syömishäiriö mässypäivänä?

[Kettuprkl]

Itse aion vältää mässäilypäiviä. Syn joka päivä pikkuisen jotain makeaa. Kuten muutama karkki, tai kahvi pulla. Mässäilyä en oo oikeen ikinä osannu makealla tai esim sipseillä. Jostain kumman syystäö olen oikeasti elämäni iakana ostanut sipsejä ehkä noin viisi kertaa, en vaan oikeen perusta. Suklaata tosin on tullu vedettyä. Sitäkin nykyään harvemmin.

Jos pakkosyöpöttely kohtaus iskee niin vedän just jotain raejuustoo, johon purkillinen ananasta tai tonnikalaa! NAM !

Yksi syy myös miks harvemmin alkaa mässäilyttää on se, että juon kahvia noin 2-3 pannullista päivän aikana. Puolenlitran kuppi ja aina on oltava kahvia siinä jos istun koneella tai katson televisiota. Sokeria en enään käytä siinäkään kun maks yki sirkkupala. Äklöttää ajatus kun joskus 14v vedin kahviin 2,5dl kuppiin 5 palaa sokeria....

Taisin taas poiketa asiasta :P Sori kirjotin nin pitkään etten enään viitti poistaa :D

 

[Rae-]

todellinen mässypäiväni on aina kokopäiväistä ahmimista. pystyn kuukauden kaikki muut päivät hillitsemään itseni ja suunnittelen lähes päivittäin tulevaa herkuttelupäivääni - joka on ylilyönti kaikin tavoin. tässä on se kaikki, mitä yleensä ahmin herkuttelupäivän aikana normaalin aamupalan lisäksi: iso pitsa, paketillinen suklaakeksejä, suklaalevy, 200g karkkeja, donitsi, jäätelöpuikko, 2 muffinia ja vanukas. HÄVETTÄÄ, nyt kun kirjasin sen tuohon :( kaiken tuon jälkeen olo tietenkin aivan kammottava ja oksettava (mutta en siis oksenna) ja lupaan itselleni ensi kuussa ottaa kevyemmin - en vain mahda itselleni mitään! tuntuu jotenkin kovan kuukauden kiristelyn jälkeen ansaitulta syödä yksi päivä juuri niin kuin haluaa!
!!! QUOTE]

MMph.. Olisi hyvä tietää kuinka pitkään olet jatkanut tuota "kierrettä" ja onko sinulla ollut aikaisemmin ongelmia syömisien kanssa?

Terveeltä se ei kuitenkaan kuulosta, joten "anna mennä vaan" -kommentit:curs: ja natalie, sinun mässypäiväsi herkkujen määrä oli ainakin puolet pienempi kuin hikikiitäjän........

Kuten sanottu fyysisesti mässäilypäiväsi hikikiitäjä tuskin vaikuttavat pitkällä tähtäimellä painoosi tai rasvan määrään kropassasi, koska olet dietillä aina koko seuraavan kuukauden ahmimispäivän jälkeen..
MUTTA, koska olosi on psyykkisesti noin huono ahmimisen jälkeen, se ei ole tervettä käyttäytymistä.. Ja tummentamani kohdat pistivät ainakin omaan silmääni.. Ilmeisesti olosi ei ole hyvä kuukauden muinakaan päivinä?
Voisit ehkä hakea apua esim. ravintoterapeutilta tai joltakin muulta asioihin perehtyneeltä, jotta saisit selkeän ja terveellisen ravintosuunnitelman dietillesi, mikälisikäli sen 3kg:n pudottaminen on todellakin tarpeellista..
Tietty myös voit itse onkia tietoa asiasta ja lukea esim. punttimimmien osiolta mitä söii tänään/eilen-threadia..

