Suututteko jos ei pääse treenamaan?

Tommoset sairaudet tietty ärsyttää aina. Välillä on kuitenkin käyny silleen että on tullu pyöräiltyä salille ja hirveet treenimotivaatiot päällä, sitte kuitenki salin ovella huomaa salikortin vanhentuneen. Se vasta pistääkin >>> :( > :jahas: > :curs: > :itku: > :wall:
 
Edellinen treeni elokuun lopulla, välissä on käynyt kerran ja löi heti kuumeen päälle uudestaan. Jaa että suututtaako? Äiitiii, mä en pääse salille, mä en ala :itku:

Sanotaan että aluksi harmitti lievästi, mutta jos oikein suututtaa jos ei jonain tiettynä päivänä pääse salille, niin suosittelen lääkityksen tarkistamista.
 
Elän aika suunnitelmallisesti eli treenit ynm. suunnittelen kalenteriin aina viikoksi eteenpäin. No sitten kun tulee muutoksia ohjelmaan niin tietysti se harmittaa mutta en ehkä ihan suuttumuksen puolelle mene.
Nyt olen pikkuhiljaa oppinut että sellainen 1-3 päivän odottamaton elpo on yleensä vaan hyväksi. Aina sellaisen levon jälkeen on sujunut paremmin ja suuremmalla innolla treenit.
 
harde20 sanoi:
Tein soutuliikettä alataljassa ja vaikka koitin pitää selän paikallaan niin se jotenkin pääsi liikahtamaan eteenpäin josta seurauksena aivan jumalaton vihlaisu ja semmonen 5 minuuttia makaamista lattialla kun en päässyt ylös.

Kiitoksia infosta!
Tuo oli aika yllättävää itseasiassa, olisin ollut valmsi lyömään vetoa, että hajosi mavessa :)
 
En suutu, mutta huono omatunto iskee jos ei pääse puntille tai ei käy siellä jostakin selittämättömästä laiskuus kohtauksesta johtuen...sairaudet on sitte eri asia...lähinnä sillon suututtaa se, että on niin vetämätön olo ja tietää, että tässä ei nyt sitte pariin viikkoon mittää tehäkkää..:/
 
D.Yates sanoi:
... Sanotaan että aluksi harmitti lievästi, mutta jos oikein suututtaa jos ei jonain tiettynä päivänä pääse salille, niin suosittelen lääkityksen tarkistamista.
japa sanoi:
Elän aika suunnitelmallisesti eli treenit ynm. suunnittelen kalenteriin aina viikoksi eteenpäin. No sitten kun tulee muutoksia ohjelmaan niin tietysti se harmittaa mutta en ehkä ihan suuttumuksen puolelle mene.

Aika pitkälti näin, paitsi etten suunnittele viikko-ohjelmaani yleensä mitenkään pilkulleen, vaan elän tilanteen mukaan. Toki viikon kulku on alkuviikosta jo yleensä suhtkoht tiedossa, esim. onko viikonloppuna edessä reissaamista tai jotain sovittuja menoja, ja niiden mukaan sitten suunnitellaan viikon treenikerrat. Mutta en siis kiipeile seinille, jos tuleekin jotain yllättävää, enkä pääse kaikkia aikomiani treenejä tekemään.

Sitäpaitsi, kun olen vähän huono pitämään kevyitä viikkoja/taukoviikkoja, niin tuollaiset muutaman päivän paussit aina välillä eivät tee ollenkaan pahaa, päinvastoin...
 
Yhdyn tähän kolmikkoon.. :haart:
Vaikka kyllähän se hieman harmittaa, kun suunnitelmat muuttuu, mutta mitä sitten.
 
Olen todella harvoin sairaana. Kesän alussa sitten sairastuin oikein kunnolla. Sain jonkin virus-pohjaisen kuumeen. Lämpötila heitteli 35-40 välillä kuuden päivän ajan yhdistettynä oksennustautiin.

Voin vakuuttaa, että se oli jotain ikimuistettavaa.

Sitten kun kuume lakkasi ja olo alkoi parantumaan, niin tietenkin salille. Itku silmässä sitä joutui totetaan, että eihän sitä nosta läheskään yhtä paljon. :D

Treenit alkoivat kuitenkin maistumaan pikapikaa ja pääsin entiseen suht´nopeasti.
 
sporter sanoi:
Toinen milloin ärsyttää on jos on juuri pitänyt lepo/kevyen viikon ja alkaa ensimmäinen kova viikko. Tällöin, jos tulee kesken kaiken kipeäksi niin ärsyttää suunnattoman paljon.

Itellä kävi viime keväänä kahtena kiertona putkeen nuin. Vitutus oli suunnaton. Ensimmäisellä kerralla nousu pieni kuume joka lähti kuitenkin aika nopeaa ja toisella kerralla tuli oksennustauti. Putoo muuteen paino aika vikkellään oksennustaudissa sen 5kg
 
Kolmisen viikkoa sitten vaihdoin raskaampaan harjotusohjelmaan ja pari viikkoa sitten sain hirveän flunssan.

Flunssa alkoi maanantaiaamuna ja perjantaina oli jo pakko mennä salille 'varovasti kokeilemaan'. Flunssalla ei ollut ainakaan negatiivista vaikutusta tuloksiin.
 
