Suuri proteiinikeskustelu

Meta title: 💥 SUURI PROTEIINIKESKUSTELU – SAANNIT, LAADUT, LÄHTEET JA OPTIMAALINEN RAVITSEMUS 💥

Meta description: Keskustelua proteiinista: lähteet, laadut, imeytyminen, määrät, treenaajan tarpeet, ruokavalioiden erot ja käytännön kokemukset.


Anssi Manninen sanoi:
Jep, proteiinin saannin vaikutuksista munuaisiin on useita pitkäaikaistutkimuksia sekä ihmisillä että eläimillä. In sum, ei ole havaittu mitään vaikutusta terveisiin munuaisiin.
Olisi mukava lukea noita ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, kun en ole itse sellaiseen kertaakaan törmänny. Voisit varmaankin laittaa edes muutaman tutkimuksen nimen tänne.
 
teemupii sanoi:
Olisi mukava lukea noita ihmisillä tehtyjä tutkimuksia, kun en ole itse sellaiseen kertaakaan törmänny. Voisit varmaankin laittaa edes muutaman tutkimuksen nimen tänne.

Katso esim. www.nap.com ja sieltä etsi "protein and kidney" ja löytyy Walsterin kattava artikkeli. Jättisuurten (esim. 4 g/kg) määrien vaikutuksia ei ole ihmisillä liiemmin tutkittu.
 
Anssi Manninen sanoi:
Ja vielä aiheesta:

Tuossa joku mainitsi siihen suuntaan, että proteiinin tarve = proteiinimäärä, joak ylläpitää positiivista typpitasapainoa. Tämä kosepti ei kuitenkaan sovellu esim. kehonrakentajiin ja pikkuvauvoihin. Porukka ei vain tunnu tätä ymmärtävän. Mainitsin tämän liikuntalääketieteen progradussani 2002 ja samat pointit löytyy nyt myös em. Tipton & Wolfe 2004 artikkelista :eek:

PS. Tuo OK:n ravintojuttu on asiallista stuffia :thumbs:



Millaiset pääsyvaatimukset liikuntalääketieteelliseen on? :offtopic:
 
Anssi Manninen sanoi:
Ja vielä aiheesta:

Tuossa joku mainitsi siihen suuntaan, että proteiinin tarve = proteiinimäärä, joak ylläpitää positiivista typpitasapainoa. Tämä kosepti ei kuitenkaan sovellu esim. kehonrakentajiin ja pikkuvauvoihin. Porukka ei vain tunnu tätä ymmärtävän. Mainitsin tämän liikuntalääketieteen progradussani 2002 ja samat pointit löytyy nyt myös em. Tipton & Wolfe 2004 artikkelista :eek:

Olenko ymmärtänyt väärin , jos väitän, että typpitasapaino kuvaa proteiiniaineenvaihdunnan tilaa . Kun typpitasapaino on positiivinen on proteiinimetabolian tasapainokin positiivinen, eli veren aminohappopitoisuus olisi riitävä pitääkseen katabolian mahdollisimman vähäisenä.
Mienkäs noi bodarit ja vauvat eroo tossa muuten kuin lisääntyneen proteiinisynteesin osalta.

Vai onko toi nyt ihan päätöntä?
onkos toi gradu muuten netissä luettavissa?
 
Anssi Manninen sanoi:
Katso se 1999 proteiiniteos ja sieltä Walsterin kattava artikkeli proteiinin saannista ja munuaisista.
Artikkelin sivulla 143 kohdassa Uric Acid Stones sanotaan näin: Thus althought high animal protein diets may promote osteoporosis when consumed for decates, they are more likely to lead to uric acid stones than calcific nephrolithiasis.

Kyseisen jutun kirjoittajan mielestä (s.152) 1g/kg on aika suuri määrä proteiinia (minun mielestä ei, vaan lähinnä suuremmat määrät kuin 2g/kg).

