Tarkka-ampujan ylivoimaa!!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tiedz
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tarkka-ammunnasta hyvän tietopaketin antaa kapteeni Jan Sandell, kannattaa lukaista:

http://www.lefa.mpoli.fi/sal48.html

Kannattaa lukea myös Simo Häyhästä, valkoisesta kuolemasta, kaikkien aikojen tarkka-ampujasta.
Tarkka-ammunta on kuitenkin sissisodankäynnin jälkeen kustannustehokkain toimintamuoto. Kuten Sandell kirjoituksessaan kertookin, vaikutus ei perustu ainoastaan ammuttujen vihollisten määrään, vaan hyvin pitkälti myös peloitevaikutukseen. Threadin alun artikkeli osoittaa tuon tosiasian, harva mies pitelee nyrkeillään 150 vastustajaa aloillaan.
Tarkka-ampujat ovat pelättyjä ja vihattuja, eivätkä täysin syyttä. Moraaliselta kannalta tarkka-ampujalla on melko kinkkinen tehtävä. Yleensä sodassa vihollinen on persoonaton ja kasvoton, hän on vain uhka jonka tuhoaminen ei tuota liiemmälti tunnontuskia. Tarkka-ampuja sen sijaan valitsee ja yksilöi kohteensa. Hän saattaa tähdätä jopa minuuttien ajan kohdettaan, mutta jättää ampumatta, koska uhri ei ole tarpeeksi arvokas verrattuna riskiin omien asemien paljastumisesta. Hän päättää yksilön kuolemasta hyvin henkilökohtaisella tasolla, vain pieni sormen liike erottaa lopullisesta ratkaisusta. Toisaalta, tarkka-ammuntatoiminnan seurauksena harvoin syntyy sivullisia uhreja tai etenkään siviiliuhreja, se on täsmäsodankäyntiä jos mikä.
Nuo tarkka-ampujalta vaaditut ammuntataidot eivät voi olla herättämättä kunnioitusta. Hänen on kyettävä pääosumiin 0- 300 metrin ja ylävartalo-osumia 300-600 metrin etäisyydelle, sekä osumia 600 -800 metrin päässä seisovaan kohteeseen. Kohteen liikkuminen tai sääolosuhteet eivät saa olla esteenä.
 
Taha sanoi:
Pidätkö 12km korkeudesta tehtyä mattopommitusta osoituksena rohkeudesta? Minä en.

Sodassa ei jaeta pisteitä tyhmänrohkeudesta. Turha marssia suoraan surmansuuhun ja tapattaa ja haavoittaa omia vaikka se olisi kuinka ylevää, rohkeaa ja reilua. Sota ei ole ikinä reilua eikä tasoitusta anneta.

Kun on ase-arsenaalia ja tulivoimaa reilusti käytössä niin on fiksumpaa pommittaa kohde täysin paskaksi ja mennä sitten ihmettelemään jäikö vihollisesta edes jotain palasia jäljelle, kuin rynnäköidä hikisen rynkyn kanssa rinta kaarella ottamaan luoteja vastaan.
 
Willie sanoi:
Tarkka-ammunnasta hyvän tietopaketin antaa kapteeni Jan Sandell, kannattaa lukaista:

http://www.lefa.mpoli.fi/sal48.html

Kannattaa lukea myös Simo Häyhästä, valkoisesta kuolemasta, kaikkien aikojen tarkka-ampujasta.
Tarkka-ammunta on kuitenkin sissisodankäynnin jälkeen kustannustehokkain toimintamuoto. Kuten Sandell kirjoituksessaan kertookin, vaikutus ei perustu ainoastaan ammuttujen vihollisten määrään, vaan hyvin pitkälti myös peloitevaikutukseen. Threadin alun artikkeli osoittaa tuon tosiasian, harva mies pitelee nyrkeillään 150 vastustajaa aloillaan.
Tarkka-ampujat ovat pelättyjä ja vihattuja, eivätkä täysin syyttä. Moraaliselta kannalta tarkka-ampujalla on melko kinkkinen tehtävä. Yleensä sodassa vihollinen on persoonaton ja kasvoton, hän on vain uhka jonka tuhoaminen ei tuota liiemmälti tunnontuskia. Tarkka-ampuja sen sijaan valitsee ja yksilöi kohteensa. Hän saattaa tähdätä jopa minuuttien ajan kohdettaan, mutta jättää ampumatta, koska uhri ei ole tarpeeksi arvokas verrattuna riskiin omien asemien paljastumisesta. Hän päättää yksilön kuolemasta hyvin henkilökohtaisella tasolla, vain pieni sormen liike erottaa lopullisesta ratkaisusta. Toisaalta, tarkka-ammuntatoiminnan seurauksena harvoin syntyy sivullisia uhreja tai etenkään siviiliuhreja, se on täsmäsodankäyntiä jos mikä.
Nuo tarkka-ampujalta vaaditut ammuntataidot eivät voi olla herättämättä kunnioitusta. Hänen on kyettävä pääosumiin 0- 300 metrin ja ylävartalo-osumia 300-600 metrin etäisyydelle, sekä osumia 600 -800 metrin päässä seisovaan kohteeseen. Kohteen liikkuminen tai sääolosuhteet eivät saa olla esteenä.

