Sykemittarin kertoma karu totuus..

[JohnnyB]

Eipä paino aerobisessa työssä vaikuta...

Wintikka tarkoitti varmaankin että painavampi henkilö kuluttaa enemmän kaloreita samassa ajassa.
Kun lukee mihin Wintikka on vastannut, niin asiasta ei jää epäselvyyttä.

Mä olen saanut parhaimmillaan 140kg massoissa yhden tunnin aikana 1000 kcal eikä siinä tarvinnut edes hengästyä mitenkään pahasti. Mittarina on Polarin M52.

Jeps, hurjia eroja tehoihin tekee iso paino vrt. 140 kg äijä vs. 50 kg muija.

Muuten veikkaan, että sykemittarit näyttävät kalorit yläkanttiin.

 

[sade]

Nyt uskon tuon mittarin laskelmiin, sillä rauhallisemmalle punttitreenille lyhyellä lämmittelyllä näytti 190 kcal, mikä vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Samoin suht kevyelle kävelylenkille näytti vain 280 kcal. Tämän postauksen informaatioarvo varmaan huipussaan, mutta siis eipä tuo mittari mitään hirveitä lukuja näytä, ellei sitten tee pitkään kovalla sykkeellä .

 

[leadnose]

Eipä paino aerobisessa työssä vaikuta. Paino ei lisää hapenottokykyä. Pikemminkin pituus vaikuttaa. Maksimaalinen hapenottokyky on miehillä keskimäärin selvästi korkeampi kuin naisilla. Samoin isommilla eli pidemmillä hapenottokykyä on enemmän kuin pienemmillä.

Totta hitossa se paino vaikuttaa absoluuttiseen hapenottokykyyn. Jos 50 kg tytsyllä ja 100 kg miehellä suhteellinen hapenotto on kummallakin 60 ml/kg/min, niin 100 kg äijä haukkaa tuplasti happea ja kuluttaa samalla kaksi kertaa enemmän energiaa ja polttaa siis tuplasti kaloreita. Tuota pituus-juttua en käsitä, mistä sen revit?

 

[Voitto Kotiin]

Totta hitossa se paino vaikuttaa absoluuttiseen hapenottokykyyn. Jos 50 kg tytsyllä ja 100 kg miehellä suhteellinen hapenotto on kummallakin 60 ml/kg/min, niin 100 kg äijä haukkaa tuplasti happea ja kuluttaa samalla kaksi kertaa enemmän energiaa ja polttaa siis tuplasti kaloreita. Tuota pituus-juttua en käsitä, mistä sen revit?

Ei se paino hapenottokykyyn vaikuta juuri ollenkaan. Tuossa sinun esimerkissä tytsyn hapenotto on siis 0,06 l/kg/min x 50 kg = 3 l ja hemmolla 6 l. Jos Hemmo pudottaa painon 80 kiloon, hapenottokyky on yhä 6 l vai eikö? Silloin hapenotto olisi jo 75 ml/kg/min, joka alkaa olla jo helvetin kova luku.

Ja kyllä vain pituus korreloi hapenottokyvyn kanssa. 190 cm kavereilla on keskimäärin korkeampi hapenotto l/min kuin 180 senttisillä jne.

 

[Lanse]

Onkohan tässä mennyt vellit ja jauhot sekaisin ! Maximaalinen vo2 ja hapenottokyky ! Maximaallinen vo 2 voi olla 7 ltr tai 4 ltr ja silti 4 litran henkilöllä voi olla parempi hapenottokyky ! Kysehän on juuri henkilön painosta, mikä määrää hapenottokyvyn. Jos henkilöllä on painoa vaikka 80 kiloa tai 70 kiloa ja vo2 on 5,6 ltr, niin 70 kilosella on hapenotto 80ml/kg ja 80 kilosella 70ml/kg. Eli 80 kilonen ei pärjää millään teoreettisesti 70 kiloselle. 75 ml/kg ei ole mikään ihmeellinen arvo kenellekään urheilijalle, itsellänkin on juuri tuo sama mitattuna !

 

[rautakarhu]

Massahan toimii jakajana, että siitä voipi päätellä sen vaikutukset...