Tsemppiä :thumbs: ongelmasi voi tuntua suurelta/pieneltä, mutta kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, ettei se kehity vielä huonompaan suuntaan

 

[Leelucky]

Mä olen vähän eri mieltä tuosta terapeutille tai psykiatrille menemisestä. Mielestäni vähän yliampuvia neuvoja suhteessa tilanteeseen. Jos henkilöllä on syömishäiriö niin kyllä se näkyy jokapäiväisessä elämässä, ei yhtenä päivänä kuukaudessa. Kaivoin tuossa vanhan postaukseni esille toiselta palstalta. Hieman taustaa postille: marraskuussa 2005 aloitin täydellisen ruokavalion siistimisen "herkkujen" osalta. Helmikuussa 2006 siirryin kilpailuihin tähtäävälle dieetille joka kesti seuraavat 24viikkoa. Itse dieettiaikana en sortunut kertaakaan herkutteluun(jossei hiilaripäivien sapuskoita dieetin lopulla lasketa), suunnittelin vain mitä syön sitten dieetin päätyttyä.
No, dieetti päättyi syksyllä ja sen myötä muuttui ruokavaliokin:

"Dieetin päätyttyä seuraava probleema oli syöminen, kaikki mitä olin kieltänyt itseltäni viimeisen reilun puolivuotta tuntuikin nyt entistä houkuttelevammalta, käytännössä elin suklaalla,pizzalla,makeisilla,leivoksilla... kalorit reilusti yli 10000/päivä kun niitä väliin tuli laskeskeltua. Aamuisin päätin aloittavani normaalin ja terveellisen ruokavalion,puolenpäivän maissa huomasin taas vatsa pyöreänä ahtavani herkkuja koneeseen. Helvetin moisen työn ja tuskan takana oli opetella syömään taas normaalisti. Herkuttelukauden jälkeen iski fläsäkammo ja palasin hetkeksi laskemaan taas kaloreita ja elämään dieettipöperöillä. Meni tuossa kait parisen kuukautta ennenkuin oppi elämään normaalisti."

Olo oli aika paha niin henkisesti kuin fyysisestikin. Fyysisesti siinä mielessä, että kroppa oli juuri ottanut n.17kiloa nestettä parin viikon aikana.

Eli mulla riittää itsekuri dieettaamaan vaikka vuoden ilman minkäänlaisia sortumisia. Mutta sitten kun annan itselleni sen jälkeen luvan syödä niin määrällä ei ole rajaa. Kerta kuukaudessa ei todellakaan ole paha juttu, mutta sen yhden kerran jakaminen useampaan kertaan voisi tosiaankin olla hyvä juttu, jollei kerta kuussa herkuttelu onnistu omien suunnitelmien mukaisesti.

 

[Fiona]

Rae-:n kanssa samoilla linjoilla. Jo se, että henkilö itse kokee tämän ongelmaksi, kertoo siitä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Ei voi olla kovin hyvä asia, jos mässäämisestä seuraa hirvittävä morkkis ja joutuu makaamaan koko päivän kipeänä sängyssä. Ei ehkä syömishäiriö, mutta jonkinlaista häiriösyömistä.

Entä jos yrittäisi tehdä herkuttelusta hieman sallitumpaa ja arkisempaa? Ehkä silloin se ei menisi noin yli joka kerta? Eihän tuo kerran kuussa ähkyyn itsensä syöminen ole millään tavalla kivaa tai nautinnollista… Eikä todellakaan mielestäni mitään tavoiteltavaa toimintaa. Mieluummin 200 g karkkia kerran viikossa kuin 800 g yhdeltä istumalta.

 

[hikikiitäjä]

MMph.. Olisi hyvä tietää kuinka pitkään olet jatkanut tuota "kierrettä" ja onko sinulla ollut aikaisemmin ongelmia syömisien kanssa?

