Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
En ala nyt lainaamaan ketään erikseen.

Mutta mä en todellakaan ole ruuttaillut mitään uretaaneja yhtään mihinkään elementtisaumoihin. En minä noita elementtejä pystyttänyt, eikä mua sinne väliin sorkkimaan olisi edes päästetty. Sitäpaitti ulkona oli -30 ja siitä pahempaan suuntaa pakkasta kun nuot pystytettiin, eli ei siellä mikään urtsa ois ees pelittänyt.

Sori, muistelin että tiivistit lattialaatan ja elementin sauman itse. Se oli sitten vain Samo ja minä jotka teimme niin. Ei pahalla.
 
Sori, muistelin että tiivistit lattialaatan ja elementin sauman itse. Se oli sitten vain Samo ja minä jotka teimme niin. Ei pahalla.

Siis tota joo, urtsua laitoin itse laatan ja elementin väliin, eli vissiin kai varmaan sama homma tehtiin mutta vähän eri lähtökohdista? Mutta mutta, kyllä tuota urtsua joka puolelle huolella pistettiin ja tuo yksi nurkka on ainut missä sitä vuotoa on, eli jotenkin epäilen että se tuolta jostain sokkelin ja elementin välistä falskaisi.

Eipä olisi yllättävää vaikka olisi pitänyt tuokin jotenki tietää ja osata vahtia. No uskon kyllä että omassa tapauksessa talotehdas korjaa jos se niiden asia on.
 
Siis tota joo, urtsua laitoin itse laatan ja elementin väliin, eli vissiin kai varmaan sama homma tehtiin mutta vähän eri lähtökohdista? Mutta mutta, kyllä tuota urtsua joka puolelle huolella pistettiin ja tuo yksi nurkka on ainut missä sitä vuotoa on, eli jotenkin epäilen että se tuolta jostain sokkelin ja elementin välistä falskaisi.
Eri lähtökohta? Siis lattialaatan ja elementtisauman tiivistäminenhän tuossa on ainoa lähtökohta? Eihän tuolla urtsulla nyt mitään muuta merkitystä tuolla ole. Nyt taisin tipahtaa hieman kärryiltä. :confused:
No eniweis, jos tiivistys on tehty huolella niin eihän se sieltä mihinkään fuskaa silloin, ehkä vika löytyy jostain muualta. Tulipahan vain mieleen yhtenä mahdollisena syynä. Itse ainakin koin tuon eristämisen erittäin vaikeaksi ja tarkaksi hommaksi, enkä ihmettelisi lainkaan jos jossain olisi ilmaakin omassa talossa.
 
Ihan vain uteliaisuuttani, miten perustustöiden hinnat voivat olla paalutuksineen suurinpiirtein tiedossa, jos perustussuunnitelmaa ei ole tehty?
Paalutuksen todellista kustannusta on vaikea sanoa, ennen kuin joka ainoa tappi on maahan hakattu.
Teräspaalujen osalta tuskin saat muuta hintaa etukäteen kuin kiinteä perushinta/paalu+ putken metrihinta.

Ja mielenkiinnosta toinen kysymys yleisesti, minkätyyppisiä alapohjarakenteita luulisitte voivan käytettävän,
jos rakennuksen runko on perustettu paalujen varaan?


Juu on totta, että paalutuksen hinta on selvillä vasta työn jälkeen. Lähinnä hintahaarukka selvillä, haarukan väli on tuhansia euroja. Toki se voi muuttua, nyt on vain arviot kuinka monta paalua saattaisi tulla ja olettama mikä voisi olla keskisyvyys. Perustuksien osalta päästään jo aika tarkkaan tarjousten perusteella. Kantava alapohja kai tuossa tulee kysymykseen.
 
Eri lähtökohta? Siis lattialaatan ja elementtisauman tiivistäminenhän tuossa on ainoa lähtökohta? Eihän tuolla urtsulla nyt mitään muuta merkitystä tuolla ole. Nyt taisin tipahtaa hieman kärryiltä. :confused:
No eniweis, jos tiivistys on tehty huolella niin eihän se sieltä mihinkään fuskaa silloin, ehkä vika löytyy jostain muualta. Tulipahan vain mieleen yhtenä mahdollisena syynä. Itse ainakin koin tuon eristämisen erittäin vaikeaksi ja tarkaksi hommaksi, enkä ihmettelisi lainkaan jos jossain olisi ilmaakin omassa talossa.