 

[Voitto Kotiin]

75 ml/kg ei ole mikään ihmeellinen arvo kenellekään urheilijalle, itsellänkin on juuri tuo sama mitattuna !

Vilkaisin Nokesin kirjasta aihetta. Korkein raportoitu mieskestävyysjuoksijan vo2max on 85. "Maailmanennätys" on 93. Terveiden nuorten miesten vo2max on normaalisti välillä 45 ja 55.

Eli kadun miehelle 75 ml/kg on aivan saatanan hyvä lukema ja urheilijallekin helvetin hyvä. Tosin pelkkä vo2max ei pelkästään suoritusta ratkaise. Joku Derek Clayton juoksi 70 vo2maxilla maratonin maailmanennätyksen 2:08:34 vuonna -69.

 

[Voitto Kotiin]

Onkohan tässä mennyt vellit ja jauhot sekaisin !

Ei mulla ainakaan. Kun puhutaan maksimaalisesta hapenottokyvystä, yksikkö voi olla l/min tai ml/kg/min. Riipuu aina tilanteesta ja asiasta, kumpi on käyttökelpoisempi.

Jos et pointtiani osannut lukea, kirjoitan sen vielä uudestaan: Jos tämä sinun 80 kiloinen kaveri, jolla maksimaalinen hapenottokyky on 5,6 l/min, laihduttaa 10 kiloa, maksimaalinen hapenottokyky on yhä 5,6 l/min.

 

[Lanse]

-> Voitto kotiin ! maximaalinen litratilavuus ei ole ns. hapenottokyky, mitä tässä haetaan ! Tuolla sinun ideallasi voisi joku 220 cm pitkä iso mies voisi omata parhaimman hapenottokyvyn maailmassa. Saattaisi tuollaisella kolossilla olla melkoisen suuret keuhkot 10 ltr !! Taitaa olla Nokesin tiedot vähän päivittämättä. Tietääkseni suomalaisella Samuli Vasalalla on mitattu 90 ml arvon, kuten Myllylälläkin. Kovimpia hapenottoja eri tietolähteiden mukaan on ollut Miquel Indurainilla, jolla "tietolähteen" mukaan vo2 ollut lähemmäs 8 ltr, mutta paino 80 kg, joten tarkkoja tietoja ei ole käytössä ! Mittausmenetelmät myös vaihtelevat saaduissa arvoissa, joten kaikki eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vielä enemmän kuin ml/kg, vaikuttavat urheilijan suortuskykyyn aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot, jotka loppujen lopuksi määräväät henkilön suorituskyvyn, edellyttäen, että millejä on muutenkin tarpeellisesti ! Pelkällä kovalla vo2 arvolla ei ole paljon merkitystä, jos muut asiat eivät kunnossa. Itsellänikin vo2 oli mittaushetkellä vain 5,47, eli ei mikää ihmeellinen !

 

[Voitto Kotiin]

-> Voitto kotiin ! maximaalinen litratilavuus ei ole ns. hapenottokyky, mitä tässä haetaan ! Tuolla sinun ideallasi voisi joku 220 cm pitkä iso mies voisi omata parhaimman hapenottokyvyn maailmassa.

Mitähän oikein yrität selittää. Kuka tässä on puhunut litratilavuudesta. Tässä puhutaan siitä, kuinka paljon on maksimaalinen hapenottokyky. Siis kuinka paljon pystyy happea käyttämään. Eli kuinka paljon pystyy tekemään aerobista työtä polttamalla rasvoja ja hiilihydraatteja hapella. Yksikkö on yleensä l/min tai ml/kg/min.

Jos tuota 220 senttistä vertaa 180 senttiseen kaveriin, niin todennäköisesti hänellä on isompi sydän, isommat keuhkot, suurempi veren tilavuus, enemmän lihaksia (samanlaisella treenillä) ja myös suurempi hapenottokyky l/min. Totta helvetissä pituus vaikuttaa. Ellei vaikuttaisi, kaikki menestyvät kestävyysurheilijat olisivat kääpiöitä.

