Syksy

[Jorkka]

Hola,

Subotai on näitä friikkejä syksyn lapsia, eli diggaan syksystä
Ruska kun tulee, niin ai-ai..
Kunhan toi ilkeä räntäkausi menee nopeesti ohi, niin no problemo.
Syksyisin on kiva treenata kesä kaljaturvotuksia vex jne.
Mut toisaalta mua ei saa kesäisin biitsillekään, jos ei oo jonkinlaista aurinkovarjoa..

Syksy on hyvää aikaa, treenit kulkee ja pidän pimeistä syysilloista.

Sama täällä!!! Nautin syksystä. Laskettelukelit lähenee ja reeni kulkee, kun kelitkää ei oo kovin suotusia ulkona oleilemiseen ja viileempi ilma pitää virkeämpänä Jotenki vaan tykkään tästä ajasta.. :haart:

 

[harde20]

En niinkään syysmasennuksesta, talvi on minusta aika ankeata aikaa.Syksy on mielestäni tunnelmallista ja värikästä aikaa milloin otetaan digikamera savuten kuvia kauniista luonnosta

 

[BettyBlu]

Pikku Lalli, toisen kokeman masennuksen asteesta ei oikein voi väitellä. Ja voin vaan puhua omista kokemuksista. Itse rakastan syksyä, mutta tammi-maaliskuun sais ottaa kalenterista pois. Ainut apu on ollut vain sukeltaa siihen fiilikseen ja tarttua pikku hetkiin. Kävellä jäällä ja ihailla auringon loistetta hangilla, siitä saa aivan uskomattomasti virtaa.

 

[Jakob]

Syksy on hienoa aikaa. Mikään ei ole siistimpää, kun kunnon syysmyrsky mökillä. Sadevermeet niskaan ja kallioille istumaan ja katselemaan myrskyävää merta. Sitten mökkiin tuli takkaan ja kuuma rommitoti käteen. Siinäpä sitä fiilistä .

Edit. masennuksesta en viitsi tilittää

 

[boyracer]

Syksy on paras vuodenaika kesän jälkeen! Luonto on kauneimmillaan ja saa hyviä valokuvia

Eikä tartte potea huonoa omatuntoa jos ei jaksa lähteä ulos kun siellä kuitenkin sataa vettä.

 

[tseif]

Ei syksy niinkään masenna kuin talvi. Varsinkin myöhemmin illalla, kun on pimeää, on mukava käydä kävelyllä tai lenkillä. Muutenkin tuntuu riittävän enemmän energiaa kaikkeen mitä tekee.

 

[D.Yates]

Pikku Lalli, toisen kokeman masennuksen asteesta ei oikein voi väitellä.

Ei pitäis varmaan aloittaa, mutta... meikäläisen mielipide on, että masennus on aina jollain tavalla itse aiheutettua. Jos asioihin aina suhtautuu asenteella onpa pimeää/sateista/tylsää/tms, niin varmasti masentuu ennemmin tai myöhemmin.

Mikään ei muuten voita kunnon hikilenkkiä myöhäisinä syysiltoina

 

[Pavetti]

Ei pitäis varmaan aloittaa, mutta... meikäläisen mielipide on, että masennus on aina jollain tavalla itse aiheutettua. Jos asioihin aina suhtautuu asenteella onpa pimeää/sateista/tylsää/tms, niin varmasti masentuu ennemmin tai myöhemmin.

Mikään ei muuten voita kunnon hikilenkkiä myöhäisinä syysiltoina

No en nyt sanoisi että masennus on aina itse aiheutettua. En mäkään mitenkään psyykkaa itteeni, että onpa paska keli ja sateista ja pimeää...
On syksyssä tietty hyvät puolensakin. Just toi lenkkeily pimeinä iltoina kuulokkeet korvilla on ihan ok homma :thumbs:

 

[Gillyanne]

Hola,

Subotai on näitä friikkejä syksyn lapsia, eli diggaan syksystä ...
... Syksy on hyvää aikaa, treenit kulkee ja pidän pimeistä syysilloista.

Täällä ilmoittautuu yksi friikki lisää! :kippis1: Syksy on ihanaa aikaa, minä menninkäinen viihdyn pimeydessä, ja joulunajan odotus on aika yhtä kivaa!

Mutta annas olla, kun tulee kevät ja vettätippuvat räystään, laulavat linnut yms... Silloin Gilly kulkee siipi maassa ja pää painuksissa, ja olo on vuorotellen :curs: ja :itku:.

 

[iivili]

Syksy -> :down: :( ja :0:

D.Yates, jos ei ole oikeasti ollut masentunut (erosurua tai muutaman päivän matalampia mielialoja ei lasketa), niin turha kovin äänekkäästi väittää, että kaikki masennus on itseaiheutettua. Joka syksy mäkin pyrin tsemppaamaan, tarkoituksella keskityn tekemiseen, en ajattelemiseen, menen ihmisten ilmoille ja osallistun sellaiseen puuhaan, mistä tiedän mulle tulevan paremman mielen. Lisäksi tietenkin itsesuggeroin kaikkia myönteisiä juttuja, koetan muistutella itteeni vahvuuksistani ja kuinka hyvin mulla oikeestaan meneekään.

Silti on melkein joka syyspäivä vetämätön ja haluton olo. Henkisesti reenitkin menevät enintään siedettävästi (fyysisesti sentäs yleensä ihan ok, mikä on tietenkin tärkeintä ), ei huvittaisi juuri koskaan syksyisin reenata yhtään. Tekisi mieli vaan lojua ja nukkuanukkunukkua. Sitten kun kumminkin vääntäytyy salille ja tekee reeninsä, niin kyllä se aina jonkun verran piristää loppujen lopuksi. Kaikenkaikkiaan en kutsuisi syksyfiiliksiäni masennukseksi, vaan hieman muita vuodenaikoja matalampi ja tummempi mieliala vain on. Oikea masennus tarkoittaa mulle kuukausia tai vuosia putkeen jatkuvaa kylmää ja pikimustaa mieltä, jossa ei pyöri mikään muu kuin kuolema. Siihen verrattuna jokasyksyiset hieman matalahkot fiilikset eivät juurikaan jaksa ahistaa.

Sitten taas heti tammikuussa mä pikkuhiljaa rupean piristymään samaa tahtia lisääntyvän valonmäärän kanssa. Keväällä ruoka maistuu, rauta on kevyttä, olen tarmokas, miehekäs ja seksikäs. :D

 

[Jartze]

Syksyhän on kaunista aikaa.. ainut miinus sille että jostain syystä pitkät koulupäivät väsyttää enemmän ku yleensä...