MUTTA, koska olosi on psyykkisesti noin huono ahmimisen jälkeen, se ei ole tervettä käyttäytymistä.. Ja tummentamani kohdat pistivät ainakin omaan silmääni.. Ilmeisesti olosi ei ole hyvä kuukauden muinakaan päivinä?

olen aina syönyt aika paljon kaikkia herkkuja ja liikkunut normaalisti, mutta pari vuotta sitten kun päätin todella kohottaa kuntoani ja samalla kääntää ruokavaliota terveelliseempään suuntaan, en voinut enää sallia itselleni milloin-vain-herkkuja, joten aloin rajoittamaan herkkupäivän kerran kuukauteen, nyt viimeisen puolen vuoden aikana olen vain huomannut, että sitähän tulee vedettyä itsensä aina ihan kipeäksi, kun kerran saan syödä.
olo on todella hyvä kuukauden muina päivinä, sillä voin suunnitella sitä kuukauden kohokohtaa! joten luulen, että syön tarpeeksi normipäivinä, koska kroppa on tyytyväinen. ongelma on varmaan se, että silloin, kun saan syödä kunnon herkkuja, niin sitten niitä pitääkin saada paljon! voisin tosin kokeilla että ensi kuussa syön mässypäivänä vaikka vain esim. pitsan, donitsin ja suklaalevyn. Tuosta tulen todella jo täyteen, mutta en ähkyyn! se on vaan niin vaikeaa lopettaa, kun on kahminut kaupasta kaikki siihen silmien eteen...

 

[Leelucky]

ongelma on varmaan se, että silloin, kun saan syödä kunnon herkkuja, niin sitten niitä pitääkin saada paljon!

Itsepä tuossa sen sanoitkin. Kolmannen kerran: jaa useammalle päivällä kuukaudessa se herkuttelu. Silloin sitä ei tarvitse suunnitella kuukausi etukäteen ja kahmia kaupasta kaikkea mikä silmiin osuu, kun tiedät että seuraavaa kertaa ei tarvitse odottaa kuukautta vaan viikko tai pari.

 

[luumu]

Kun aikansa syö terveellistä ruokaa, ei tee mieli makeisia, sipsejä tms. Kyllä ne toki edelleen suussa hyvältä maistuvat, mutta niitä ei samalla tavalla himoitse ja ne voi ohittaa.

Ja tiedän mistä puhun. Olen hedonisti ja armoton herkkuperse. Aikanaan irtomakeisia ei voinut ostaa alle 1kg kerralla ja kaikki sekin syötiin yhdeltä istumalta leffaa seuratessa. Leivonnaisia meni todella se pelti kerralla.

Nyt syömiseen liittyvät himotukset ovat kohdistuneet eri tavalla: voi tehdä mieli esim. itse väsättyä hampurilaista, jossa on välissä kaikkea mahdollista tai 10 hapankorppua, joissa päällä kunnolla juustoa.

Jos ajatuksensa keskittä ns. perinteisiin herkkuihin, luo helposti itselleen mielentilan, jossa kaikki hyvä ja rento liittyy niihin. Tilanne on täysin sama kuin päihteiden kanssa.

Nykyisin "ylilyönti" voi olla se, että tulee päivän aikana vain syötyä liiaksi, mutta sekin on tavallista ruokaa. Ehkä jotain sämpylöitä, lohkoperunoiden triplasetti tms.

 

[Heikki722]

Mun mielestä toi oli ihan loiva mässypäivä.

 

[Juzu]

Kun aikansa syö terveellistä ruokaa, ei tee mieli makeisia, sipsejä tms. Kyllä ne toki edelleen suussa hyvältä maistuvat, mutta niitä ei samalla tavalla himoitse ja ne voi ohittaa.

Ja tiedän mistä puhun. Olen hedonisti ja armoton herkkuperse. Aikanaan irtomakeisia ei voinut ostaa alle 1kg kerralla ja kaikki sekin syötiin yhdeltä istumalta leffaa seuratessa. Leivonnaisia meni todella se pelti kerralla.

Nyt syömiseen liittyvät himotukset ovat kohdistuneet eri tavalla: voi tehdä mieli esim. itse väsättyä hampurilaista, jossa on välissä kaikkea mahdollista tai 10 hapankorppua, joissa päällä kunnolla juustoa.

Jos ajatuksensa keskittä ns. perinteisiin herkkuihin, luo helposti itselleen mielentilan, jossa kaikki hyvä ja rento liittyy niihin. Tilanne on täysin sama kuin päihteiden kanssa.