 

[Lanse]

-> Voitto kotiin ! Sinähän tässä olet puhunut litratilavuuksista hapenottokyvn mittarina, älä pistä omia juttujasi minun piikkini ?! Toisekseen pituus ei välttämättä takaa mitään huippu tilavuutta. Tiedän monta heppua, jotka ovat minua aianakin 10 senttiä lyhyempiä ja omaavat isomman litratilavuuden ! Suhteellinen mittaustapa on ainoa oikea tapa mitata hapenottoa eli ml/kg. Muu on pelkkiä numeroita.

 

[Voitto Kotiin]

-> Voitto kotiin ! Sinähän tässä olet puhunut litratilavuuksista hapenottokyvn mittarina, älä pistä omia juttujasi minun piikkini ?! Toisekseen pituus ei välttämättä takaa mitään huippu tilavuutta. Tiedän monta heppua, jotka ovat minua aianakin 10 senttiä lyhyempiä ja omaavat isomman litratilavuuden ! Suhteellinen mittaustapa on ainoa oikea tapa mitata hapenottoa eli ml/kg. Muu on pelkkiä numeroita.

Voi voi. Taitaa olla turha yrittääkään mutta yritetään. l/min eli litraa minuutissa ei ole mikään tilavuusmitta. Jos olet tästä eri mieltä, jätetään asia tähän.

Ja ml/kg ei ole mikään hapenottokyvyn yksikkö. Siinä pitää olla myös aika mukana.

Eikä "suhteellinen tapa" todellakaan ole mikään ainoa oikea mittari. Jos haluan seurata hapenottokyvyn kehitystä, l/min on parempi, koska se ei ota huomioon painon muutoksia.

 

[Lanse]

No voi, voi Voitto ! Mitähän sä oikein jauhat 1 Ensin puhut hapenottokyvystä ja tilavuuksista ! Sitten se ei olekaan yhtään mitään ? Omia puheistasi pyörrät ! Tottakai ml/kg on ainoa mitta hapenoton mittaamiselle. Aikayksikköhän kuuluu vo 2 mittaamiseen tietysti eikä tarvi erikseen mainita (siis minuutissa) sisältyy tietysti samalla ml/kg /minuutissa !

 

[Voitto Kotiin]

Asia selvä

 

[Wintikka]

Heh, on muuten varmaan suurimmalle osalle nämä termit aika outoja. Ainakin mulle on.....

 

[AerK]

Heh, voisi sanoa että jokainen kiistakumppaneista on jossain kohdassa oikeassa
Maksimaalinen hapenottokyky eli VO2max (joo sori, ettei tuossa V:n päällä ole pistettä ilmaisemassa tilavuutta ja että 2max ei ole alaindeksinä) voidaan ilmaista joko absoluuttisena arvona eli l/min tai kehon painoon suhteutettuna suhteellisena arvona ml/kg/min. Kyllä noihin yksiköihin aina liitetään tuo aika, vaikkakin puhekielessä puhutaan litroista ja milleistä. Periaatteessa suurempi kehon koko nostaa hapenoton absoluuttista arvoa, mutta kun samalla kehon paino useimmiten on myös korkeampi, saavutettu etu tasoittuu milleissä.
Yleensä on ajateltu absoluuttisen maksimaalisen hapenoton olevan merkityksellinen lajeissa, joissa omaa kehon painoa ei tarvitse kannattaa. Vastaavasti suhteellinen maksimaalinen hapenottokyky on merkitsevämpi lajeissa, joissa kehon painoa kannatetaan tai joissa tapahtuu runsaasti kiihdytyksiä.
Suhteellinen arvo suosii jossain määrin kevyitä ihmisiä ja rankaisee vastaavasti painavia, jolloin on ehdotettu hapenoton ilmoittamista siten, että jakajana olisi kehon paino potenssiin 2/3 tai 3/4. Tämä tasaa tuota kevyiden ja painavien välistä eroa. Tosin julkisuudessa ei ole näkynyt vielä noin ilmoitettuja "millejä", jotka potenssiin 2/3 kohdalla ovatkin kunnioitusta herättävän korkeita, 250-300 milliä :D
Maksimaalinen hapenotto ilmaistuna litroina minuutissa saatetaan sekoittaa keuhkojen tilavuuteen, molemmilla kun arvot tulevat kohtalaisen lähekkän. Yksikkö on tietysti eri.
75 millin miehet eivät kyllä kovin yleisiä ole, 80 millin ylitys on jo harvinaista. Melkein 80 millin miestä voisi kutsua viiden rinkulan kisojen vakio-osallistujaksi. Maksimihapenotto saadaan tuolla tasolla tarkasti vain ergospirometrillä mittamalla, ja käytety kuormitusmalli (pitkä vai lyhyt testi) vaikuttaa. Lisäksi ergospiron kalibrointi, toimintaperiaate sekä kaasu- ja virtaussignaalien yhdistämismenetelmä voivat tuottaa todellisuudesta poikkeavia tuloksia.

