Suurin suomalainen
- Keskustelun aloittaja setae
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 28.6.2002
- Viestejä
- 1 457
Tää on jo :wanha: eli MINÄ keksin idean jo aikaa sitten...
cartman ehdottaa Väinöä...
Eli "Respect my authoritee!!"
Ps. ;)
cartman ehdottaa Väinöä...
Eli "Respect my authoritee!!"
Ps. ;)
- Liittynyt
- 9.1.2003
- Viestejä
- 3 596
Kaksi lähtee täältä väinölle!!! 
Nyt vaan kaikki messiin!!!
Nyt vaan kaikki messiin!!!
- Liittynyt
- 13.10.2002
- Viestejä
- 1 762
- Ikä
- 44
Minusta kaikkien pitäisi antaa äänet Mannerheimille tai Kekkoselle koska ilman Mannerheimin taktista osaamista sekä ilman Kekkosen hyvää suhdetta venäläisiin ei suomi olisi Suomi vaan joku ryssien etupiiri eikä tätä suurin suomalaisäänestystä olisi olemassa vaan se olisi nimeltään aivan joku muu.
Tietenkin kiitos kuuluu myös kaikille niille suomalaisille sotilaille joittenka veri värjäsi Suomen maan kun he urhooollisesti taistelivat itsenäisen Suomenmaan puolesta mutta kun nyt pitää äänestää yhtä heeboa niin siksi ehdotan Mannerheimia tai Kekkosta!
Minusta tämä äänestys on ihan jees homma eikä sitä pitäisi pilata äänestämällä jotakin helvetin Väinöä, mutta se on vain minun mielipiteeni...
Tietenkin kiitos kuuluu myös kaikille niille suomalaisille sotilaille joittenka veri värjäsi Suomen maan kun he urhooollisesti taistelivat itsenäisen Suomenmaan puolesta mutta kun nyt pitää äänestää yhtä heeboa niin siksi ehdotan Mannerheimia tai Kekkosta!
Minusta tämä äänestys on ihan jees homma eikä sitä pitäisi pilata äänestämällä jotakin helvetin Väinöä, mutta se on vain minun mielipiteeni...
- Liittynyt
- 14.11.2003
- Viestejä
- 297
Pekurinen
Turha jossitella, asian tilasta voi aina spekuloida jälkikäteen.
On kyseenalaista sanoa että Mannerheim olisi suurin suomalainen, vai onko tosiaan niin että tappamalla ihmisiä nousee suuruudeksi muiden joukkoon. Ai niin, eihän sodissa tapeta siellä kaadutaan.
Mannerheim ja sen patsas Kiasman pihassa on lähinnä hyvä skedemesta skideille.
Muistokatu murhatulle aseistakieltäytyjälle
Syksyllä tulee kuluneeksi 60 vuotta Arndt Pekurisen murhasta - Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle katu Helsinkiin !
Helsingin Sadankomitea pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaupunkimme kadunnimistössä olisi muitakin rauhanasialle omistettuja katuja kuin Kruunuhaan Rauhankatu. Itsenäisyyden aikana useita katuja on nimetty aseiden, sodankäynnin ja sotilaiden mukaan, mutta pasifismille ei ole omistettu ainuttakaan. Näitä sota-aiheisia katuja on Helsingissä laskujemme mukaan jopa 107, esimerkiksi Laukauskuja, Ruotsinsalmentie, Mörssäriaukio, Tarkk’ ampujankatu ja Tykistökapteenintie.
Helsingin Sadankomitea onkin esittänyt kaupungille, että Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle, Arndt Pekuriselle (29.8.1905 5.11.1941) nimettäisiin katu kotikaupungissaan Helsingissä.
Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen, koska hän ei suostunut pukeutumaan sotilaspukuun. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä, mutta joutui suorittamaan velvollisuutensa isänmaataan kohtaan vankilassa. Hän joutui vakaumuksensa takia Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.
Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Muun muassa tiedemies Albert Einstein vaati Pekurisen vapauttamista. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, 14.4.1931.
Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana ja talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet pakotettiin rintamalle. Pekurisesta oli päätetty päästä lopullisesti eroon. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet ammuttiin Suomussalmella. Tunnetun aseistakieltäytyjän teloituksella haluttiin kohottaa miesten hyökkäysvaiheessa heikentynyttä taisteluhenkeä. Sodan jälkeen Pekurisen murhaa tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin.
Kadunnimistön tulisi antaa tunnustusta myös sodan ja väkivallan vastustajille. Arndt Pekurisen katu muistuttaisi meitä historian vaietuista vaiheista ja kolkuttelisi sotalaitoksen omaatuntoa. Tällä tavalla Helsinki kunnioittaisi edesmennyttä sodanaikaista sankarivainajaa, joka osoitti johdonmukaista ja suurta rohkeutta kieltäytymällä aseista kiväärinpiippujenkin edessä. Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus.
Toivomme, että tukisitte tekemäämme kansalaisaloitetta. Voitte järjestönä liittyä mukaan täyttämällä oheisen kortin. Keräämme myös kansalaisadressia, johon toivomme runsaasti allekirjoittajia: lomakkeet voi niitata kiinni ja postittaa myös vajaina 1.9.2001 mennessä. Adressi luovutetaan kaupungille viimeistään Pekurisen murhan 60vuotispäivänä. Lisätietoja ja lomakkeita saa Sadankomitealta.
