Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

[Procrastination]

Mä en nyt taas ihan hiffaa tätä nykyajan logiikkaa. Kun pientalorakentamisen määräykset kiristyy ja kiristyy ja passiivitaloja pitää kaikkien tekemän maksaa mitä maksaa, niin silti kaikki toimistot ja mitkä tahansa julkiset rakennukset, koulut, virastot jne jne mitä nykyään rakennetaan on tuollaisia ympärisäteileviä lasipalatseja. Ei ole mikään järki tässä asiassa.

Maailma pelastuu mikäli pientalossa majaileva yksityisautoileva lihaa syövä heteromies saadaan KURIIN. Kun sitä ei nyt ihan suoraan voida kuitenkaan pakottaa kennostoon asumaan ja dösällä matkustamaan (oikein ajattelevien demokratiaa ei ole vielä ihan saavutettu) niin mennään sitten lompsan kautta.

 

[cryscythe]

Ei se paalutus nyt niin kallista ole kun monesti annetaan ymmärtää. Paalutus on nopea toimenpiden ja säästää monelta vittumaiselta työvaiheelta perustusvaiheesta. Aikaa se ainakin säästää huomattavan paljon. Tollasessa tapauksessa paalut ei varsinaisesti ole edes kovin pitkiä, joten sekään ei nosta hintaa kohtuuttomasti. Hinta muodostuu paalujen määrästä & pituudesta. Määrään vaikuttaa se onko talossa 4 vai 15 nurkkaa ja pituuteen tosiaan se missä kohtaa paalu alkaa kantaa.

Paalutus on toki kallista jos vertaa siihen että itse muotittaa, valaa ja muuraa perustukset. Jos taas homman teettää jokatapauksessa ulkopuolisella, niin hinta monesti jopa paalutuksen eduksi.

 

[cryscythe]

Mä en nyt taas ihan hiffaa tätä nykyajan logiikkaa. Kun pientalorakentamisen määräykset kiristyy ja kiristyy ja passiivitaloja pitää kaikkien tekemän maksaa mitä maksaa, niin silti kaikki toimistot ja mitkä tahansa julkiset rakennukset, koulut, virastot jne jne mitä nykyään rakennetaan on tuollaisia ympärisäteileviä lasipalatseja. Ei ole mikään järki tässä asiassa.

Ppitäähän niille baskeripäisille suurille ajattelijoilla (arkkitehdeille) antaa jotain vapauksia kun niitä on kovalla rahalla koulutettu.

Anyway kuten tuo huurustuminenkin osoittaa niin ei nuo lasirakenteet ihan surkeasti eristä. Kolmikerros lämpölasielementti eristää lämpöä paremmin kuin 60-luvulla rakennettu kerrostalojen umpibetoniseinä joita Suomi puollollaan..

 

[vilho_kanuuna]

Ei se paalutus nyt niin kallista ole kun monesti annetaan ymmärtää. Paalutus on nopea toimenpiden ja säästää monelta vittumaiselta työvaiheelta perustusvaiheesta. Aikaa se ainakin säästää huomattavan paljon. Tollasessa tapauksessa paalut ei varsinaisesti ole edes kovin pitkiä, joten sekään ei nosta hintaa kohtuuttomasti. Hinta muodostuu paalujen määrästä & pituudesta. Määrään vaikuttaa se onko talossa 4 vai 15 nurkkaa ja pituuteen tosiaan se missä kohtaa paalu alkaa kantaa.

Paalutus on toki kallista jos vertaa siihen että itse muotittaa, valaa ja muuraa perustukset. Jos taas homman teettää jokatapauksessa ulkopuolisella, niin hinta monesti jopa paalutuksen eduksi.

Mulla on vähän eri kokemuksia asiasta. Paalutus itsessään ei maksanut juuri mitään (n. 6000€), mutta ne perustukset siihen paalujen päälle olikin sitten kokonaan toinen juttu. Kulmia tosin se 12 kappaletta.

 

[vässy74]

Ppitäähän niille baskeripäisille suurille ajattelijoilla (arkkitehdeille) antaa jotain vapauksia kun niitä on kovalla rahalla koulutettu.

