dressman sanoi:
Mike ja muut jotka seuraatte sykkeitä.. Kuinka nopeasti reenin jälkeen syke palautuu normaalille tasolle. Eli jos otatte lepo sykkeen ennen salille/reeneihin lähtiessä ja esim. 1/2 tuntia reenin jälkeen. Onko syke palautunut samalle tasolle? Mulla tahtoo olla ongelmana, että kroppa jää rasituksen jälkeen ylikierroksille useammaksi tunniksi eli syke takoo reenin jälkeen n. 15 - 20 lyöntiä enemmän kun ennen reenejä.
Sykkeen palautuminen riippuu rasituksen määrästä, kestosta ja tietenkin ihmisen kunnosta. Kovan treenin jälkeen leposykettä ei saavuteta enää samana päivänä. Käytännössä vasta nukuttu yö antaa sydämelle tilaisuuden levätä niin, että syke palautuu takaisin alas. Tosin jonkin poikkeuksellisen kovan fyysisen suorituksen jälkeen syke ei ole välttämättä palautunut vielä silloinkaan, esimerkiksi maratonia seuraavana aamuna syke saattaa hyvinkin olla 5-10 lyöntiä korkeampi normaaliaamuun verrattuna.
Sydämesi toimii sinänsä siis aivan normaalisti, eikä sinulla ole varsinaista ongelmaa. Tosin salitreeni ei ole kovinkaan aerobista, eli sykkeen ei pitäisi harjoittelun seurauksena nousta kovinkaan korkealle pitkäksi aikaa. Millainen on aerobinen kuntosi yleisesti ottaen? Palautumista olisi mahdollista parantaa aerobista kuntoa kehittämällä.
Eevanen sanoi:
Tervehdys kaikille, olen uusi täällä.
Olen pähkäillyt korkeahkojen sykkeitteni kanssa ja oli lohduttavaa lukea näitä kommenttejanne. Sitä vain vielä mietin, että maksimisykkeeni (en ole koskaan kyllä tarkasti mitannut) lienee jossakin 175 tienoilla, vaikka ikäni puolesta voisi olla hiukan korkeampi. Kuitenkin pystyn hölkkäilemään parikin tuntia 145 keskisykkeellä, jolloin prosentit olisivat aika huikeat. Tosin aloitan lenkkini useimmiten hyvin rauhallisesti ja lisään vauhtia vähitellen, eli sykkeeni on aika pitkään aikaa 130 - 140.
Minkä verran muuten psyykkinen stressi vaikuttaa sykkeisiin? Joskus jos hölkkään töistä kotiin sykkeeni on kummallisen korkea, vaikka joudun matkalla pysähtelemäänkin usein liikennevaloihin. Matkaa kotiin on sellaiset 10 km.
Maksimisykkeesi on todennäköisesti huomattavasti korkeampi. Et saavuta maksimisykettäsi kovalla lenkillä, eikä sen mittaaminen ole niin yksinkertaista, että se onnistuisi pelkällä mutulla. Maksimisyke on toki mahdollista mitata yksinkin sykemittaria apuna käyttäen tiettyillä rasitustesteillä, mutta tuollaiseen maksimisuoritukseen liittyy aina pieni riski. Riskin vuoksi suosittelen tekemään rasitustestin ensimmäisellä kerralla valvotuissa oloissa ammattilaisen ohjauksessa, ja jatkossakin kaverin kanssa.
Mikäli maksimisykkeesi olisi 175 ja kykenisit juoksemaan kaksi tuntia 145 sykkeellä, olisit poikkeuksellinen yksilö. Matalan maksimisykkeen lisäksi sinulta puuttuisi ihmisille tyypillinen sydämen suojamekanismi. Noin kovalla sykkeellä (% maksimista) liikuttaessa aivot suojaavat sydäntä vähentämällä sen rasitusta tietyn ajan jälkeen. Suojaaminen tapahtuu niin, että aivot yksinkertaisesti madaltavat sykettä, jolloin lihaksille ei riitä happea ja vauhti ja rasitus hidastuu auttamattomasti.
Itselläni tuo suojamekanismi alkaa toimimaan noin 75 minuutin kohdalla, ja asiasta tietämättömänä ilmiö pelästytti minut hieman sen ensimmäistä kertaa havaitessani. Aikaa ensimmäisestä omakohtaisesta havainnostani on kutakuinkin 10 vuotta. Olin juossut silloisen normaalin tunnin kestävän lenkkini n.170 sykkeellä (maksimi 200+) ja koska olo oli mitä mainioin, päätin juosta vielä sopivaksi arvioimaani kiertotietä (juostuna n. 30 minuuttia). Juostuani hetken kiertotietä sykemittariin asettamani sykerajat alkoivat hälyyttämään, mutta arvelin sen johtuvan vain alamäestä. Kiristin tahtiani, mutta syke ei suostunut nousemaan vielä tasaisellakaan osuudella. Päätin ottaa spurtin seuraavassa ylämäessä, mutta syke pysyi alhaalla. Ylös päästyäni puuskutin ankarasti, jalkani olivat hapoilla, syke pysyi edelleen alhaalla ja minua alkoi paleltamaan. Paleleminen oli erittäin outoa ottaen huomioon ylämäestä aiheutuva rasitus ja päälläni oleva verryttelytakki. Totesin jonkin olevan vialla ja hidastin reippaaseen kävelyyn. Syy selvisi lopulta juoksuaiheisesta kirjallisuudesta
Stressi, univelka, päivän ruokavalio jne. voivat kaikki vaikuttaa sykkeen kohoamiseen ja leposykkeeseen. Siinä ei ole mitään epätavallista.