Helsingin Sadankomitea
Veturitori 3
00520 Helsinki
kalle.kallio@helsinki.fi
040 716 7520
Jos haluat tukea Arndt Pekurisen kadun saamista Helsinkiin, lähetä seuraavan muotoinen kirje Helsingin Sadankomitealle:
Tuen Arndt Pekurisen kadun nimeämistä Helsinkiin.
Allekirjoitus
Nimen selvennys
Arndt Pekurinen ei kuulunut kirkkoon, ja hänellä ei ollut mitään uskonnollisia perusteita aseistakieltäytymiselle. (toimituksen huom.)
Turha jossitella, asian tilasta voi aina spekuloida jälkikäteen.
On kyseenalaista sanoa että Mannerheim olisi suurin suomalainen, vai onko tosiaan niin että tappamalla ihmisiä nousee suuruudeksi muiden joukkoon. Ai niin, eihän sodissa tapeta siellä kaadutaan.
Mannerheim ja sen patsas Kiasman pihassa on lähinnä hyvä skedemesta skideille.
Muistokatu murhatulle aseistakieltäytyjälle
Syksyllä tulee kuluneeksi 60 vuotta Arndt Pekurisen murhasta - Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle katu Helsinkiin !
Helsingin Sadankomitea pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaupunkimme kadunnimistössä olisi muitakin rauhanasialle omistettuja katuja kuin Kruunuhaan Rauhankatu. Itsenäisyyden aikana useita katuja on nimetty aseiden, sodankäynnin ja sotilaiden mukaan, mutta pasifismille ei ole omistettu ainuttakaan. Näitä sota-aiheisia katuja on Helsingissä laskujemme mukaan jopa 107, esimerkiksi Laukauskuja, Ruotsinsalmentie, Mörssäriaukio, Tarkk’ ampujankatu ja Tykistökapteenintie.
Helsingin Sadankomitea onkin esittänyt kaupungille, että Suomen tunnetuimmalle aseistakieltäytyjälle, Arndt Pekuriselle (29.8.1905 5.11.1941) nimettäisiin katu kotikaupungissaan Helsingissä.
Arndt Pekurinen kieltäytyi aseista aikana, jolloin Suomella ei ollut vielä siviilipalveluslakia. Vuosina 1929-1931 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen, koska hän ei suostunut pukeutumaan sotilaspukuun. Pekurinen oli valmis työskentelemään varusmiespalvelusta huomattavasti pidemmän aikaa siviilitehtävissä, mutta joutui suorittamaan velvollisuutensa isänmaataan kohtaan vankilassa. Hän joutui vakaumuksensa takia Lapuan liikkeen muiluttamaksi ja istui vankilassa yhteensä yli neljä vuotta.
Pekurisen puolesta vedottiin kansainvälisestikin Suomen hallitukseen. Muun muassa tiedemies Albert Einstein vaati Pekurisen vapauttamista. Osin tämän painostuksen ansioista säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen, 14.4.1931.
Laki oli kuitenkin voimassa vain rauhan aikana ja talvisodan sytyttyä Pekurinen ei luopunut vakaumuksestaan: hänet tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1941 Pekurinen pääsi ehdonalaiseen vapauteen, mutta hänet pakotettiin rintamalle. Pekurisesta oli päätetty päästä lopullisesti eroon. Kun hän kieltäytyi ottamasta varusteita, hänet ammuttiin Suomussalmella. Tunnetun aseistakieltäytyjän teloituksella haluttiin kohottaa miesten hyökkäysvaiheessa heikentynyttä taisteluhenkeä. Sodan jälkeen Pekurisen murhaa tutkittiin, mutta selvitystyö keskeytettiin.
Kadunnimistön tulisi antaa tunnustusta myös sodan ja väkivallan vastustajille. Arndt Pekurisen katu muistuttaisi meitä historian vaietuista vaiheista ja kolkuttelisi sotalaitoksen omaatuntoa. Tällä tavalla Helsinki kunnioittaisi edesmennyttä sodanaikaista sankarivainajaa, joka osoitti johdonmukaista ja suurta rohkeutta kieltäytymällä aseista kiväärinpiippujenkin edessä. Erno Paasilinna kirjoitti Pekurisen elämästä vuonna 1998 kirjan Rohkeus.
Toivomme, että tukisitte tekemäämme kansalaisaloitetta. Voitte järjestönä liittyä mukaan täyttämällä oheisen kortin. Keräämme myös kansalaisadressia, johon toivomme runsaasti allekirjoittajia: lomakkeet voi niitata kiinni ja postittaa myös vajaina 1.9.2001 mennessä. Adressi luovutetaan kaupungille viimeistään Pekurisen murhan 60vuotispäivänä. Lisätietoja ja lomakkeita saa Sadankomitealta.
Helsingin Sadankomitea
Veturitori 3
00520 Helsinki
kalle.kallio@helsinki.fi
040 716 7520
Jos haluat tukea Arndt Pekurisen kadun saamista Helsinkiin, lähetä seuraavan muotoinen kirje Helsingin Sadankomitealle:
Tuen Arndt Pekurisen kadun nimeämistä Helsinkiin.
Allekirjoitus
Nimen selvennys
Arndt Pekurinen ei kuulunut kirkkoon, ja hänellä ei ollut mitään uskonnollisia perusteita aseistakieltäytymiselle. (toimituksen huom.)