Gillyanne sanoi:
Aika pitkälti näin, paitsi etten suunnittele viikko-ohjelmaani yleensä mitenkään pilkulleen, vaan elän tilanteen mukaan. Toki viikon kulku on alkuviikosta jo yleensä suhtkoht tiedossa, esim. onko viikonloppuna edessä reissaamista tai jotain sovittuja menoja, ja niiden mukaan sitten suunnitellaan viikon treenikerrat. Mutta en siis kiipeile seinille, jos tuleekin jotain yllättävää, enkä pääse kaikkia aikomiani treenejä tekemään.

Sitäpaitsi, kun olen vähän huono pitämään kevyitä viikkoja/taukoviikkoja, niin tuollaiset muutaman päivän paussit aina välillä eivät tee ollenkaan pahaa, päinvastoin...

En itsekkään millään minuutti aikataululla suunnittele vaan juuri siten että pöydällä on sellainen excelillä tehty kalenteri jossa duunivuorot merkitty ja sitten muut menot. Duunit aiheuttavat sen että treenit eivät kulje millään tasaisella kierolla. Kun sitten harrastan viellä muutakin kuin salilla käyntiä niin pitää hieman aina sommitella että tuossa käyn ampumassa ja sitten sen jälkeen ruokailu ja sitten 2,5h lepoa ja sitten salille. Samoin siitä näkee emäntä kanssa hieman että mitä olen suunnitellut ja samoin mitä hänellä on suunitelmissa.
Tuolla kalenterilla on myös hyvä saada sellainen pidemmän aikavälin käsitys treenistä sen kulusta. Ja sitten kun näyttää olevan 3-4viikkoa tasaisesti salilla käyntiä takana niin voikin ottaa sen 3-5 päivää lepoa tai kevyesti. Samoin jos jostain syystä alkaa olla usein lepoa niin se kyllä buustaa treenaamaan kun kalenterissa näkyy vaan tyhjää treenin osalta.
Jos tosiaan menee liian sunnitelmalliseksi elämä niin siitä saa stressin.
 
Gillyanne sanoi:
Sitäpaitsi, kun olen vähän huono pitämään kevyitä viikkoja/taukoviikkoja, niin tuollaiset muutaman päivän paussit aina välillä eivät tee ollenkaan pahaa, päinvastoin...

Mulla ihan sama juttu, mä en ees viitti raahata itteeni salille leikkimään mitään helistelyjä, ennemmin pidän sitten reilusti taukoa. En vaan osaa reenata millään 50% tehoilla. Että ihan hyvä vaan että on viikonloppusin menoja jolloin ei salille pääse.
 
Kyllähän se pistää vituttamaan jos muutama päivä tulee taukoa treeneistä. Jotenkin treenaamattomuus/pötköttely vaikka loukkaantuneena kalvaa mieltä, eikä oikein mikään muukaan tunnu kiinnostavan ja hermot menee herkemmin kuin normaalisti.
 
Ei kai siitä suutua saa, mutta kyllähän se pistää ärsyttään. Ittellä nyt pakkotaukoo takana nelisenviikkoa ja edessä viä vajaa kolme. Ensin nousi kuume mitä kesti neljä päivää. Sitte heräsin yöllä ihme paineeseen rinnassa ja eiku ambulanssilla sairaalaan missä kerrottiin että sydänpussintulehdus on vaivan nimi (minkä jo arvasin kun on jo toinen kerta samaa tautia). Neljäpäivää joutu makaan sairaalassa saamatta liikkua muutakun vessaan. Kotiin kun pääsi niin saa kyllä käydä kävelyllä mutta syke ei sais nousta paljon päälle 80. On meinaan aikamoista laahustamista meitsin lenkit. Mitään raskasta ei siis saa tehdä ennen rasituskoetta. sairaslomaa on yhteensä vaatimattomat 42 päivää! Sitä vaan mietin et kandeeko sen yhden välipäivän takia kauheesti hermoilla kun toisinkin vois olla ja kipeenähän ei reenata eihän!?
 
Kyllähän tuo tuntuu vittumaiselta tilanteelta. Itse kokenu saman asian useita kertoja, mut yleensä syynä on ollut duunit. Loukkaantumisilta ja muilta taudeilta ollaan säästytty. Joskus on viä tuntunu, et millään muulla ei ole väliä, ku että saa vedettyä kovan treenin alusta loppuun ja se on kertonut jo paljon..

Lihasmuisti säilyy kuitenkin yllättävän pitkään. Mulla meni koko viime kesänä treenit päin seiniä, mut kun aloin syksyllä taas treenaan kunnolla, niin reilu kolmen viikon treenillä pääsin lähes sille tasolle, jossa oon ollut parhaimmillani.
 
Kovasti potuttaa kun taas pitäis salille lähteä, mutta ei vaan jaksa. Onneksi salikortti loppuu parin viikon päästä niin saa pitää "pakollista" taukoa ainakin seuraavaan tilipäivään asti..

:)
 
kyllä se ketuttaa. vielä enemmän ketuttaa jos sinä päivänä olis pitäny olla kovat reenit, kuten maksimit kyykystä tms.
 
Meinasin ottaa jo lopputilin töistä kun meinaa rokottaa tota treenaamista liikaa! Se vituttaa aivan helvetisti jos ei pääse rautojen kimppuun.
 
Huomasin tuossa viime viikolla, että jos terveenä joutuu olemaan sen viikon treenaamatta niin opiskeluviikko tuntuu todella tasapaksulta ja tylsältä jos ei pääse päivän päätteeksi tuulettamaan päänuppia salille.

Sunnuntai-iltanakaan viikonlopun loppuminen ei harmita niin paljoa kun tähtäimessä on maanantai-illan treenit, jne :)
 
Back
Ylös Bottom