä tehdään on tärkeintä keskittyä supistukseen. Kiinnitä huomiota pohjelihakseen kun se on venytyksessä ja nilkka ojentuu siihen vaakatasoon. Pohjelihas ei itseasiassa tätä lyhyttä matkaa juurikaan työstä vaan aloittaa työn tekemisen lähinnä siinä kohtaa, kun kantapää nousee yli vaakatason.

Takamaan Tomin kanssa joskus salilla tästä keskusteltiin ja todettiin molemmat asian olevan näin. Venytys on loppujen lopuksi liikkeen supistuksen kannalta täysin turha. Ja supistus on se koko pohjetreenin pointti. Venytellään sarjojen välissä jos venytellään, mutta sarjan aikana se kuormittaa ihan turhaan akillesjännettä.
Click to expand...
Muissakin liikkeissä käytetään usein vajaita liikeratoja. Esim Penkissä pointtina on venytys. Suoraksiojentumista ei välttämättä tarvita rinnan kehittymisen kannalta. Vastaava juttu esim ristikkäistaljapunnerruksessa tai pec-decissä, jossa pointtina taasen on supistus. Käsiä ei tarvitse turhaan viedä kokonaan auki ja hakea venytystä, koska liikkeen tarkoitus on supistaa ei venyttää. Liikeratojen ei siis tavitse lähteä täydestä venytyksestä täyteen supistukseen, kuten nimim -elgen- toteaa.
Click to expand...

Joissakin liikkeissä se on kuitenki vissiin ihan suotavaa? Esim. kaikki selän vetoliikkeet?

Venyttely ja liikkeen eksentrinen vaihe on kuitenkin aika eri asia pohkeistakin puhuttaessa.
Click to expand...

Niin no eikö liikkeessa tapahtuva lihaksen venyminen ole jokasessa liikkeessä ihan eri asia kun palautuksen tehostamiseksi/liikkuvuuden parantamiseksi tehty venyttely eli ts. venytys on eri asia kuin venyttely.
 
Pohkeita on tullu hinkattua ja ei mulle ainakaan ole nuo venyttävät hitaat eksentriset tuoneet mitään tulosta kasvun puolesta. Täytynee koittaa Bisleyn tyylillä jatkossa jos ja kun pohkeita treenaa kun on tuumannu into mennä kun ne ei kasva ja ovat ylivoimaisesti mun heikoin lihasryhmäni.

Mutta oli miten oli helvetin itsepäinen lihasryhmä forkkujen lisäksi.
 
Mulla kasvoi pohkeet todella isoiksi silloin kun tein crosstrainerilla tunnin sessioita pari kolme kertaa viikossa. :S
 
Oi voi, ne oli isot yleiseen kokooni verrattuna, huoh. Ja se oli uutta ärsykettä pohkeille joita ei ollut ennen käytetty suurempiin liikuntasuorituksiin. Ilkeää väittää trolliksi.
 
Olen pahoillani, mutta en vieläkään usko, että ne kasvoivat todella isoiksi, varsinki jos ymmärsin oikein, muut lihakset ei kasvanu eli ylenpalttisella syömisellä ei osuutta asiaan? No okei, tää on aivan liian subjektiivinen ja turha asia kiisteltäväks. Kivat sulle jos niin kävi. Hymiöistä päätellen se ei tainnu kuitenka olla toivottavaa? :D Mutta pitääpä laittaa ite kokeiluun!
 
Ne olivat kyllä huvittavan suuret muuhun kehoon nähden. Pointtina oli kyllä enimmäkseen, että mulla pohkeet vastasivat kasvamalla parhaiten, kun niitä rasitettiin pitkään. Jos teen lyhyttä sarjaa, ne eivät kasva kummosesti...
 
Kyllähän Savolaisen Markokin tais muutama vuosi sitten sanoa, että hänellä pohkeet kasvoivat huomattavasti hänen aloitettuaan juoksemisen :D
 
Daiina90 sanoi:
Ne olivat kyllä huvittavan suuret muuhun kehoon nähden. Pointtina oli kyllä enimmäkseen, että mulla pohkeet vastasivat kasvamalla parhaiten, kun niitä rasitettiin pitkään. Jos teen lyhyttä sarjaa, ne eivät kasva kummosesti...
Click to expand...

Kyllä, hyvin loogista.

Suora lainaus "Voimaharjoittelun perusperiaatteet" : Lyhyet sarjat kehittävät lihasmassaa hitaasti, mutta vaikutus on vastaavasti kestävä. Tällainen lihasmassa on myös olemukseltaan erilaista: tiukempaa ja tiheämpää. Keskipitkät sarjat kehittävät massaa nopeammin, mutta tulokset katoavat harjoitustauon seurauksena nopeasti.
 
Back
Ylös Bottom