Nykyisin "ylilyönti" voi olla se, että tulee päivän aikana vain syötyä liiaksi, mutta sekin on tavallista ruokaa. Ehkä jotain sämpylöitä, lohkoperunoiden triplasetti tms.

Komppaan tätä.

Itse tein joskus pahimpina aikoina lähes kokonaisesta ranskanleivästä itselleni "patongin". Tuli vedettyä limpparia muutama litra päivässä ja päälle iso pussi karkkia (leffaherkkuja). Pellillinen leivontatuotteita meni helposti sen aikaisen vaimokkeen kanssa, myös leffaa katsoessa. Jäätelöpaketti ei kauaa vanhentunut yms yms yms.

Nyt tosiaan kun himo iskee niin tahtoo tehdä pari, ehkä kolmekin ruisleipäsiivua ja päälle juustoa tai jotain leikkelettä, tai vain normaalia ruokaa mitä jäi aterialta ylitse. Karkkia kohtaan ei ole himoa enää ollut vuosiin, onneksi. Siitä on päästy eroon.

Itsellänikin tuo ylilyönti on samanlainen kuin lainaamassani tekstissä. Tulee syötyä sitä normaalia ruokaa paljon ja/tai leipää päälle.

Tuohonkin voisi yhtyä, että aikansa kun syö fiksusti. Itselläni tähän meni pari kolme vuotta kunnes opin kunnoilla tavoille. Nykyään kun syö säännöllisesti niin ei tule niin pahoja ahmimishetkiä ja jos tulee, niin se on terveellisempää ruokaa.

Vaatii aikaa ja työtä että tuohon pääsee, mutta jos minusta on siihen, on varmasti muistakin

 

[metalman]

En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos kerran kuussa ahtaa ittensä täyteen paskaa. Ongelma lienee siinä että threadin aloittajalle tulee tästä henkisesti paha olo. mutta miksi? Jos elät fiksusti muuten, ei tossa ole MITÄÄN pahaa. Anna mennä vaan, olet sen ansainnut.

Ite ainakin tykkään sipseistä, suklaasta jne jne, mutta en salli niitä itselleni kuin todella harvoin, muuten elän todella siististi. Miksi ihmeessä haluaisin kieltää itseltäni kokonaan kaikki herkut?

Täysjyväriisi, ruismakaroni ja rasvaton jauheliha on hyvää, mutta jokus sitä vaan kaipaa pizza ja sipsiövereitä =)

Tämä vain minun mielipiteeni, mutta jokaisen pitää toimia niinkuin itsestä tuntuu hyvältä. Jos tuo ahtaminen tuntuu jälkeenpäin pahalta, niin ehkä sitten tosiaankin kannattaa yrittää muuttaa käyttäytymistään.

 

[Aivi]

terveellinen herkuttelu viikoittain mulla tarkoittaa sellaisia (ekstra-annoksia) esim. kuivattuja hedelmiä, omatekoista persikka- tms. rahkaa, pähkinöitä, jukurttia, ruispitsaa terveellisesti tehtynä yms. vaikka nämä ovatkin tosi ihania, niin silti kaipaa sitä hemmetin rasvasta ja sokerista mömmöä!
jos jakaisin herkkupäivän useammalle päivälle kuukaudessa, luulen, että kävisi niin, että ne annokset vain suurenisivat joka herkkupäivä ja tuloksena olisi neljä kuvailemaani päivää yhden sijasta!
mittani ovat 164cm/53kg, joten paino sinällään ei ole ongelma. tosin löllyvän vatsani ja sellulliittireisieni takia toivoisin muutaman kilon painon pudotusta ja kiinteytystä. en ole mikään hifistelijä, syön perusterveellistä ruokaa usein ja pieniä annoksia ja pidän kuntoilemisesta, mutta suurempi ongelma taitaa olla joka päivä mielessä pyörivä ajatus mässypäivästä, sen suunnittelemisesta jne. ja pelkään, että (minun keholleni) suuri määrä mässyä pilaa todella kaiken kuntoilun ja terveellisen syömisen kuukauden ajalta!! painokin nousee päivässä parilla kilolla :(

Mun mielestä mässypäivän ruokamääräsi ei ole mikään hirvittävä, mutta kyllä tuostakin määrästä huono olo tulee. Huolestuttavampaa on, että sinun kokoisesi tyttö kokee tarpeelliseksi laihduttaa 3kg:a.