Siis tarkoitin että meillä sitä uretaanisaumaa tuli enempi kun oli elementtien asennusvara. Jotkut jättää vain sen vanerin verran ja jotkut ei vissiin sitäkään.

soitin mestarillekin aamulla ja puhuttiin (kuten täälläkin jo oli maininta) että jalkalistaa auki ja varovasti uretaania sinne mistä kylmä tulee. Tällä pystyy eliminoimaan tuon ongelman tuossa omassa uretaanisaumassa. Jos taaseen elementtien välinen tiiviste vuotaisi tai sitten alaohjauspuun ja sokkelin välistä, niin siihen ei tuo temppu oikein auta. Mutta tuota kokeillaan jahka tässä ehdin muulta härdelliltä. Siinä kun ei voi sitten jaloissa pyöriä tenavia tai kotieläimiä. Ei viittis nimittän kovin sotkea paikkoja tuolla urtsulla.
 
Sitähään sää kysyit ja sitähän mää koitin sulle ihan alunperin ehdottaa. Jotenkin jäi nyt väärinkäsityksen maku tästä koko nurkkahommasta. Itse sotkin noita muita tarinoitani tuohon eiliseen juttuuni, ne ei olleet sinulle tarkoitettuja vaan yleistä löpinää. :piis:
 
Sitähään sää kysyit ja sitähän mää koitin sulle ihan alunperin ehdottaa. Jotenkin jäi nyt väärinkäsityksen maku tästä koko nurkkahommasta. Itse sotkin noita muita tarinoitani tuohon eiliseen juttuuni, ne ei olleet sinulle tarkoitettuja vaan yleistä löpinää. :piis:

Mikään ei ole parempi käsitys kuin väärinkäsitys ja parempi viisaus kuin jälkiviisaus. Otetaan sille...kun joskus törmätään.
 
Ei ole helppoa löytää IP65:sta kylpyhuoneeseen sopivaa kattovalaisinta. Luulin että Massivelta löytyi jo sellainen, mutta jonkun verkkokaupan sivuilla oli ilmoitettu väärin IP-luokitus. Tai manuaalissa on vain IP54, mikä ei riitä. Pitänee sähkötukusta kysyä suoraan.

Muutenkin on taas auto täynnä niin täynnä raksatavaraa, että olisi kai pitänyt ostaa suoraan Hiace, kun mielii Toyotalla ajaa. On keittiötasoa, välitilan levyjä, kattovalaisimia, sisäovi, karmia, pienrautaa, heloja, maalaustarvikkeita, laattaa jne. Maalit, laastit, vahat ja liimat joutui raahaamaan sisälle etteivät ota kylmää.
 
Meillä on pari IP65 lamppua kylppärissä. Ne on lattiaan upotettuja halogeeneja. Oikein mihinkään muuhun en kyllä sisätiloissa IP65 -valaisimia ymmärrä?

IMAG1331.jpg


Toinen valaisin on tuon jakkaran takana.
 
soitin mestarillekin aamulla ja puhuttiin (kuten täälläkin jo oli maininta) että jalkalistaa auki ja varovasti uretaania sinne mistä kylmä tulee.
En taas tiedä millaiset detaljit teillä on tuossa saumassa, mutta luulen ettei sinne urkkua saa oikeasti tungettua. Ite vetäisin akryylimassan, sillä saa ainakin läpivedon katki jos sellaista ilmenee. Urkku ei taida oikein ilmanpitävää olla?
 
Mulla on suihkutilan korkeus n. 220 cm ja lamppu tulee hyvin lähelle katon rajassa olevaa sadesuihkua. IP65:n on parempi ja suositeltavampi vaihtoehto, kuin IP44. Löysin sellaisen sopivan jo sähkötukusta. Hintaa n. 40€ ja paremman näköinen kuin yksikään 44:n mitä kävin eilen katselemassa. Kokokin ratkaiseen. Halkaisija voi olla maksimissaan 28 cm, ettei tule poistoilmapuhaltimen päälle.
 