Luettuani lähdeluettelon läpi en löytänyt oikeastaan yhtään tutkimusta, jossa olisi tutkittu (suurten) proteiini määrien vaikutusta pitkällä aikavälillä ihmisen munuaisten toimintaan. Useampi tutkimus oli tehty jo munuaissairauden omaavilla ja munuaiskivien synnystä. Ainut kiinnostava oli saman kirjoittajan (M. Walser) Dietary proteins and their relationship to kidney disease -tutkimus, mutta ainut viite joka löytyi Googlella oli juuri tämä sama kyseinen artikkeli.
 
teemupii sanoi:
Artikkelin sivulla 143 kohdassa Uric Acid Stones sanotaan näin: Thus althought high animal protein diets may promote osteoporosis when consumed for decates, they are more likely to lead to uric acid stones than calcific nephrolithiasis.

Kyseisen jutun kirjoittajan mielestä (s.152) 1g/kg on aika suuri määrä proteiinia (minun mielestä ei, vaan lähinnä suuremmat määrät kuin 2g/kg).

Luettuani lähdeluettelon läpi en löytänyt oikeastaan yhtään tutkimusta, jossa olisi tutkittu (suurten) proteiini määrien vaikutusta pitkällä aikavälillä ihmisen munuaisten toimintaan. Useampi tutkimus oli tehty jo munuaissairauden omaavilla ja munuaiskivien synnystä. Ainut kiinnostava oli saman kirjoittajan (M. Walser) Dietary proteins and their relationship to kidney disease -tutkimus, mutta ainut viite joka löytyi Googlella oli juuri tämä sama kyseinen artikkeli.

En jaksa jankata tätä enää. Lue sitten se mun artikkeli kunhan tulee ulos. Mainittakoon kuitenkin, että ihminen on evoluution aikana syönyt huomattavasti enemmän proteiinia kuin nykypäivänä. Siinä "melko" pitkäkestoinen "tutkimus" :)
 
oikonen sanoi:
Olenko ymmärtänyt väärin , jos väitän, että typpitasapaino kuvaa proteiiniaineenvaihdunnan tilaa . Kun typpitasapaino on positiivinen on proteiinimetabolian tasapainokin positiivinen, eli veren aminohappopitoisuus olisi riitävä pitääkseen katabolian mahdollisimman vähäisenä.
Mienkäs noi bodarit ja vauvat eroo tossa muuten kuin lisääntyneen proteiinisynteesin osalta.

Vai onko toi nyt ihan päätöntä?
onkos toi gradu muuten netissä luettavissa?

Eiköhän löydy linkki haulla täältä pakkotoistostakin. :thumbs:
 
Anssi Manninen sanoi:
En jaksa jankata tätä enää. Lue sitten se mun artikkeli kunhan tulee ulos. Mainittakoon kuitenkin, että ihminen on evoluution aikana syönyt huomattavasti enemmän proteiinia kuin nykypäivänä. Siinä "melko" pitkäkestoinen "tutkimus" :)



Aamen.
 
Anssi Manninen sanoi:
Mainittakoon kuitenkin, että ihminen on evoluution aikana syönyt huomattavasti enemmän proteiinia kuin nykypäivänä. Siinä "melko" pitkäkestoinen "tutkimus" :)

Tästähän voisi vetää sen johtopäätöksen, että jos nykypäivänä käytetään keskimäärin vähemmän proteiinia kuin ennen, niin syöty proteiinimäärä korreloi käänteisesti elinikään :D
Vakavasti ottaen, lääketiede, kuten myöskään esim. ravitsemustiede, ei ole mikään eksakti luonnontiede, jossa voitaisiin määritellä joku raja-arvo, minkä ylittäminen johtaisi turmioon ja hävitykseen. Kaikenlaiset 'kauneus & terveys', fitness- ja naistenlehdet kuitenkin siteeraavat (asioista sen kummemmin ymmärtämättä) uusia, 'arvostetuissa' tiedelehdissä julkaistuja artikkeleita, joiden cited half-life on luokkaa < 2 v. Ihmisten olisi täälläkin välillä hyvä muistaa, että 'kohtuus kaikessa' -lähestymistapa todennäköisimmin turvaa pidemmällä aikajänteellä terveemmän tulevaisuuden.
 
teemupii sanoi:
Eikös ylimääräisen proteiinin (typen) pilkkomisessa vereen tule ammoniakkia, joka on itsessään myrkyllistä. Suurin osa menee virtsan mukana pois, mutta onko ollenkaan tutkittu mitä vaikutuksia tällä on jos joka päivä 20 vuoden ajan saa "liikaa" proteiinia. Myös veren happamuuden nousun kumoamiseen elimistö luultavasti irroittaa luista kalsiumia, joka näin aiheuttaa luiden haurastumista. Omasta mielestäni tätä asiaa on tutkittu liian vähän että voitaisiin sanoa onko liiasta proteiinista pitkällä aikavälillä haittaa vai ei.