Ja Suomikin pärjäs kilpajuoksussa ryssiä vastaan toisessa maailmansodassa aika paljon tarkka-ampujien ansiosta. Olihan siinä toki muitakin, tottakai, mutta suomalaiset tulivat siinä tunnetuksi, että ampuivat puusta käsin vihulaisia.
 
Isoperse sanoi:
Olihan siinä toki muitakin, tottakai, mutta suomalaiset tulivat siinä tunnetuksi, että ampuivat puusta käsin vihulaisia.

Itse asiassa eivät tainneet ampua. Muistaaksen Valkoinen kuolema kirjassa kumotaan tuo väite. Suomalaiset tarkka-ampujat eivät kiivenneet puihin ampuakseen sieltä vihollisia. Venäläiset luulivat näin, kun eivät vihollista nähneet. Näin ainakin muistelisin lukeneeni...
 
Willie sanoi:
Nuo tarkka-ampujalta vaaditut ammuntataidot eivät voi olla herättämättä kunnioitusta. Hänen on kyettävä pääosumiin 0- 300 metrin ja ylävartalo-osumia 300-600 metrin etäisyydelle, sekä osumia 600 -800 metrin päässä seisovaan kohteeseen. Kohteen liikkuminen tai sääolosuhteet eivät saa olla esteenä.
Näinhän se menee...myös suomessa. Itse ammuin juuri kertausharjoituksissa 740m päässä olevan jantterin(50cmx50cm) n.5m tuulessa ja hieman sumussa. Kova laskeminen oli tuuliennakoissa jne...muistaakseni tähtäimen siirtoa oli 13 napsua vasemmalle joka käytännössä tarkoittaa kohteessa n.70cm siirtoa. Tuulen nopeus arvioidaan lähinnä puiden oksien liikkeistä, veden värinästä jne...Etäisyys mitataan piirumitalla arvioiden: Esine joka tiedetään/arvioidaan olevan metrin leveä(puukalikka, autonrengas..mikä tahansa) on kilometrin päässä kiikarissa näkyvän piirumitan yhden piirun kokoinen...Eli kysymys ei ole pelkästään ampumisesta vaan yhteen laukaukseen liittyy monta vaikeaa tehtävää...niinkuin nuo yllä mainitut ja paljon muuta mikä pitää ottaa huomioon ennen yhtä laukausta. Ja tietysti kenet ampuu...radio, kookoomies, tulenjohtaja, ja upseeri ovat ensisijalla :D Tosin kaupunkitaistelu voinee olla hieman eri juttu kuin avomaasto...mutta kuitenkin taitoa pitää olla takana että tositilanteessa tekee kaikki n.puolessa minuutissa.
 
Orid sanoi:
Itse asiassa eivät tainneet ampua. Muistaaksen Valkoinen kuolema kirjassa kumotaan tuo väite. Suomalaiset tarkka-ampujat eivät kiivenneet puihin ampuakseen sieltä vihollisia. Venäläiset luulivat näin, kun eivät vihollista nähneet. Näin ainakin muistelisin lukeneeni...

Pitää paikkansa...venäläiset sanoivat suomalaisia tarkkiksia käkeiksi(käki) koska luulivat heidän olevan puissa. Muuuutta eihän nuo suomalaiset niin tyhmiä olleet että puista olisivat roiskineet vaan jostain kukkulalta puiden takaa... :lol2:
 
Kyllähän tarkka-ampujilla on käsittääkseni edelleen merkittävä rooli Suomessakin, jos pilliin puhalletaan. Esimerkiksi rajajoukoilla (joita nyt tosin ollaan supistamassa) on joka ryhmässä tarkka-ampuja. Periaatehan on, että snaipperi on se, joka tiputtelee kohteita. Muut tuhotyöt hoidetaan yleensä miinoilla, kessillä ja apilaksella, rynkky on sissillä se vihonviimeinen keino.