Akryylimassa nyt kaikista turhin tuote on tuollaiseen korjaukseen.

Jos siellä paikoittainen kylmäsilta on, se tod.näköisesti vaahdolla täyttyy.
Käytä pistoolin apuna pitkää ohutta muoviputkea, ja anna vaahdolle vähän vesisumua,
jos teillä näin lämmityskaudella on kovin kuiva huoneilma.

Vaahdon leikkauspinnan saa halutessaan tiivistää ilmatiiviiksi esim. liima-tiivistysmassalla, tai kunnon butyyli- tms. saumamassalla.

Normaali vapaasti paisutettu pu itseasiassa muodostaa ulkopintaansa lähes tiiviin kalvon.
Jos pu:ta leikataan, jää suojaamaton solurakenne näkyville.
 
Akryylimassa nyt kaikista turhin tuote on tuollaiseen korjaukseen.

Jos siellä paikoittainen kylmäsilta on, se tod.näköisesti vaahdolla täyttyy.

Kuvien ja ohjeiden mukaan siinä pitäisi olla molemmat ja näin tein. Uretaania vain on peevelin vaikea ruutata kovin pieniin rakoihin.
Meinaatko että jos alajuoksun ja elementin välissä on jossain kohtaa esim parin millin rako, niin uretaani sen tarpeeksi hyvin tiivistää?
 
Kuvien ja ohjeiden mukaan siinä pitäisi olla molemmat ja näin tein. Uretaania vain on peevelin vaikea ruutata kovin pieniin rakoihin.
Meinaatko että jos alajuoksun ja elementin välissä on jossain kohtaa esim parin millin rako, niin uretaani sen tarpeeksi hyvin tiivistää?

Kuvien ja ohjeiden? Kenen suunnitelmat, ettei vaan talotehtaan periaateleikkaukset?
Hyvä että teit suunnitelmien mukaan, siitä pisteet.

Tartuin tuohon akryylimassaan siksi, että sillä ei tiivistämisessä ole juurikaan virkaa, varsinkaan jos sauman poikkipinta-ala kasvaa.
Se kun kuivuessaan kutistuu hyvin voimakkaasti. Siksi on käytössä nuo em. oikeat tiivistysmassat.

PU-tiivistyksen onnistuminen on lähinnä työnsuorituksesta kiinni.
 
No ei tuonne mun tapauksessa mene mitenkään sitä vaahtoa paljon. Enkä mä voi kokeilematta edes tietää, että autaako tuo mitään... Jos se vuoto on todellakin jossain alaohjauspuun tuntumassa, niin ei siihen paljon sisäpuolelta laitetut vaahdot auta. Jos taas vuoto on mun urtsusaumailussa, niin sitten siihen pieni vaahtolisä saattaa hyvinkin auttaa...
 
No ei tuonne mun tapauksessa mene mitenkään sitä vaahtoa paljon. Enkä mä voi kokeilematta edes tietää, että autaako tuo mitään... Jos se vuoto on todellakin jossain alaohjauspuun tuntumassa, niin ei siihen paljon sisäpuolelta laitetut vaahdot auta. Jos taas vuoto on mun urtsusaumailussa, niin sitten siihen pieni vaahtolisä saattaa hyvinkin auttaa...

Meidän talossahan tuo lattialaatan ja seinäelementin väliin jäi semmonen sormenmentävä rakonen, jossa ilmatilaa noin 10cm syvyydeltä ja 5cm korkeudelta. Korkeus siis määräytyi alaohjauspuun paksuudesta. Eli aika iso rako, joka piti täyttää urtsilla. Eli alaohjauspuu Finndomon seinäelementtiä käytettäessä on aika ulkoreunassa. Vaikea selostaa, mutta rakentajat varmasti ymmärtävät mitä tarkoitan. Tuo urtsi kun oli kuivunut, käännettiin sen päälle vielä lattialaatan alta tuleva höyrysulkumuovi ja se teipattiin seinän höyrysulkumuoviin kiinni olisko 30-40cm korkeudelle. Eli alaohjauspuu, urtsutiivistykset jne jäivät sinne "pussiin". Bitumimassaa tai akryylimassaa ei tässä tapauksessa ollut hyötyä laittaa. Aika helvetin monta putelia tuota urtsua muistaakseni meni kun matkaa oli semmoset 80 metriä.

P1020792.jpg


Elkää kysykö miksi tuossa on gyproc-levy paikoillaan vaikka puhuin että tuo muovi laitettiin seinään. Ne levythän purettiin pois ja pistettiin uudet höyrymuovit seiniin. ;)
 
Tartuin tuohon akryylimassaan siksi, että sillä ei tiivistämisessä ole juurikaan virkaa, varsinkaan jos sauman poikkipinta-ala kasvaa.
Se kun kuivuessaan kutistuu hyvin voimakkaasti. Siksi on käytössä nuo em. oikeat tiivistysmassat.

Näistä on aina kiva kuulla jälkeenpäin keskustelupalstojen besserwissereiltä. Mitä matskua suosittelet? Onko päällemaalattava, tarvis pari nurkkaa korjailla...
 
Näistä on aina kiva kuulla jälkeenpäin keskustelupalstojen besserwissereiltä. Mitä matskua suosittelet? Onko päällemaalattava, tarvis pari nurkkaa korjailla...

Jos viittaat minuun besserillä, en moista viittaa kaipaa. Tarkoituksena on vain herätellä ajatuksia teissä pientaloja rakennuttavissa.

Asiaan, jos sauma on suht normaali, eikä siinä tapahdu suurta elämistä,
voisi yksi esimerkki olla vaikkapa wurthin buty-massa. Edullista, helposti saatavissa, saatavissa pienissä putkissa ja päällemaalattava.

Jos sauma on isompi, tai siinä esiintyy syystä tai toisesta elämisliikkeitä, tarvitaan kovempaa kamaa.
voisi sopivaa olla esim. tremcon dymonic, uretaanipohjainen massa, tai joku muu vastaava elem.saumaukseen tarkoitettu mäski.
Nämä vaativat yleensä toimiakseen kunnolla, tartuntaprimerin käyttöä saumattavilla pinnoilla. Siis jos sauman liikkeet ovat suuria, tuskin sinun tapauksessasi.
Voi myöskin maalata, kunhan kitti on kunnolla kuivunut.
 
Meidän talossahan tuo lattialaatan ja seinäelementin väliin jäi semmonen sormenmentävä rakonen, jossa ilmatilaa noin 10cm syvyydeltä ja 5cm korkeudelta. Korkeus siis määräytyi alaohjauspuun paksuudesta. Eli aika iso rako, joka piti täyttää urtsilla. Eli alaohjauspuu Finndomon seinäelementtiä käytettäessä on aika ulkoreunassa. Vaikea selostaa, mutta rakentajat varmasti ymmärtävät mitä tarkoitan. Tuo urtsi kun oli kuivunut, käännettiin sen päälle vielä lattialaatan alta tuleva höyrysulkumuovi ja se teipattiin seinän höyrysulkumuoviin kiinni olisko 30-40cm korkeudelle. Eli alaohjauspuu, urtsutiivistykset jne jäivät sinne "pussiin". Bitumimassaa tai akryylimassaa ei tässä tapauksessa ollut hyötyä laittaa. Aika helvetin monta putelia tuota urtsua muistaakseni meni kun matkaa oli semmoset 80 metriä.

P1020792.jpg


Elkää kysykö miksi tuossa on gyproc-levy paikoillaan vaikka puhuin että tuo muovi laitettiin seinään. Ne levythän purettiin pois ja pistettiin uudet höyrymuovit seiniin. ;)

Niin, meidän tapauksessa se höyrynsulku tuli päin tuota kipsilevyä. Mihin sen tuolta ois saanut kun ne levyt oli paikoillaan ja niitä ei purettu? Et sinäkään varmaan tuon muovin takia olisi levyjä repinyt irti.

No niin tai näin, tuosta muovista tuo vuoto ei johdu, ehkä se sitä ehkäisisi vähän tai ehkä siellä onkin tällä hetkellä pelkkä muovi. :jahas:

No olkoot toistaiseksi spekulointi, kun tuota nyt ei tiedä ennenkuin sinne saa vähän urtsua laitettua ja sitten uusia mittauksia pakkaskelillä.
 
Back
Ylös Bottom