Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Hupelle olis pari kyssäriä koskien siitä sun katolla nököttävää turbiinia ja sen alla olevaa liesikupua! :)
- Onko ollut toimiva yhdistelmä ja kuinka lujalla tuota huipparia olet normaalikäytössä pyöritellyt?
- Imeekö huippari savut takasta sisälle kun lyö päälle?
- Minkä merkkinen/mallinen liesikupu sulla on?

Meillä on kanssa katolla huippari ja sen lisäks ulossa saarekkekupu. Ainoat isot fiksunnäköiset huippariin kytkettävät näyttäis olevan Savolla. Savon kuvuissa on vaan ominaisuus että kun laitat kuvun päälle, se menee joksikin aikaa täysille ja sitten vasta ottaa ne halutut kierrokset koneeseen. Huolettaa että se että kun meillä tulee takka aika lähelle lähelle liesikupua, niin käykö niin että huippari nykäisee joka kerta savut/hajut asuntoon kun kuvun käynnistää.

Tähän olen miettinyt myös ratkaisua sillä että tekisi takalle oman raitisilma kanavan ja erottais sen siten talon omasta ilmanvaihdosta.. En kyllä ole ihan varma auttaisko tuokaan.
 
Hupelle olis pari kyssäriä koskien siitä sun katolla nököttävää turbiinia ja sen alla olevaa liesikupua! :)
- Onko ollut toimiva yhdistelmä ja kuinka lujalla tuota huipparia olet normaalikäytössä pyöritellyt?
- Imeekö huippari savut takasta sisälle kun lyö päälle?
- Minkä merkkinen/mallinen liesikupu sulla on?

Meillä on kanssa katolla huippari ja sen lisäks ulossa saarekkekupu. Ainoat isot fiksunnäköiset huippariin kytkettävät näyttäis olevan Savolla. Savon kuvuissa on vaan ominaisuus että kun laitat kuvun päälle, se menee joksikin aikaa täysille ja sitten vasta ottaa ne halutut kierrokset koneeseen. Huolettaa että se että kun meillä tulee takka aika lähelle lähelle liesikupua, niin käykö niin että huippari nykäisee joka kerta savut/hajut asuntoon kun kuvun käynnistää.

Tähän olen miettinyt myös ratkaisua sillä että tekisi takalle oman raitisilma kanavan ja erottais sen siten talon omasta ilmanvaihdosta.. En kyllä ole ihan varma auttaisko tuokaan.

On toiminut "ihan ok", mutta kaipaisin itse lisää tehoa. Huippari on siis Vilpe XL 220P. Kai tuo tavalliselle ihmiselle olisi liiankin tehokas. Pienempää en kyllä edes miettisi. LVI-suunnittelija tarjosi sitä hinnat alkaen E80P-mallia joka on täyttä paskaa. Sama puhallella itse mehupillillä liedelle. Eli tämä meillä:
http://www.talotarvike.com/kauppa/product_details.php?p=9138
-Tuo XL malli on ehdoton jotta saat tungettua eristevillat sinne sisälle. Ilman XL:ää sulla jää toi eristämättä ja kondensoi sitten vettä.

Putkena on 160mm putki liesituulettimelta katolle saakka. Itse joutui rakentamaan supistajan tuolle koska liesituulettimessa on vain 150mm putki, mitäpä sitä 20 vuotta vanhaa standardia muuttamaan nykypäivää vastaavaksi:
http://landetalo.blogspot.com/2011/04/panelointia-ja-liesituuletin.html
-kylläpä muuten vitutti toikin, helvetti mitään ei saa mistään valmiina vaikka maksaisi mitä. Kaikki pitää tehdä itte saatana (c) Inska.

Kyllä imee savut ja tuhkat sisälle. Takkaluukut ja tuhkaröörit on muistettava sulkea aina tiiviisti kun laittaa ruokaa. Ikkuna on avattava kun liesituulettimen pistää päälle. En uskaltaisi edes koitella niin että takassa olisi tulet. Harkitsisin vakavasti myös aktiivihiilellä toimivaa tuuletinta tuon ongelman vuoksi. Säästö on kuitenkin tuhansia, kun vertaa mikä homma tuollaisen putken asennus ja eristys on ja lopputulos imee tuhkat sisälle.