Mites muuten on tilanne snaippereille tuolla PV:n puolella, esim. jääkäri-/valmiusprikaateissa, minkä verran tarkka-ampujia on per komppania jne... Oisko täällä asiantuntijoita?
 
Finnico more sanoi:
Kyllähän tarkka-ampujilla on käsittääkseni edelleen merkittävä rooli Suomessakin, jos pilliin puhalletaan. Esimerkiksi rajajoukoilla (joita nyt tosin ollaan supistamassa) on joka ryhmässä tarkka-ampuja. Periaatehan on, että snaipperi on se, joka tiputtelee kohteita. Muut tuhotyöt hoidetaan yleensä miinoilla, kessillä ja apilaksella, rynkky on sissillä se vihonviimeinen keino.

Mites muuten on tilanne snaippereille tuolla PV:n puolella, esim. jääkäri-/valmiusprikaateissa, minkä verran tarkka-ampujia on per komppania jne... Oisko täällä asiantuntijoita?
2kpl per jääkärikomppania. Eli ampuja ja tähystäjä. Majoitus komentojoukkueessa ja käskyt otetaan komppanian päälliköltä(only)

Pääasiallinen tehtävä yleensä on etsiä kohteita yksin/kaksin partioimalla tai odottelemalla tietyllä alueella.

Puolustuksessa pudottelee taka-alalta hyökkäävien vihollisten tärkeitä soluja.
Hyökätessä antaa apuja ryhmille/yksiköille jotka ovat jääneet jumiin jonkin tulipesäkkeen tms. takia= mennä paikalle ja pudottaa puolustautuvat ryssät jotta jääkärit saavat taas rynnistää eteenpäin.
 
Tiedz sanoi:
Näinhän se menee...myös suomessa.

Tarkka-ampujan kuuluu todellakin hallita monia muitakin taitoja kuin ainoastaan erinomainen ampumataito. Ampumataito on vain pieni, joskin varmasti se näkyvin osa koulutusta (hyvästä tarkka-ampujastahan ei tosin näe edes sitä ampumista :) ) Simo Häyhä kertoi että radalta löytyi kymmeniä ampujia jotka olivat häntä parempia, mutta he olivat parempia vain radan häiriöttömissä olosuhteissa. Kun kuvioon lisätään mukaan tuuli, sumu, sade, liikkuva maali, maaston peitteisyys, vihollisen ja tämän tulen aiheuttama stressi jne, kaikki muuttuu.
Eikö vastapuolen tarkka-ampuja ole muuten lähestulkoon se tärkein maali?

Finnico more sanoi:
Kyllähän tarkka-ampujilla on käsittääkseni edelleen merkittävä rooli Suomessakin, jos pilliin puhalletaan. Esimerkiksi rajajoukoilla (joita nyt tosin ollaan supistamassa) on joka ryhmässä tarkka-ampuja. Periaatehan on, että snaipperi on se, joka tiputtelee kohteita. Muut tuhotyöt hoidetaan yleensä miinoilla, kessillä ja apilaksella, rynkky on sissillä se vihonviimeinen keino.

Mites muuten on tilanne snaippereille tuolla PV:n puolella, esim. jääkäri-/valmiusprikaateissa, minkä verran tarkka-ampujia on per komppania jne... Oisko täällä asiantuntijoita?

En ole asiantuntija, mutta jostain on sellainen käsitys jäänyt että jääkärikomppanian vahvuuteen kuuluisi yksi tai kaksi tarkka-ampujaa. Tuosta Jan Sandellin kirjoituksesta sain kuitenkin sellaisen käsityksen että todellisuus olisi jotain aivan muuta ja taito huolestuttavasti katoamassa.

Itseäni on pitkään kiinnostanut ottaa osaa reservitoimintana järjestettäviin tarkka-ammuntakursseille. Ampumataitoa karttui jonkin verran pienoiskivääriammunnan puolelta teini-iässä, mutta muuten (ja varmasti myös tuon ampumataidon puolestakin) homma on varmasti pahoin hakusessa. Jonkun sitä tarkkuuskivääriäkin on tiedusteluryhmässä käytettävä. Pitääkin ottaa ensi viikolla yhteyttä tarkka-ampujakiltaan.
 
Willie sanoi:
Eikö vastapuolen tarkka-ampuja ole muuten lähestulkoon se tärkein maali?