Olet kuin minä joitakin vuosia sitten. Pituutta 169cm ja painoa oli tuolloin 54kg ja halusin pudottaa pari kiloa...Nyt painan noin 59kg ja mielestäni näytän paremmalta kuin tuolloin. Ymmärrän, että "löysää" voi olla laihallakin, mutta suosittelen, että unohdat dietit. Keskity mieluummin lihasten hankkimiseen ja kunnon kohottamiseen. Lisää vaikka punttitreenin määrä 4krt/vko. Kun saat lisää lihasta kroppa näyttää timmimmältä, vaikka paino nousisi. Kun ohjelmassa on mukana aerobista ja ruokavalio on kunnossa niin turhaa läskiä ei pääse kertymään ;) Jos nyt laihdutat sen kolme kiloa, niin saatat vain menettää lihasta. Selluliittiä voi hyvinkin jäädä. Mutta kun hankit lihaa sinne nahan alle niin tulos on huomattavasti parempi. Suosittelen mahdollisesti diettaamaan vasta sitten, kun lihaksia on riittävästi.

Ahmimishimokin on tuttua. Kun ei syö riittävästi huutaa kroppa sitä sokeria ja rasvaa. Ja kun herkkupäivä tulee tekee mieli syödä mitä tahansa. Niin tein minäkin ennen, 6 päivää söin puhtaasti, mutta liian vähän ja sitten kerran viikossa vedin mitä mieli teki pitsan/sipsejä, ison pussinkarkkia,jäätelöä ym. Ja olo oli ihan paska henkisesti ja fyysisesti. Paino nousi parikiloa moneksi päiväksi ja turvotti. Sitten, kun tajusin alkaa syömään riittävästi ihan päivittäin, herkuttelu himo katosi. Kun massu on täynnä terveellistä sapuskaa ei tee mieli mässätä. Okei siis tottakai joskus voi herkutella, vaikka kerran viikossakin, kun muistaa kohtuuden. Eli muuten normaalit ruuat, mutta 1-2 aterialla mitä lystää. Ei ne herkut lopu maailmasta ;)

 

[RapidAid]

Mä olen vähän eri mieltä tuosta terapeutille tai psykiatrille menemisestä. Mielestäni vähän yliampuvia neuvoja suhteessa tilanteeseen. Jos henkilöllä on syömishäiriö niin kyllä se näkyy jokapäiväisessä elämässä, ei yhtenä päivänä kuukaudessa.mukaisesti.

Niin, no sitä mä hainkin takaa, että turha sinne psykologin/psykiatrin juttusille on mennä jos kokee sen yliampuvaksi. Itse en ymmärrä mitä yliampuvaa terapeutille menemisessä on, vaikka tilanne ei olisikaan kovin kummoinen. Rahatilanne on mielestäni ainoa syy jättää menemättä. Turha sitä on odottaa, että ongelma on jokapäiväinen. Mitä nopeammin saa apua ja vinkkejä niin sitä parempi. En missään nimessä tarkoita, että Hikikiitäjä välttämättä tarvitsisi terapeutin neuvoja tai että tilanne kuullostaisi jotenkin todella huolestuttavalta. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että siitä voi olla paljonkin apua. Mutta jos ongelma ratkeaa ilmankin niin aina parempi. Itsellä tuo syömishäiriö vain kehittyi kovin äkkiarvaamatta ja huomaamattomasti ja alkoi nimenomaan pieninä ruokaan liittyvinä ahdistuksina. Jos olisin heti mennyt alan ammattilaisen juttusille ei tilanne varmastikaan olisi kehittynyt sellaiseksi kuin se kehittyi. Eli lopulta kun apua hain niin oli jo paniikkihäiriö, masennusta ja sain lääkitystä. Olisi vaan voinut hoitua niin paljon helpomminkin jos olisin ajoissa saanut apua. :wall: Mutta ihan miten itse asian parhaaksi näkee tietenkin! :kippis1:

 

[Amaryllis]

Sillä se lähtee millä se on tullutkin ;)

Eli itse pääsin makean- ja rasvaisenhimosta lähes täysin lisäämällä rasvaa ruokavalioon (hh kustannuksella) ja harventamalla ateriavälit. Kyllä, vaikka olen piskuisella dieetillä ja kalorit siinä 1200-2000 vaihdellen ja riippuen liikunnasta, niin tuntuu että vedän sitä rasvaa melkein suupielet kiiltäen. Syön päivässä pari-kolme ateriaa joista tulen KUNNOLLA täyteen (ja herkullista ruokaa, ei tyhjää e-koodikevythöystöä) eikä nälkä tai himot juuri vaivaa väliaikoina. Voi olla, että geneeriselle bodyihmiselle usein ja vähän syöminen, riisivuoret ja rypsäritilkat käy, mutta mulle ne ei käy joten lakkasin hakkaamasta päätäni seinään.

Rasvan lisääminen ei siis välttämättä tarkoita sitä, että lotraat rasvalla, vaan että kokeilet säätää sen määrää vähitellen vähän ylöspäin. IMHO sulla on ongelma jos herkut pyörii mielessä lähes päivittäin ja saat ainoastaan rautaisella itsehillinnällä tiivistettyä herkuttelun yhteen päivään. Normaaliin ihmiseloon ei kuulu sellainen, mutta ei se myöskään mielestäni tarkoita että päässä olisi vikaa. Treenauksen määrään nähden minusta myös kaloreita ehkä vähäisehkösti.

 

[nylonmoon]

Mässypäivän jälkeista fyysistä pahaa oloa on minulla on ainakin helpottanut se, että koitan mässypäivän aikan syödä myös jonkin verran kasviksia ja leipää, joista saa kuitua. Yksi asia, mitä olen oppinut välttämään mässypäivinä, on liiallinen suolan syöminen. Mäkkärin ruuista ja pitsoista saa äkkiä tupla- tai triplamäärän suolaa tavalliseen päivään verrattuna ja ainakin minulla se tuntuu kropassa seuraavana päivänä.

Jos haluaa loppuelämän ajan syödä pakkomielteettömästi ja terveellisesti ilman sen tiukempia tavoitteita, kannattaa yrittää syömisestä yrittää rakentaa luonteva osa päivää ja elämää, ei sen keskipistettä. (Tähän pyritään! :thumbs: )

 

[kilppuli]

millainenkohan mahtaa olla hikikiitäjän normipäivä..+ eli ne muut päivät kuukaudesta?
ikävää jos koko muun kuukauden ajattelu menee tuohon yhteen mässypäivään nääs..kohtuus kaikessa, kohtuudessakin ;)

 

[hikikiitäjä]

millainenkohan mahtaa olla hikikiitäjän normipäivä..+ eli ne muut päivät kuukaudesta?
ikävää jos koko muun kuukauden ajattelu menee tuohon yhteen mässypäivään nääs..kohtuus kaikessa, kohtuudessakin ;)

kyllä mä mielestäni syön kaikkia tarvittavia ravintoaineita tarpeeksi ja annan mahan tulla täyteen aterioilla normipäivänäkin (syön noin 3 h välein), joten en oikein osaa uskoa, että kehoni vaatisi lisää rasvaa ja sokeria sen takia, että syön liian vähän tai yksinkertaisesti...??

 

[okeido]

Jos haluaa loppuelämän ajan syödä pakkomielteettömästi ja terveellisesti ilman sen tiukempia tavoitteita, kannattaa yrittää syömisestä yrittää rakentaa luonteva osa päivää ja elämää, ei sen keskipistettä.

Aamen!