Khm, ammoniakki on emäs. Minkä takia emäs aiheuttaa happamuuden nousun jonka paikkaamiseen tarvitaan luiden kalsiumia?
 
Anssi Manninen sanoi:
Mainittakoon kuitenkin, että ihminen on evoluution aikana syönyt huomattavasti enemmän proteiinia kuin nykypäivänä.
:kakka: puhetta.. Ihmisen ruoan energiamäärät on vasta tällä vuosisadalla olleet riittävän suuret (esimerkiksi Suomessa vasta sotien jälkeen). Kivikaudellakin 80% ravinnosta oli keräilemällä, eikä metsästämällä saatua, mutta kumminkin silloin kärsittiin aliravitsemuksesta. Aikaisemmin ei myöskään varmaankaan liiemmilti tutkittu munuaissairauksia.
 
Otzi sanoi:
Khm, ammoniakki on emäs. Minkä takia emäs aiheuttaa happamuuden nousun jonka paikkaamiseen tarvitaan luiden kalsiumia?
Ei ammoniakki vaan proteiini itsessään...

One of the major causes of the epidemic of osteoporosis in this country is excess protein. As is generally recognized, protein is made up of amino acids. These acids are, logically, acidic -- that is, they have a pH of less than 7, which is neutral. The human body cannot operate in an acidic environment -- it must be alkaline, that is, above 7 or about 7.2. So when you take in protein powders, pills, or animal protein such as egg white, fish, dairy, poultry or beef, this acid load has to be neutralized. Our bodies have the perfect buffering system. We use the same mechanism you see advertised on tv ads for Tums and other antacids for "acid stomach", which is calcium. And where do we store our calcium? In our bones. Our bones are very active living tissue, and calcium is constantly moving in and out of them, so if we consume a high acid meal, especially animal protein, our bones are called upon to give up some calcium to neutralize or buffer this acid so that we can keep the heart beating, muscles contracting, and nerves firsing. These processes all stop if we go into acidosis, a state of too much acid.

http://www.vegsource.com/articles/heidrich_protein.htm
 
http://www.vegsource.com/






















allnighte.gif
 
Jaa-ah, suomi on yksi niistä maissa joissa maitotuotteita (siis proteiinia kanssa..) syödään aika reippaasti. Suomi on myös yksi niistä maista joissa osteoporoosia esiintyy aika reippaasti.... :rolleyes:
 
stranger sanoi:


:lol2: Pelkkä etusivukin on jo aika asiantuntevan näköinen. Hullu lehmä onj hurjan näköinen. Silmät oikein pyörii.

Luin myös tuon artikkelin, jota teemupii siteerasi. Aivan kuin kirjoittaja olettaisi, että ne jotka syövät paljon proteiineja odottaisivat valtavaa lihaskasvua ilman treeniä.
 
teemupii sanoi:
:kakka: puhetta.. Ihmisen ruoan energiamäärät on vasta tällä vuosisadalla olleet riittävän suuret (esimerkiksi Suomessa vasta sotien jälkeen). Kivikaudellakin 80% ravinnosta oli keräilemällä, eikä metsästämällä saatua, mutta kumminkin silloin kärsittiin aliravitsemuksesta. Aikaisemmin ei myöskään varmaankaan liiemmilti tutkittu munuaissairauksia.

Sinä voit täällä netissä väittää mitä tahansa. Jos mukas tiedät jotain proteiineista, niin lähetä kirjoitukset arvoitavaksi lääketieteellisiin lehtiin. Lue esim. Am J Clin Nutr artikkelit siitä mitä ihmiset on arvioitu syövän aikojen alussa.
 
Rice sanoi:
Jaa-ah, suomi on yksi niistä maissa joissa maitotuotteita (siis proteiinia kanssa..) syödään aika reippaasti. Suomi on myös yksi niistä maista joissa osteoporoosia esiintyy aika reippaasti.... :rolleyes:

D-vitamiinia saadaan olemattomasti, kiitos KTL:n Antti Aron humpuukipropagandan.
 
Back
Ylös Bottom