Täysmaito
- Keskustelun aloittaja kosworth
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
Minulla taas on vasen kylläkin isompi (vasen suunnilleen marmorikuulan kokoinen ja oikea vähän pienempi) mutta toisin kuin sinulla, se on ylempänä kuin oikea. Eli tässä tapauksessa ei ole olennaista, mistä hirven osasta liha on tehty? Tässä kuitenkin sanotaan rasvaa olevan vain 1%, joten siihen lienee uskominen http://www.nutritiondata.com/facts-B00001-01c21Cl.html Toisaalta täällä http://www.nutritiondata.com/facts-B00001-01c21FX.html rasvapitoisuus on noussut jo 9%. Hyvä kuitenkin muistaa, että nyt tarkastellaan Amerikkalaisia hirviä, joiden koostumus eroaa Suomen vastaavista. Valitettavasti kritiikin kestävää referenssiä asiasta ei ole heittääBelmondo sanoi:
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
On finelilläkin tiedot mm.hirvenlihasta, näin olen ymmärtänyt. Näitä vain ei julkaista kansalle tarkoitetussa finelistä, jostain kumman syystä. Kenties rasvahappoprofiili on eläinrasvaksi liian hyvä.Doggoned sanoi:Kiitokset hyvistä taulukoistaKumma kun fineli ei hirvenlihaa ole tilastoinut:jahas:
Mutta enemmän haluaisin tietoa transseista. Kuitenkin näissä margariineissa, joista osa tosin puhtaasti tehdaskäyttöön, on suuria määriä transseja. Olisi nyt kiva saada nämä fineliinkin näkyviin, kun eri puolilta sataa kaikenlaista tietoa.http://www.nutritiondata.com/foods-004071000000000000000-w.html
- Liittynyt
- 27.9.2005
- Viestejä
- 30
Rasvaton maito on järjetön elintarvike: siitä on ensin kuorittu pois rasva - eli kaikki maitosokerin sulattamisessa auttavat aineisosat ja rasvaliukoiset vitamiinit. Tuloksena on harmaata litkua jota kuluttaja ei suostuisi juomaan, minkä vuoksi se pitää keinotekoisesti värjätä. Toisin kuin useat paleodieettigurut, Heikkilä puolustaa voimakkaasti maitotuotteita, kermaa ja voita. Hänen mielestään kuitenkin maidon pastorointi ja keventäminen ovat pääsyy laktoosi-intoleranssiin.
Antti Heikkilän kanssa samoilla linjoilla! Eli terveellisempää on se maito, mitä on vähiten käsitelty. Itse suosin luomu-kevytmaitoa Mutta jokainen tavallaan..
lisää maidosta www.realmilk.com
Antti Heikkilän kanssa samoilla linjoilla! Eli terveellisempää on se maito, mitä on vähiten käsitelty. Itse suosin luomu-kevytmaitoa
Mutta jokainen tavallaan..lisää maidosta www.realmilk.com
- Liittynyt
- 3.9.2005
- Viestejä
- 1 130
- Ikä
- 37
Nunnuka sanoi:Rasvaton maito on järjetön elintarvike: siitä on ensin kuorittu pois rasva - eli kaikki maitosokerin sulattamisessa auttavat aineisosat ja rasvaliukoiset vitamiinit. Tuloksena on harmaata litkua jota kuluttaja ei suostuisi juomaan, minkä vuoksi se pitää keinotekoisesti värjätä. Toisin kuin useat paleodieettigurut, Heikkilä puolustaa voimakkaasti maitotuotteita, kermaa ja voita. Hänen mielestään kuitenkin maidon pastorointi ja keventäminen ovat pääsyy laktoosi-intoleranssiin.
Antti Heikkilän kanssa samoilla linjoilla! Eli terveellisempää on se maito, mitä on vähiten käsitelty. Itse suosin luomu-kevytmaitoa
lisää maidosta www.realmilk.com
Mielenkiintoista. Kaveri kertoi saman asian, mutta kiva verestää muistia.
Eikö pastoröinti ole välttämätön prosessi? Vai mitä se ylipäänsä on?
- Liittynyt
- 12.1.2005
- Viestejä
- 443
Käsittääkseni tuo maidon värjääminen on jokseenkin urbaani legenda. Siitä olen sitten samaa mieltä, että maito on parhaimmillaan mahdollisimman vähän käsiteltynä.Doggoned sanoi:
Pastörointi ei enää nykypäivänä ole välttämätön toimenpide. Siihen aikaan kun Louis Pasteur tuon menetelmän kehitti (1800-luvun loppupuoli?) oli hygienia tasot "hieman" eri tasolla kuin nykyään. Nykyään maitoa voisi helposti saada kauppoihin pastöroimattomana, koska nykyään kuljetus on mahdollista järjestää kylmäketjun katkeamatta. Pastörointi siis tarkoittaa maidon kuumentamista yli 72 asteessa 15-20 sekuntia, mikä tappaa bakteerit ja entsyymit maidosta. Terminisointi tarkoittaa myös maidon kuumentamista, mutta silloin lämpötilaa ei nosteta noin korkeaksi. Terminisointi on tärkeä toimenpide erityisesti juuston valmistuksessa, sillä esim.emmentalia ei voi valmistaa pastöroidusta maidosta.