Dieetin aikana ruokavalion tasapainottaminen on valitettavasti sen verran kova homma, että kyllä syömisiään ajattelee syödessään ja oleessaan syömättä, siis aina. Söin äsken välipalan ja nyt jo mietin, milloin on seuraava tilaisuus tai pakko syödä ja miten siihen varaudun .

Varsinaisista mässypäivistä luovuin nesteen keräytymisen vuoksi. Nyt lasken mässyksi sen, että otan neljänneksen vaimon pitsasta perjantai-iltana.

 

[SP9]

Sinäänsä kiinnostava ja ehkäpä myös huolestuttava juttu... En sitten tiedä jos menee liiotteluksi tokaista että meillä kaikilla on by definition jonkin asteinen "syömishäiriö" - lueskelemmehan tätä keskustelupalstaa syystä tai toisesta.

Toisaalta on hyvä saada näkökulmia k.o. asioihin, itse havahduin vasta täällä käytyäni että syömiseni oli (hmmm... jonkinlainen oma versio low carb huumasta jossa välttelin myös rasvaa ja monia muita "kiellettyjä aineita" kuin ruttoa... en sitten loppujen lopuksi syönytkään muuta kuin tonnikalaa vedessa, kananrintaa, kalkkuunaa ja munanvalkuaisia... rehuja sekaan toki). Olo oli myös sen mukainen ja joka ikinen treeni oli kuin olisi via dolorosaa kävellyt.

Se mitä yritän sanoa on että pitää tajuta dieetin (terveellinen elämäntapa) ja dieetin (laihdutus) ero. Itselleni tuo merkitsee nykyään että noudatan terveellistä ruokavaliota (toki pidän makroravinnejakautumat syynissä) ja mukaan mahtuu myös silloin tällöin herkkujen syönti. Kuten joku jo aikaisemmin havainnollisti niin nykyään tuo herkuttelu voi vaikka tarkoittaa että syö joskus vähän enemmän jotain hyvää ruokaa... esim. ekstra juustoa vaikka reissarin päälle, testaa jotain uutta keittiössä ilman että kelaa ravintosisältöä liikaa tai jopa uskaltaa syödä palan jätskiä. Ei tosin tarkoita että pitää päivittäin "herkutella" koska silloin mielestäni mennään toiseen ääripäähän. Makeanhimosta olen päässyt eroon, ja jos sellainen sattuu iskemään niin olen havainnut että Läkerolin pastillit ovat oiva lääke!

Se että odottaa kuukauden "sitä tiettyä" päivää jolloin sitten päästää pirun irti... mielestäni tekemällä näin ikään kuin tekee elämästään vaikeaa jos loput kuukauden päivistä menee siihen että A) kelaa sitä mitä "sitten" syö ja B) jälkeenpäin pännii että tuli syötyä. OK, jos pitää karistaa kiloja niin se on eri homma. Mutta kun mässäily saa "pyhän" aseman niin siitä tulee isompi juttu kun mitä se on.

Elämä on kokemisen arvoista ja olen itse tullut siihen tulokseen että jos liikaa rajoitan tekemisiäni niin väärät prioriteetit ikään kuin saavat yliotteen. Taas tuli höpistyä... mutta pointti on se että jos treenaa kovin ja katsoo ruokavalionsa perään keskivertokansalaista tarkemmin niin ei se että esim. vetäisee sen pehmistuutin kinuskikastikkeella kerran viikossa maailmaa kaada.

 

[teemal]

Mässypäivä joka päivä.

Onneksi sentään en ole makeisille tms. sellaselle perso mutta jo ns. perusruokaakin tulee mätettyä sellanen määrä ettei voi ittään hoikkana poikana pitää. Syömishäiriö se krooninen näläkäki on.

 

[Janpa]

Ei yhtään paha kerran kuukaudessa... Joskus saattaa mennä 1kg karkkia ja onhan sitä kieltämättä aika paha olo:D Ihan normaalia hirveän mässäämisen jälkeinen paha olo... Kerran kesällä, kun oltiin uimassa, niin piti kokeilla saako syötyä 2kg jäätelöä... Kyllä se laatta lensi