Pääpiirteissään mitä korkeampi syke, sitä isompi kalorinkulutus. Spinning 140 keskisykkeellä kuluttaa enemmän kaloreita kuin salitreeni 120 sykkeellä.
Tämä ei kuitenkaan pidä ihan aina paikkaansa. Jos tarkka kalorinkulutus halutaan mitata, sykkeen lisäksi pitää mitata myös hapenkulutus. Joillakin ihmisillä on luonnostaan korkea syke, mutta se ei tarkoita, että he lenkillä kuluttaisivat enemmän kaloreita. Tämän vuoksi joillakin ihmisillä sykemittarit antavat esim. juuri juostessa liian korkean kulutuksen. Jostain syystä tämä ilmiö on selvästi yleisempi naisilla: säännöllisesti lenkillä käyvillä naisilla saattaa syke nousta silti pienestäkin rasituksesta verrattain korkeaksi, jolloin sykemittari yliarvioi kalorinkulutuksen. Jos esim. tällaisen henkilön vierellä juoksee samassa kunnossa oleva 10 kg painavampi mies, mittari saattaa ilmoittaa naiselle saman kulutuksen. Ilmeisesti pienempikokoisilla naisilla (joilla on yleensä myös pienempi sydän) pulssi nousee helposti kompensoidakseen tuota pienempää pumppausvolyymia. Ainakin täällä kollegat ovat havainneet, että ilmiö on yleisempää etenkin lyhyemmillä naisilla (pituus korreloi sisäelinten koon kanssa enemmän kuin paino). Toki myös miehillä esiintyy samaa ilmiötä, mutta vähemmän.
Kaikkein selkein esimerkki sykkeen aiheuttamasta virheestä lienee jännityksen aiheuttama korkea pulssi: mikäli henkilöä jännittää paljon, sykemittari tulkitsee korkean sykkeen liikunnaksi, vaikka henkilö vain istuisi paikallaan. Jos mittauksen yhteydessä mitattaisiin hapenkulutus, selviäisi että kalorinkulutus ei ole juurikaan koholla.