Mutta tosiaan, pastörointi ei millään muotoa ole välttämätöntä, ainakin itse juon maitoni pastöroimattomana ja homogenisoimattomana sedältä. Pastöroinnin tarkoitus on siis tappaa haitalliset bakteerit (joita ei välttämättä ole), mutta epäillään myös, että samalla menetetään suuri osa maidon hyvistä puolista. Eräs kiintoisimpia asioita pastöroinnissa on Wulzen faktorin menetys, jonka tutkimus on tosin vielä varhaisessa vaiheessa:
The Wulzen Factor: Called the "antistiffness" factor, this compound is present in raw animal fat. Researcher Rosalind Wulzen discovered that this substance protects humans and animals from calcification of the joints-degenerative arthritis.
It also protects against hardening of the arteries, cataracts and calcification of the pineal gland.63 Calves fed pasteurized milk or skim milk develop joint stiffness and do not thrive. Their symptoms are reversed when raw butterfat is added to the diet. Pasteurization destroys the Wulzen factor-it is present only in raw butter, cream and whole milk.
- Liittynyt
- 4.3.2004
- Viestejä
- 3 246
Belmondo sanoi:
Ei vaan aiemmin selitetty: juuston tekemisessä pastörointi on haitaksi. Heraproteiini on sivutuote.
Ja tämä on mutua. Mulla menee punaisesta maidosta maha sekaisin, mutta ei rasvattomasta tai pastöroimattomasta täysmaidosta. Jotain yhteyttä tuolla pasteröinnillä, rasvoilla ja vatsavaivoilla on.
- Liittynyt
- 30.8.2002
- Viestejä
- 587
VelttoV sanoi:
Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa maidon pastörointi ja homogenointi eivät ole yhteydessä yliherkkyysoireisiin. Ohessa hiljattain julkaistu tiedote ja väitöskirja aiheesta.
Toi Wulzen-tekijä on vissiin 50-luvulle jäänyt hypoteesi, aika ufolta kuullostaa.
- Liittynyt
- 3.9.2005
- Viestejä
- 1 130
- Ikä
- 37
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?CMD=search&DB=pubmedJ.Rossi sanoi:
pubmedistä yritin hakusanalla The Wulzen Factor. Ensimmäinen hakutulos puhuu jotain siitä, mutta siellä ei näytä olevan tutkimusta vai onko? Noihin kaikkiin tutkimuksiin ei vissiin pääse käsiksi?
- Liittynyt
- 30.8.2002
- Viestejä
- 587
Doggoned sanoi:
Juu, muutama viite sillä tosiaan löytyy, suurin osa itse Wulzenin tutkimuksia. Kun noita tutkimuksia selailee, kannattaa katsoa kuinka monessa paikassa aihetta on tutkittu ja millaisia tuloksia löytyy. Saa hieman osviittaa siitä, onko tietty teoria/molekyyli/waevö tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty tai tunnettu.
Vanhemmissa tutkimuksissa on harvoin abstrakteja näkyvillä, esim. tätä kautta voi etsiä onko lehti saatavissa elektronisesti vai onko marssittava paikallisen yliopiston kirjastoon. Voit vaikka kopsata tosta vanhimmasta viitteestä lyhenteen Proc Soc Exp Biol Med, laittaa sen Terkon Journal navigaattoriin, ja sieltä löytyy ko. läpyskän piilopaikka. Helkassa Helsingin yliopiston kirjastot, ja Lindasta myös muiden yliopistojen kirjastot. Elektroninen aineisto on yleensä vain yliopistojen tutkijoille suunnattu, tosin esim. yliopistojen kirjastoista pääsee varmaan kuka tahansa noihin käsiksi. Kirjastoon voi tietty myös mennä kopsailemaan artikkeleita jos ostaa kopiokortin
.
- Liittynyt
- 3.9.2005
- Viestejä
- 1 130
- Ikä
- 37
J.Rossi sanoi:Juu, muutama viite sillä tosiaan löytyy, suurin osa itse Wulzenin tutkimuksia. Kun noita tutkimuksia selailee, kannattaa katsoa kuinka monessa paikassa aihetta on tutkittu ja millaisia tuloksia löytyy. Saa hieman osviittaa siitä, onko tietty teoria/molekyyli/waevö tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty tai tunnettu.
Vanhemmissa tutkimuksissa on harvoin abstrakteja näkyvillä, esim. tätä kautta voi etsiä onko lehti saatavissa elektronisesti vai onko marssittava paikallisen yliopiston kirjastoon. Voit vaikka kopsata tosta vanhimmasta viitteestä lyhenteen Proc Soc Exp Biol Med, laittaa sen Terkon Journal navigaattoriin, ja sieltä löytyy ko. läpyskän piilopaikka. Helkassa Helsingin yliopiston kirjastot, ja Lindasta myös muiden yliopistojen kirjastot. Elektroninen aineisto on yleensä vain yliopistojen tutkijoille suunnattu, tosin esim. yliopistojen kirjastoista pääsee varmaan kuka tahansa noihin käsiksi. Kirjastoon voi tietty myös mennä kopsailemaan artikkeleita jos ostaa kopiokortin
Kiitosta paljon! Joskos nyt minäkin oppisin jotain tutkimuksista ja niiden sisällöstä
