Vituttanut koko viikon, kun ollut kipeenä viikonlopusta asti. Mitään fiksua en ole saanut aikaan, vaikka erilaisia rästikouluhommia olisi vaikka millä mitalla. Keskiviikkona oli jo parempi fiilis, ja teinkin silloin kevyen treenin, mutta torstaina flunssa oli vain entistä pahempi.
Tänään yöllä treenitauon herkistämänä sain kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässäni vedettyä itseäni ylöspäin yhden käden leuassa. Noin 90 asteen roikunnasta sain suljettua kyynärpääkulmaa ehkä 15—20 astetta, eli matkaa kokonaiseen toistoon on ihan pirusti vielä. Ihan huippufiilis kuitenkin, sillä ensimmäistä kertaa tuntuu, että tuo YKL on kehittynyt yhtään. Oli vain jotenkin niin mahtava tunne, kun tajusin, että mähän vedän itseäni ylöspäin. Hassua miten näin pieni asia voi muuttaa armottoman vitutuksen näin hyväksi tunteeksi. Nyt kun osaisi ottaa vielä jonkin aikaa kevyemmin, jotta pääsisin tästä flunssasta kokonaan eroon.