Jos nyt joku haluaa kansainvälistä dataa maksimaalisesta hapenotosta ja sen testaamisesta, niin tuossa olisi manuaali http://www.acsm.org/publications/books.htm#guidelines.

 

[zoxe]

Itselläni polar S625X ja tuntuis toimivan. Oikeastaan minkä olen huomannut niin kulutukseen ei vaikuta kuin matka. Siis ihan sama kuinka nopeasti juoksee, jos juoksee saman matkan on kulutus melkein sama.

Mites noi juoksumatot, kun niihin ei kuitenkaan syötetä omia tietoja eikä ne mittaa sykkeitä, eli ne ei varmaan ainakaan kovin hyvin toimi. Paitsi jollain keskiarvoihmisellä

 

[Voitto Kotiin]

Itselläni polar S625X ja tuntuis toimivan. Oikeastaan minkä olen huomannut niin kulutukseen ei vaikuta kuin matka. Siis ihan sama kuinka nopeasti juoksee, jos juoksee saman matkan on kulutus melkein sama

Ja tietysti paino. Jos laihdutat 5 % painostasi, kulutus pienenee samalla matkalla 5 %. Tosin pystyt myös juoksemaan samassa ajassa samalla teholla 5 % kovempaa ja matkan pidentyessä 5 %, kulutus pysyy ennallaan.

 

[iivili]

Puhutaan kovasti painosta, mutta koska tämä on pakkotoisto.com, niin pitää olla tarkempi sen suhteen, onko kyseessä läski vai lihas. Eli onko näihin hapenottokykyasioihin merkitystä, onko (kestävyyslajin kannalta katsottuna) ekstramassa lihaa vai läsää?

Tai no, ehkä sitten puhutaan jo hapenkulutuksesta, eikä hapenotosta, jos pohditaan, notta onko paino lihasta vai läsää.

Tuli vain tuo mieleen, kun aikoinaan kävin UKK-testin tekemässä. Sain huonon tuloksen vain painoindeksini takia, joka on siinä vähän päälle 28. Kävelyaika oli aika keskiverto, mutta sykkeeni noin 10 lyöntiä matalampi, kuin muilla, joten noi lukemat antaisivat ymmärtää, että kuntoni on hyvä, koska syke on korkeasta painosta huolimatta matala testissä. Ei kelvanneet perustelut testaajille, koska "Meillon nää taulukot.". :jahas:

 

[Voitto Kotiin]

Puhutaan kovasti painosta, mutta koska tämä on pakkotoisto.com, niin pitää olla tarkempi sen suhteen, onko kyseessä läski vai lihas. Eli onko näihin hapenottokykyasioihin merkitystä, onko (kestävyyslajin kannalta katsottuna) ekstramassa lihaa vai läsää?

Asialla ei käytänössä ole merkitystä. Kilo läskiä ja kilo lihasta painaa molemmat kilon ja kilon siirtäminen paikasta toiseen vaatii tietyn määrän energiaa.

Mutta jos vähän tarkemmin tarkastelee asiaa ja vertailee vaikka saman painoisia kaksoisveljiä, joista toinen on läski ja toinen lihaksikas: Todennäköisesti lihaksikkaan aerobinen suorituskyky on parempi. Mikä tahansa liikunta on aina parempi vaihtoehto sydämen kannalta kuin ei mikään. Lisäksi lihakset voivat kertoa asenteesta ja luonteesta, joka myös tärkeä asia tulosten tekemisessä. Ja myös: pitkässä suorituksessa yksi rajoittava tekijä on lihaskunto (paketin pitää pysyä kasassa).