Anyway kuten tuo huurustuminenkin osoittaa niin ei nuo lasirakenteet ihan surkeasti eristä. Kolmikerros lämpölasielementti eristää lämpöä paremmin kuin 60-luvulla rakennettu kerrostalojen umpibetoniseinä joita Suomi puollollaan..

Jep, kiinteät kolmikerroslasit on tänä päivänä jo jopa 0,6-0,8 u-arvolla, joka vastaa jo likimain tosiaan vanhojen betonikopperojen seinärakennetta. Noiden vanhojen talojen ikkunat on sitten u-arvoltaan luokkaa 2.5, tähän vielä päälle ilmavuodot ja IV, joka puhaltaa lämpöä ilmakehään ilman mitään talteenottoa ==> uusi lasilinna vielä puolet vanhanaikaisen kerrostalon lämmitysenergiasta.

 

[D.Yates]

Jep, kiinteät kolmikerroslasit on tänä päivänä jo jopa 0,6-0,8 u-arvolla

Hmm, eikös tuo 0.6 ole määräysten mukainen maksimi vaipan lämmönläpäisylle tänä päivänä? Eli lasista voi tehdä huoletta vaikka koko tuvan, mielenkiintoista.

Edit: ja vitut, säännösten mukaan pitää olla alle 0.17. Minkähänlaiset tasauslaskelmat noissa lasitaloissa on?

 

[vilho_kanuuna]

Hmm, eikös tuo 0.6 ole määräysten mukainen maksimi vaipan lämmönläpäisylle tänä päivänä? Eli lasista voi tehdä huoletta vaikka koko tuvan, mielenkiintoista.

Edit: ja vitut, säännösten mukaan pitää olla alle 0.17. Minkähänlaiset tasauslaskelmat noissa lasitaloissa on?

No kultyyri tietysti lämmittää sen verran että kompensoi.

 

[vässy74]

Hmm, eikös tuo 0.6 ole määräysten mukainen maksimi vaipan lämmönläpäisylle tänä päivänä? Eli lasista voi tehdä huoletta vaikka koko tuvan, mielenkiintoista.

Edit: ja vitut, säännösten mukaan pitää olla alle 0.17. Minkähänlaiset tasauslaskelmat noissa lasitaloissa on?

Pientalossahan 2010 säännöt määrää vaan eri osien läpäisyn eli vaikka tekisi koko vaipan lasista riittää, että mennään alle 1.0 u-arvoisilla laseilla; meidänkin ikuisuusprojektissa asuinkerroksessa tuota huurtuvaa ikkunapintaa on ~60% ulkoseinistä ja talo keikkuu tästä huolimatta A ja B energialuokan rajalla. Toimistoista jne. en määräyksiä tunne, mutta tuskimpa niissäkään varsinaisesti kielletään noiden kasvihuoneiden rakentamista

 

[D.Yates]

Ehkä noissa toimistoissa on kerrosalaa sitten vastaavasti, ikkunatonta cubicle-merta duunareille.

Paljonko vässyllä on ikkunapintaa / kerrosala?

"Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla
laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö."

"Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen kokonaan tai osittain
maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mutta kuitenkin enintään 50 % rakennuksen
julkisivupinta-alasta"

 

[vässy74]

Paljonko vässyllä on ikkunapintaa / kerrosala?

Ei hajuakaan, kun en ole itse rakennuttajana niin ihan tuolla tasolla ei ole tarvinnut noita tutkia. Varmaan jostain papruista nuo luvut löytyisi (talokin on vasta 5 vaille valmis, kuukausia myöhässä tottakai ). Tuo on vielä tuommoinen härö ratkaisu, jossa alakerta/kellari on pienempi kuin yläkerta: yläkerta taisi olla 110 neliötä ja alakerta 58. Jossain yhteydessä laskin, että ikkunoita on ~68 neliötä, kun kaikki ikkunat 2,55 m korkeita ja kolme neljästä yläkerran ulkoseinästä on suurimmaksi osaksi lasia. Tuon lainaamasi säännön pohjalta en oikein käsitä miten tuollaisen meidän akvaarion on edes saanut rakentaa, mutta on tuo jotenkin rakennusluvat saanut :D

 

[Andy]

Spolk ja vilho kanuuna: eikö moreeni ole sitten jo kantavaa? neljässä metristä alkaen moreeni, niin eikö tuo ole vähän siinä ja siinä että kannattaako vaihtaa massaa vai paaluttaa. Lähistöllä muutama porausreikä ja saven määrä vaihtelee 1,5 metristä 5 metriin ja sitten moreeni.