En ole asiantuntija, mutta jostain on sellainen käsitys jäänyt että jääkärikomppanian vahvuuteen kuuluisi yksi tai kaksi tarkka-ampujaa. Tuosta Jan Sandellin kirjoituksesta sain kuitenkin sellaisen käsityksen että todellisuus olisi jotain aivan muuta ja taito huolestuttavasti katoamassa.

I



Ekaan vastaus : On ja myös vaikein!!! :(

Toiseen: Nythän puolustusvoimissa on alettu herättelemään aika hyvin tuota kyseistä koulutusta henkiin. Reserviläis-jutuissa on mahdollista reenata tarkka-ampuja hommeleita. Samoin reservin harjoituksissa on nykyään kokonaan erillis koulus ja kouluttaja ainoastaan muutamalle tarkka-ampujalle...ja itse asiassa aika päteviä sellaisia. Ja varsinkin hyökkäyksessä
 
Tuossa tarkka-ammunnassa on kyllä omat viehätyksensä. Armeijassa meni homma hieman pieleen kun tarkoituksella ammuskelin naapurin tauluun kun oli pelko että pitää talvipakkasella päivätpitkät kykkiä radalla.
Nykyään olen hieman ammuskellut juuri syksyllä tuolla mökin suunnalla maastossa joko IPSC tauluja tai ilmapalloja erimatkoilta 100-300m. samoiten pystyy hieman säätämään panoksia itse lataamaalla tuota hommaa erimatkoille. Sitten metsästys aikaan juuri latvalinnustus on hauskaa kun joudut hiipimään sopivaan paikkaan ettei lintu huomaa sinua ja sitten ampumaan. Tänä syksynä oli aika mukavaa puuhaa eräällä pirun isolla suolla teerien kuvastus siten että naamioverkot sinne hyviin paikkoihin ja kuvat jonnekin 100-200m päähän ja eikun kyttämään saalista.
Haaveena olisi joku 300winmag tai vastaava jolla saisi hieman viellä pitemmälle ammuttua.

Millainenhan kalusto noilla irakilaisilla on? Jenkeillä varmaan 50bmg mutta liekö irakilaisilla samaa?
Löytääkö joku viellä linkin siihen aikaisemman irakin sodan aikaseen juttuun jossa kai väittämän mukaan joku jenkki ampui irakilaisen jostain 1km matkalta. Jossakin aselehdessäkin oli juttua siitä.

Eikös nykyään ole tarkka-ampujilla tai tähystäjällä jo käytössä etäisyysmittarit? Kaverilla on sellainen ja toimii ihan ok metsähommissa. Ja Unkarissa Zeisin tehtaalla näin erään panssaritorjuntakiväärin kiikarin jossa oli kanssa etäisyysmittari eli siitä vaan katsoi ja lukitsi kohteen jolloin pienen hetken päästä tuli etäisyys ja sitten vaan säätämään napsut ja laukasu.
 
japa sanoi:
Millainenhan kalusto noilla irakilaisilla on? Jenkeillä varmaan 50bmg mutta liekö irakilaisilla samaa?
Voisikohan irakilaisilla olla venäläisperäisiä Dragunoveja ainakin osa kivääreistä? Nehän on kai aika näppäriä etenkin noin asutuskeskuksissa, joissa etäisyydet eivät välttämättä ole kovin pitkiä... Tää on aika mutua.
 
Finnico more sanoi:
Voisikohan irakilaisilla olla venäläisperäisiä Dragunoveja ainakin osa kivääreistä? Nehän on kai aika näppäriä etenkin noin asutuskeskuksissa, joissa etäisyydet eivät välttämättä ole kovin pitkiä... Tää on aika mutua.

Eräs armeijan aseseppä ei juurikaan osannut kehua Dragunoveja kun oli sellaista testannut sellaisen 2000 lks. Kaverilla on muuten aika hauska homma kun ampuu päivät pitkät milloin milläkin aseella ja testaa sitä että onko siitä mihinkään. Joku 60 000lks vuodessa ampuu työkseen.
 
Orid sanoi:
Itse asiassa eivät tainneet ampua. Muistaaksen Valkoinen kuolema kirjassa kumotaan tuo väite. Suomalaiset tarkka-ampujat eivät kiivenneet puihin ampuakseen sieltä vihollisia. Venäläiset luulivat näin, kun eivät vihollista nähneet. Näin ainakin muistelisin lukeneeni...