Kupu on mallia Savo CH-52:
http://www.savo.fi/index.php?page=198&lang=1&usertype=1

Takalle ei ole meillä erillistä raitisilmaa. Olis pitäny laittaa, niinkuin tein (puu)kiukaallekin.
 
Kyllä imee savut ja tuhkat sisälle. Takkaluukut ja tuhkaröörit on muistettava sulkea aina tiiviisti kun laittaa ruokaa. Ikkuna on avattava kun liesituulettimen pistää päälle. En uskaltaisi edes koitella niin että takassa olisi tulet. Harkitsisin vakavasti myös aktiivihiilellä toimivaa tuuletinta tuon ongelman vuoksi. Säästö on kuitenkin tuhansia, kun vertaa mikä homma tuollaisen putken asennus ja eristys on ja lopputulos imee tuhkat sisälle.

Kupu on mallia Savo CH-52:
http://www.savo.fi/index.php?page=198&lang=1&usertype=1

Takalle ei ole meillä erillistä raitisilmaa. Olis pitäny laittaa, niinkuin tein (puu)kiukaallekin.

Onko tuossa sunkin Savossa se "ominaisuus" että menee ensin täysille joksikin aikaa ja sitten vasta palautuu halutulle teholle. Tuota savu/tuhka ongelmaa mäkin pelkään kun meillä on takan ja liesikuvun etäisyys vain noin 3m.

Laitoitko tohon huipparin ja kuvun väliin äänenvaimenninta? Pitääkö kovaa meteliä päällä ollessaan? Meille tuli konesaumattu katto ja tuolle kattotyypille on Vilpellä oma "kartiosarja". Kartiosarjassa ei vaan ole huippareita kuin kahta teholuokkaa E80&E120 ja ne molemmat 125mm putkella. Mulla putki kuvulta katolle on ihan suora ja oli tuskaa saada mahtumaan tollanen lyhyt 60cm änkkäri tuonne villatilaan. Sainhan sen loplta taisteltua sinne, mutta olihan sekin taas homma. En tiedä onko tuosta suurta hyötyä, mutta henk.koht oon niin allerginen kaikelle taustasuhinalle/hurinalle että oli pakko laittaa.

Tuo on kanssa yksi mielipiteitä jakava juttu,että pitääkö äänenvaimennin eristää. Siinähän periaatteessa on jo villa ittessään, mutta mä ainakin kietasin sen varmuuden vuoksi armaflexiin.. Tuossa muuten kuva tuosta änkkäristä, joka nipinnapin meni höyrysulun yläpuolelle..
 
Onko tuossa sunkin Savossa se "ominaisuus" että menee ensin täysille joksikin aikaa ja sitten vasta palautuu halutulle teholle. Tuota savu/tuhka ongelmaa mäkin pelkään kun meillä on takan ja liesikuvun etäisyys vain noin 3m.

Laitoitko tohon huipparin ja kuvun väliin äänenvaimenninta? Pitääkö kovaa meteliä päällä ollessaan? Meille tuli konesaumattu katto ja tuolle kattotyypille on Vilpellä oma "kartiosarja". Kartiosarjassa ei vaan ole huippareita kuin kahta teholuokkaa E80&E120 ja ne molemmat 125mm putkella. Mulla putki kuvulta katolle on ihan suora ja oli tuskaa saada mahtumaan tollanen lyhyt 60cm änkkäri tuonne villatilaan. Sainhan sen loplta taisteltua sinne, mutta olihan sekin taas homma. En tiedä onko tuosta suurta hyötyä, mutta henk.koht oon niin allerginen kaikelle taustasuhinalle/hurinalle että oli pakko laittaa.

Tuo on kanssa yksi mielipiteitä jakava juttu,että pitääkö äänenvaimennin eristää. Siinähän periaatteessa on jo villa ittessään, mutta mä ainakin kietasin sen varmuuden vuoksi armaflexiin.. Tuossa muuten kuva tuosta änkkäristä, joka nipinnapin meni höyrysulun yläpuolelle..

Äänenvaimennin on asennettu, aivan katon harjan rajassa lähellä imuria. Ei tuosta kuulu hurina lainkaan, mutta tokihan tuosta kuuluu ilmanvirtauksen ääni. Suurin äänen aiheuttaja on tuo "supistaja" jossa on automaattisesti avautuva alumiininen läppä, johon suuri ilmanvirta ottaa "kiinni". Kyllä toi nyt katolle tuosta varmasti hiiren vetäisi jos hollille laittaisi.

Laite on tosiaan sen n. 5sek ensin täysillä ja sitten menee asetetulle teholle.

Äänenvaimennin on eristetty 10cm villalla. Eli se on semmoinen lähes kuution kokoinen valtava möhkäle siellä ullakolla.

Jos et saa Vilpeltä kuin noin onnettoman imurin niin ota joltakulta muulta valmistajalta.

Esitteen mukaan ainakin Classic 5 XL läpivientisarja soveltuu 160-250mm putkille ja konesaumapeltikatolle:

Sivun lopussa XL Classic:
http://www.vilpe.com/WebRoot/1127045/Products.aspx?id=1128141&kategoria=17


www.sktuote.fi/Link.aspx?id=1145389
 
Äänenvaimennin on asennettu, aivan katon harjan rajassa lähellä imuria. Ei tuosta kuulu hurina lainkaan, mutta tokihan tuosta kuuluu ilmanvirtauksen ääni. Suurin äänen aiheuttaja on tuo "supistaja" jossa on automaattisesti avautuva alumiininen läppä, johon suuri ilmanvirta ottaa "kiinni". Kyllä toi nyt katolle tuosta varmasti hiiren vetäisi jos hollille laittaisi.

Laite on tosiaan sen n. 5sek ensin täysillä ja sitten menee asetetulle teholle.

Äänenvaimennin on eristetty 10cm villalla. Eli se on semmoinen lähes kuution kokoinen valtava möhkäle siellä ullakolla.

Jos et saa Vilpeltä kuin noin onnettoman imurin niin ota joltakulta muulta valmistajalta.

Esitteen mukaan ainakin Classic 5 XL läpivientisarja soveltuu 160-250mm putkille ja konesaumapeltikatolle:

Sivun lopussa XL Classic:
http://www.vilpe.com/WebRoot/1127045/Products.aspx?id=1128141&kategoria=17


www.sktuote.fi/Link.aspx?id=1145389

Meillä on jo läpiviennit ja Vilpet katolla kiinni. Nyt siellä on se tehokkain kartiosarjalainen E120 missä tehot (70l/s) , ja sekin on jo 40% ylimitoitettu siihen mitä IV-suunnitelmat edellyttää (50l/s). Olisin halunnu ton E190, joka imee 90l/s, mut sitä ei tosiaan saa valmiina kartosarjaan. Täytyy kokeilla alkuun tuolla ja vaihtaa sitten tehokkaampaan jos tuntuu voimattomalta. Mitä tuota huipparia tutkin niin siinähän on sellanen irroitettava pistoke ja huipparikin lähtee matkaan vain muoviklipsit irroittamala.. Ymmärtääkseni pystyy siis vaihtamaan todella helposti jos vaan putkilähtö täsmää..
 
Monta v-mäistä hommaa on jo takana, mutta kärkeen menee kyllä katon ja seinien vaakapanelointi yksin. Saa olla aika luova että homma onnistuu ja on vaan niin tolkuttoman hidasta. Yksi paneeli tipahti katosta heftin petettyä suoraan nokkaan ja sitten alkoikin kuukautiset.
 
Monta v-mäistä hommaa on jo takana, mutta kärkeen menee kyllä katon ja seinien vaakapanelointi yksin. Saa olla aika luova että homma onnistuu ja on vaan niin tolkuttoman hidasta. Yksi paneeli tipahti katosta heftin petettyä suoraan nokkaan ja sitten alkoikin kuukautiset.

Jos perustusvaiheen mukanaan tuomaa henkistä kanveesia ei lasketa, niin v-mäisin homma allekirjoittaneella oli kyllä eristerappausvillojen asentaminen. Kovavillalevyjen kanssa pelaaminen lähes kuukauden päivät aiheutti sen että vielä pari viikkoa urakan loppumisen jälkeen tuli yskiessä verta. Eipä siinä vitutuksessa tajunnut mitään hengityssuojaa pitää. Yksin en olisi siitäkään selvinnyt. Onneksi oli appiukko ja faija jeesaamassa. No kohtuullinen tuntipalkka tuli kuitenkin kun se 10 000 - 15 000€ tuli säästettyä.
 
Mä listaan pahimmaksi hommakseni savupiipun vesikaton yläpuolisen osuuden muuraamisen ilman lekaria. Ei se ehkä v*ttumaista ollut, mutta sitäkin raskaampaa. Maasta harjalle oli matkaa kaksikerroksisessa talossa ehkä 12 metriä. Lape oli niin jyrkkä, että pelkkä lapetikkailla kävely ei onnistunut, vaan piti ottaa kädellä tykea tikkaista. Yhteen piipun varviin meni 12 tiiltä, mutta kerrallaan harjalle pystyi kantamaan vain 6. Eli saadakseen tiilet yhtä varvia varten ylös piti harjalle kiivetä kahdesti. Sen jälkeen piti tulla kolmas reissu, jotta sai muurauslaastit tuotua. Yksi tiilivarvi nosti piippua noin 7-8 senttiä, ja muurattavaa oli kuitenkin karvan yli metrin.

Muistan elävästi, kun piippu valmistui syksyllä ja alkoi pakkaset painaa päälle. Piipun päälle piti betonista valaa pieni kakku ja säätiedotukset lupasivat pirun kylmiä kelejä. Ei auttanut muuta kuin sunnuntai-iltaa venyttää ja otsalampun kanssa askarrella muotteja piipun nokkaan ja kuskata ämpärissä betonia. Sain valun tehtyä kello 1 yöllä ja juuri silloin äitini hurautti autolla tontille kysymään, että oonko kenties tippunut katolta, kun ei miestä näy eikä kuulu. En ollut tippunut, kunhan istuskelin harjalla rakennetulla muuraustelineelläni ja katselin tähtitaivasta.
 
Mä listaan pahimmaksi hommakseni savupiipun vesikaton yläpuolisen osuuden muuraamisen ilman lekaria. Ei se ehkä v*ttumaista ollut, mutta sitäkin raskaampaa. Maasta harjalle oli matkaa kaksikerroksisessa talossa ehkä 12 metriä. Lape oli niin jyrkkä, että pelkkä lapetikkailla kävely ei onnistunut, vaan piti ottaa kädellä tykea tikkaista. Yhteen piipun varviin meni 12 tiiltä, mutta kerrallaan harjalle pystyi kantamaan vain 6. Eli saadakseen tiilet yhtä varvia varten ylös piti harjalle kiivetä kahdesti. Sen jälkeen piti tulla kolmas reissu, jotta sai muurauslaastit tuotua. Yksi tiilivarvi nosti piippua noin 7-8 senttiä, ja muurattavaa oli kuitenkin karvan yli metrin.

Muistan elävästi, kun piippu valmistui syksyllä ja alkoi pakkaset painaa päälle. Piipun päälle piti betonista valaa pieni kakku ja säätiedotukset lupasivat pirun kylmiä kelejä. Ei auttanut muuta kuin sunnuntai-iltaa venyttää ja otsalampun kanssa askarrella muotteja piipun nokkaan ja kuskata ämpärissä betonia. Sain valun tehtyä kello 1 yöllä ja juuri silloin äitini hurautti autolla tontille kysymään, että oonko kenties tippunut katolta, kun ei miestä näy eikä kuulu. En ollut tippunut, kunhan istuskelin harjalla rakennetulla muuraustelineelläni ja katselin tähtitaivasta.

Kuulostaa niin tutulta :D Ei ihme että muuraamiseen meni ties kuinka monta päivää. Tai ei muuraamiseen, vaan siihen tavaran kuskaamiseen ja ylös-alas kulkemiseen.

Nyt olisi pisin seinä paneloitu. Olisihan sitä voinut paneloida alhaalta ylöspäin niin olisi ollut helpompaa, mutta eihän sitä voi tehdä helpoimman kautta. Tajusin vasta parin rivin jälkeen että olisin voinut lähteä alhaalta ylöspäin ja laittaa naaraspontin ylöspäin kun halusin piilokiinnityksen...Eihän sitä aina voi leikata.
 
Viiraakohan mulla päässä kun on fiilis että voi kun pääsis taas vähän levyttämään ja paneloimaan? No kesällä pääsee maalaamaan ja tekemää pihahommia, mutta jotenkin nuot sisällä tehtävät hommat on enempi mun mieleen.
 
Edellinen vastaus ei viisiin onnistunut. No mutta laitetaan uudestaa. Olen lukenut tätä ja saanut monia hyviä idoita :) Olemme rakennusprojektin alkuvaiheessa ja pyrimme myös kertomaan blogissa omia kokemuksia ja kustannuksia. Kaikki ideat ovat tervetulleita. http://lankilanrinne.blogspot.com

Käviin nopeasti pyörähtämässä blogissa. Paalutusperustus :jahas: Oletko lukenut minun kommenttinin näistä? Taitaa olla tässä threadissa jossain välissä. Kannattaa ottaa huomioon että se itse paalutus on vain yksi osa mitä paaluperustus lisää kustannuksia. Me laskimme kustannusarvioon vain paalujen osan (halvimman perustustavan päälle). Paaluperustus nosti kuitenkin kustannuksia nelinkertaiseksi, maavaraiseen laattaan verrattuna. Paaluperusten kanssa kannattaa satsata myös talon yksinkertaiseen muotoon. Meillä ne 8 ylimääräistä kulmaa tulivat ainakin todella kalliiksi. Oletko jo tehnyt kustannuslakselman Kotioptimilla / vastaavalla? Muuten hyvä ohjelma, mutta perustusten osalta sekin laski pari kymmpiä ala kanttiin, vaikka suurin osa perustustyöstä tehtiin itse.

Ei ole tarkoitus pelotella, mutta omassa projektissa tämä paalutushomma vei ilon koko rakentamisprojektilta jo alkuvaiheessa. Syynä väärin arvioitu perustusten osuus ja 30 000€ budjetinylitysvara käytettiin jo tässä vaiheessa.

Takasta ...

Ei nyt menyt ihan jakeluun miten ihmeessä voitte katsella funnkisjussia (nurkkatakka) ja Elisaa (nurkkaluukkutukka) 'samaan aikaan'. Tuleeko teillä siis takka nurkkaan? Nurkkaluukullinen takka sopii paremmin ns. tilanjakajaksi, tai ainakin suoralla seinälle. Toinen mitä yleisesti ihmettelen on se että miksi porukat jotka aikoo teettää takan pitkästä katselee kuitenkin valmistakkamalleja. Valmistakat on aina kompromissejä. Sen pitkästä muuratun voi tehdä käytännölisesti katsoen millaiseksi haluaa! Varsinkin jos muotoa tehdään 'feikkaamalla', niin kuin oma muurarini asian ilmaisi, niin kustannus on ainoastaan tiilen hinta. Ei se perusmuuraaminen niin kallista ole.

Meillä on nurkkaluukullinen takka ja siinä on 50x50 harmaa kuivapuristelaatta molemmilla luukullisilla sivuilla. Mielestäni onnistunut ratkaisu. Jos nyt vaikka päätyisit Elisaan, tällä Metropilitan Antracite laatalla, niin tilaat takkatoimituksen mukana (en kyllä itse tosin ottaisi valmistakkana tällaista) pari varvia ylimääräistä tota laattaa ja lätkit ne lattiaan luukkujen eteen. Rautakaupasta sitten sopivat luukun / lattianväriset listat parketin ja laatan saumakohtiin.
 
Käviin nopeasti pyörähtämässä blogissa. Paalutusperustus :jahas: Oletko lukenut minun kommenttinin näistä? Taitaa olla tässä threadissa jossain välissä. Kannattaa ottaa huomioon että se itse paalutus on vain yksi osa mitä paaluperustus lisää kustannuksia. Me laskimme kustannusarvioon vain paalujen osan (halvimman perustustavan päälle). Paaluperustus nosti kuitenkin kustannuksia nelinkertaiseksi, maavaraiseen laattaan verrattuna. Paaluperusten kanssa kannattaa satsata myös talon yksinkertaiseen muotoon. Meillä ne 8 ylimääräistä kulmaa tulivat ainakin todella kalliiksi. Oletko jo tehnyt kustannuslakselman Kotioptimilla / vastaavalla? Muuten hyvä ohjelma, mutta perustusten osalta sekin laski pari kymmpiä ala kanttiin, vaikka suurin osa perustustyöstä tehtiin itse.

Ei ole tarkoitus pelotella, mutta omassa projektissa tämä paalutushomma vei ilon koko rakentamisprojektilta jo alkuvaiheessa. Syynä väärin arvioitu perustusten osuus ja 30 000€ budjetinylitysvara käytettiin jo tässä vaiheessa.

Takasta ...

Ei nyt menyt ihan jakeluun miten ihmeessä voitte katsella funnkisjussia (nurkkatakka) ja Elisaa (nurkkaluukkutukka) 'samaan aikaan'. Tuleeko teillä siis takka nurkkaan? Nurkkaluukullinen takka sopii paremmin ns. tilanjakajaksi, tai ainakin suoralla seinälle. Toinen mitä yleisesti ihmettelen on se että miksi porukat jotka aikoo teettää takan pitkästä katselee kuitenkin valmistakkamalleja. Valmistakat on aina kompromissejä. Sen pitkästä muuratun voi tehdä käytännölisesti katsoen millaiseksi haluaa! Varsinkin jos muotoa tehdään 'feikkaamalla', niin kuin oma muurarini asian ilmaisi, niin kustannus on ainoastaan tiilen hinta. Ei se perusmuuraaminen niin kallista ole.

Meillä on nurkkaluukullinen takka ja siinä on 50x50 harmaa kuivapuristelaatta molemmilla luukullisilla sivuilla. Mielestäni onnistunut ratkaisu. Jos nyt vaikka päätyisit Elisaan, tällä Metropilitan Antracite laatalla, niin tilaat takkatoimituksen mukana (en kyllä itse tosin ottaisi valmistakkana tällaista) pari varvia ylimääräistä tota laattaa ja lätkit ne lattiaan luukkujen eteen. Rautakaupasta sitten sopivat luukun / lattianväriset listat parketin ja laatan saumakohtiin.

Kiitos kommenteista. Paalutuksesta ja perustuksista tulevat kustannukset on aika lailla tiedossa saatujen tarjousten perusteella. Itse perustukset ovat talolle ja autokatosvarastolle noin 25keur. Paalutuksen kustannus riippuu paljolti paalutussyvyyksistä. Alkuperäinen budjetti jouduttiin kyllä muokkaamaan uuteen uskoon. Oman työn osuus koko projektissa tulee olemaan kovin pieni.

Takka taasen tulee sellaiseen 1m x 1m kulmaan. Elisan olemme tiputtaneet pois vaihtoehdoista. Näillä näkymin päädymme Alvariin, sillä se miellyttää meitä.
 
Kiitos kommenteista. Paalutuksesta ja perustuksista tulevat kustannukset on aika lailla tiedossa saatujen tarjousten perusteella. Itse perustukset ovat talolle ja autokatosvarastolle noin 25keur. Paalutuksen kustannus riippuu paljolti paalutussyvyyksistä. Alkuperäinen budjetti jouduttiin kyllä muokkaamaan uuteen uskoon. Oman työn osuus koko projektissa tulee olemaan kovin pieni ...

Teettekö krossipohjan vai minkä tyyppinen perustus tohon paalujen päälle tulee?
 
On se vaan mukavaa päästä tekemään vihdoinkin näkyviä seinä- ja kattopintoja. Tulee valmista ihan eri tahtia (yksinkin tehden) ja näkee heti käsiensä jäljen. Keittiön katto onnistui kyllä paremmin kuin osasin edes kuvitella. Sama pinta jatkuu myös olohuoneen ja makuuhuoneen katossa sekä seinissä. Blogissa enemmän kuvia.

20120204_057.jpg


20120205_026.jpg


20120205_036.jpg
 
Viiraakohan mulla päässä kun on fiilis että voi kun pääsis taas vähän levyttämään ja paneloimaan? No kesällä pääsee maalaamaan ja tekemää pihahommia, mutta jotenkin nuot sisällä tehtävät hommat on enempi mun mieleen.

Kyllähän se olis hauska taas puuhastella, mutta ei enää aikataulu- ja budjettipaineessa ruuhkasuomeen. Vois jonkun maaseutukämpän tehdä lomakäyttöön ja vanhuuden päiviä odottamaan...
 
Inska teki sitä mitä en itse uskaltanut. Sahalaudasta katon. Mökille tein seinän noin, elää hieman ja muutama rakonen tuli, mutta silti ihan kiva.

Itse pistin sekaisin leveämpiä ja kapeampia lautoja:
P1020101.jpg


Kivat noi palkit, värjäät ne varmaankin ruskeaksi? Miksi muuten pistit palkit, vaikket pidä minun palkeistani? :D

Teit muuten saman "virheen" kuin mistä minulle valvoja huomautti. Et pistänyt sähkökojerasiaa panelin keskelle. :jahas: Tsiisus oikeesti. Mitä väliä.
 
Back
Ylös Bottom