Ja ei, muita tontteja ei ole. se on tämä tai ei mitään.

 

[vilho_kanuuna]

Spolk ja vilho kanuuna: eikö moreeni ole sitten jo kantavaa? neljässä metristä alkaen moreeni, niin eikö tuo ole vähän siinä ja siinä että kannattaako vaihtaa massaa vai paaluttaa. Lähistöllä muutama porausreikä ja saven määrä vaihtelee 1,5 metristä 5 metriin ja sitten moreeni.

Ja ei, muita tontteja ei ole. se on tämä tai ei mitään.

Taitaa moreeni ja jopa kivimoreeni olla aika venyvä käsite.

 

[Mupa]

Ei hajuakaan, kun en ole itse rakennuttajana niin ihan tuolla tasolla ei ole tarvinnut noita tutkia. Varmaan jostain papruista nuo luvut löytyisi (talokin on vasta 5 vaille valmis, kuukausia myöhässä tottakai ). Tuo on vielä tuommoinen härö ratkaisu, jossa alakerta/kellari on pienempi kuin yläkerta: yläkerta taisi olla 110 neliötä ja alakerta 58. Jossain yhteydessä laskin, että ikkunoita on ~68 neliötä, kun kaikki ikkunat 2,55 m korkeita ja kolme neljästä yläkerran ulkoseinästä on suurimmaksi osaksi lasia. Tuon lainaamasi säännön pohjalta en oikein käsitä miten tuollaisen meidän akvaarion on edes saanut rakentaa, mutta on tuo jotenkin rakennusluvat saanut :D

Omaa silmää aina miellyttäny nämä akvaariot, niin olisi mielenkiintoista nähdä kuvia teidän omasta?

 

[Erkki-setä]

Tontista ja maaperästä:
Mulla on tässä käsillä erään tontin kairauksen tulos. Miten tätä pitäisi lukea, kun kairauspisteen kohdalla lukee:
3,10 Sa
4,30 Mr
4,80 kiMr

Eli 3,10 metriä savea, jonka jälkeen 4,30 metriä moreenia ja sen jälkeen 4,80 metriä kivistä moreenia. Sitten on kairaus pysähtynyt joko moreenin kiveen tai kallioon. Se, että miten hyvin tuo moreeni kantaa riippuu ihan sen moreenin ominaisuuksista, jotka pitää sitten erikseen selvittää. Pientalon tapauksessa sillä ei kyllä ole merkitystä, kun on vielä suht syvälläkin.

 

[spolk]

Taitaa moreeni ja jopa kivimoreeni olla aika venyvä käsite.

Joo moreeneita on tosiaan monenlaisia, mutta kyllä ne Suomessa kaikki kantavia on, etenkin noin syvällä. Moreenin routivuus on asia erikseen, mutta noin syvällä silläkään ei ole merkitystä.

Paalut eivät ko tapauksessa olisi kovinkaan pitkiä, en nyt sanoisi nykypäivänä kovinkaan huonoksi tontiksi maaperän osalta, jos sijainti muuten on kohdallaan.

 

[DaddaRaa]

Mulla on koulusta harjoitustyönä laskea omakotitalon huonekohtainen ja talokohtainen lämmitystehontarve sekä tasauslaskenta ja energiatodistus. Valitsin taloksi mummolani, joka on rakennettu 1960-luvulla. Seinissä on käytetty eristeenä joko sahanpurua tai kutterinlastua ja niille löytyy lämmönjohtavuudet rakentamismääräyskokoelma C4:sta, mutta kysymys kuuluu, mitäköhän kaikkea muuta tavaraa ulkoseinissä on tuohon aikaan käytetty? Täytyisköhän mun vaan arvioida noiden seinien u-arvot sinne päin, käyttämällä eristeenä vaikka 150mm sahanpurua ja jonkin sortin tuulensuojalevyä + jotain puulevyä sisäpuolella.
Edit: Voi olla melko hankala kyllä laskea tosta kämpästä mitään, kun piirustuksissa ei ole eritelty mitään seinän, alapohjan tai yläpohjan rakenteita tarkalleen. Mahtaakohan vanhuksetkaan muistaa, mitä sieltä lattian alta löytyy.

 

[vilho_kanuuna]

Joo moreeneita on tosiaan monenlaisia, mutta kyllä ne Suomessa kaikki kantavia on, etenkin noin syvällä. Moreenin routivuus on asia erikseen, mutta noin syvällä silläkään ei ole merkitystä.

Paalut eivät ko tapauksessa olisi kovinkaan pitkiä, en nyt sanoisi nykypäivänä kovinkaan huonoksi tontiksi maaperän osalta, jos sijainti muuten on kohdallaan.

No jos näin on niin 3 metrin massanvaihto (jos ei menen muualla paljon yli tuon) on järkevin vaihtoehto. Muistaakseni kun mennään yli 4 metrin niin rupee kaivurilla menemään vaikeaksi (riippuu varmaan kaivurista). Näin olen ymmärtänyt.

 

[Andy]

Eli 3,10 metriä savea, jonka jälkeen 4,30 metriä moreenia ja sen jälkeen 4,80 metriä kivistä moreenia. Sitten on kairaus pysähtynyt joko moreenin kiveen tai kallioon. Se, että miten hyvin tuo moreeni kantaa riippuu ihan sen moreenin ominaisuuksista, jotka pitää sitten erikseen selvittää. Pientalon tapauksessa sillä ei kyllä ole merkitystä, kun on vielä suht syvälläkin.

Hetkinen, siis meinaat että tuota tulee lukea niin, että siinä on 3,1 metriä savea, 4,3 metriä moreenia, jonka jälkeen 4,8metriä kivimoreenia. Että ne olisi kairanneet noin syvälle? Mä käsitin noista aiemmista vastauksista, että 3,10 asti savea, ja siitä eteenpäin 4,3metriin asti moreenia (eli siis 1,2metriä moreenia). Tämä homma on vielä niin alussa, että en ole ammattimiehiä päässyt konsultoimaan, kuten tekstistäni huomaa.

Ja tuosta paalutus versus massanvaihto: tarkkaa maaperätutkimusta ei siis ole tontille tehty, tuo yksi reikä tontin keskellä tuli kunnan puolesta, toinen viereisellä tontilla ja sitten vielä yksi tontin ulkopuolella polulla. Saven määrä vaihtelee pääosin 2-5 metriä. Pääosin sellaista 3,5 metriä savea keskimäärin jos katsoo lähitonttien kairauksiakin. Kerrosalaa 250 neliötä talleineen, niin aika kovalta hommalta kuulostaa massanvaihto. Maallikkona ajattelin, että paalut vaan.

 

[Jimmy Kimmel]

mitäköhän kaikkea muuta tavaraa ulkoseinissä on tuohon aikaan käytetty?

Noita on tehty monena erilaisena variaationa, mutta seuraava olettamus ei ole kaukana:

Sisältä ulos
-huokoinen puukuitulevy 12mm (tai kipsi tai lastulevy)
-umpilaudoitus 22mm
-oksamassapahvi (eli joku rakennuspaperi)
-runko 4"x2", eristeenä sullottu sahanpuru
-tervapahvi (nykyään bitumivuorauspaperi)
-umpilaudoitus 22mm
-ulkovuoraus 22mm, ei tuuletusrakoa

Voi jopa olla, että ulkovuorauksen alla on 12mm tuulensuoja, mutta tuskin. Aina ei löydy rungon molemmilta puolilta umpilaudoitusta eli toiselta puolelta voi puuttua.

Yläpohjassa sisäverhouksen yläpuolella umpilaudoitus 22mm, joku rakennuspaperi ja noin 30 senttiä purua.

 

[DaddaRaa]

Kiitos tästä! Oliko sulla antaa vielä tietoa alapohjasta?
Käyn illalla kysymässä pappalta, josko se tietäis tai muistais mitä noissa vois olla, mutta eiköhän tehtävän laskeminen onnistu noilla hyvin.