Juu, saattaa hyvin olla näin, en väitä vastaan. Taisin muistaa sen, että venäläiset luulivat suomalaisten olleen puissa. Olishan se hiukka hutera sieltä ampua :)
 
japa sanoi:
Millainenhan kalusto noilla irakilaisilla on? Jenkeillä varmaan 50bmg mutta liekö irakilaisilla samaa?
Löytääkö joku viellä linkin siihen aikaisemman irakin sodan aikaseen juttuun jossa kai väittämän mukaan joku jenkki ampui irakilaisen jostain 1km matkalta. Jossakin aselehdessäkin oli juttua siitä.

Eikös nykyään ole tarkka-ampujilla tai tähystäjällä jo käytössä etäisyysmittarit? Kaverilla on sellainen ja toimii ihan ok metsähommissa. Ja Unkarissa Zeisin tehtaalla näin erään panssaritorjuntakiväärin kiikarin jossa oli kanssa etäisyysmittari eli siitä vaan katsoi ja lukitsi kohteen jolloin pienen hetken päästä tuli etäisyys ja sitten vaan säätämään napsut ja laukasu.

Oma veikkaus....eiköhän noilla irakilaisilla ole venäläiset dragunov puoliautomaatti kiväärit..kun kerran kaikki muukin on venäläistä kalustoa.

Juu ja jenkeillä on 50mm Baretteja tarkkuuskivääreinä...(elokuva navy seals)mutta tuskin merijalkaväen tarkka-ampujilla moisia 30kg kivääreitä mukana on. Eiköhän niillä ole ihan perus tarkkuuskiväärit joissa vitun hyvät kiikarit.

Etäisyysmittaimestä: On ja ei ole...jos tuliasema valitaan etukäteen ennen vihollisen saapumista voidaan etäisyydet mitata valmiiksi tiettyihin paikkoihin(ja silloinkin kiikarimittari lainataan tulenjohtoryhmältä). Tehtävää suorittaessa mukana ei ole lasermittaria...taakan takia ja sen takia mikäli sitä käyttää saattaa tarkkis paljastaa tuliasemansa(monessa venäläisessä kalustossa on laserin paljastin joka kertoo mistä mitataan tai tähdätään)

Ase minkä todennäköisesti olet nähnyt on venäläistekoinen raskas modifoitu it-kk 12.7mm jossa juuri mainitsemasi automaattinen kiikaritähtäin.
Itse ampunut yhden kerran samanmoisella tarkka-ampuja kurssilla varusmiespalvelus-aikana, tosin tässä oli isot tukijalat koska vehehän painaa aivan sutena.
 
japa sanoi:
Eräs armeijan aseseppä ei juurikaan osannut kehua Dragunoveja kun oli sellaista testannut sellaisen 2000 lks. Kaverilla on muuten aika hauska homma kun ampuu päivät pitkät milloin milläkin aseella ja testaa sitä että onko siitä mihinkään. Joku 60 000lks vuodessa ampuu työkseen.
Kyllä ....!! paska vehe on suomalaisiin tarkoitusperiin, kevyt=tärisee helposti,
Tarkkuus: Ohut ja kevyt piippu vaikeuttaa pitkille matkoille ampumisen.
Hyvää: Iso lipas..muistaakseni 15 patruunaa, punapistetähtäin vakiona kiikarissa, kevyt, ja tietysti se että on puoliautomaatti. Ssseille ase on omiaan, koska ampumamatkat eivät ole pitkiä ja keveytensa vuoksi sen kanssa on helppo paeta.
 
niin ja täytyy muistaa ettei dragunovia suunniteltu puhtaaksi sniper-kivääriksi. Se suunniteltiin nostamaan jokaisen ryhmän tulivoimaa ja tarjoamaan tulitukea vaikeissa tilanteissa. Koska asetta tuli siis löytyä jokaisesta ryhmästä, asetti sen hieman rajoituksia suunnittelulle. Laatu ja tarkkuus (=hinta) korvattiin määrällä, mikä oli koko suunnittelun idea. Dragunovia voisi siis luonnehtia enemmän tulituki-tarkkaampujakivääriksi, kuin puhtaaksi tarkkuuskivääriksi.

Asiasta kiinnostuneille löytyy artikkeli uusimmasta ASE-lehdestä.....
 
Mike sanoi:
Snaipperit on p33l0ja kaikki tyynni. Miehekkäämpää on tapella reilusti nyrkeillä tai sitten pistää napalmia niskaan. Joku 300 metrin päästä kikkaileva campperi sukkaa. ;)

ja 20km korkeudessa kiitelevä B-52 rulettaa vai? Jenkkistrategiahan perustuu aina siihen että he ampuvat aina sieltä missä heitä ei pystytä ampumaan. Tuskinpa niiden camperienkään elinikä ennuste on kauhean positiivinen . :hyper: .
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom