Olen ollut oppaana alpeilla. Jos talvimatkoille haluaa niin matkatoimistot järkkää opaskursseja joilta osa valkataan duuniin firman leipiin. Vaatimuksia en tarkemin muista mutta ainakin meillä laskutaito, kielitaito ja hyvä supliikkitaito oli plussaa. Hommissa ei rikastumaan pääse mutta jos kotona ei ole kämppää niin varmasti rahaa jää jemmaan. Firma kustantaa matkat, asunnon, hissiliput, firmasta riippuen eri määrän laskukamaa. Ruuat ja juomat pystyy paikallisten yrittäjien kanssa neuvottelemaan oppaalle ilmaiseksi kun lupaa tuoda turisteja vakituisesti. Joskus jopa voi diileistä saada hilloakin. Pelimiehelle/naiselle eläminen on siis ilmaista ja palkka jää kokonaan tuhlattavaksi/säästöön. Plussana on vielä se että pääsee hiihtämään todella paljon, tosin rinteillä ja sen hitaimman Serenassa laskemaan oppineen turistin vauhdilla. Sinkku saa pesää aivan varmasti!! Mitä isompi turistirysä niin sen varmemmin irtoaa, briteiltä saa aina mutta ruotsalaisetkin on ihan jees, Suomalaiset on vähän nihkeitä eikä omasta kuormasta kannata syödä sillä hoitoihin voi kotona törmätä yllättävissä paikoissa, kaverit on kertoneet
. Pelimies hoitaa tietty vakipanon jostain hehkeestä Tanskalaisesta opas kissasta.
Kaikkien kriisien hoitaminen puolestaan kasvattaa itsetuntoa ja pärjäämistä maailmalla kun huomaa ettei ne ihmiset sen kummempia ole missään.
Miinuksena hommassa on tyhmät turistit, joka porukkaan mahtuu aina joku spede uudet goret päällä ja goldenplatinummastervisa lompakossa. Yleensä suurin osa porukasta on kuitenkin rentoa ja lomafiiliksellä. Oppaan aina varautua pahimpaan. "Mikä sää ulkona on", "Viittitkö kattoa ikkunasta?" tällasia puheluita tulee yleensä vapaapäivänä klo 7.30. Tosiaan, vapaata on tasan yksi päivä viikossa, sekin menee yleensä joko a) laskiessa tai b) hoitaessa kaikkia niitä asioita mitä et muina päivinä kerinnyt hoitaa, pyykit jne.
Kaikesta huolimatta suosittelen, tosin en rakastuneelle/perheelliselle.
