No minä perustelen espoolaisena asiaa itselleni jotenkin näin:
-erillisinä kuntina Espoon ei tarvitse osallistua keskustan/kulttuurin/jne. ylläpitoon, eikä HKI & Vantaa suurempiin sosiaalihuoltokuluihin
-Espoo on varakkaampi kunta
-Helsinki ei pääse ajamaan mahdotonta asukasrakenteen & joukkoliikenneratkaisujen tihentämistä läpi (toki tässä voi onnistua ihan kunnan omakin porukka), vaan mesta säilyy jossakin määrin inhimillisissä väljyyslukemissa
Kuten huomaat niin vahvoilla argumenteilla ollaan liikkeellä ja mutun aluetta lähestytään :D Tietty nyt sulla olisi hyvä tilaisuus käännyttää yksi kansalainen kertomalla mitä minä väljää ja kerrostalokeskittymätöntä Espoota preferoiva henkilö voittaisin kuntaliitoksessa?
Tässä olisi pari lainausta Kauppalehti Pressosta, jotka taas löytyvät mm. täältä:
http://talo.sw2000.net/viewtopic.php?t=221&postdays=0&postorder=asc&start=0
Kolmikko kohmeessa
Kaikki pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat nyt julkistaneet ensi vuoden talousarvionsa, kun Espookin teki sen kuluneella viikolla. Kaupunkien tilan voi tiivistää seuraavaan lauseeseen: ei mene ihan hyvin, mutta ei niin huonostikaan, että jotain radikaalia tarvitsisi tehdä.
Kaikki kolme kaupunkia pitävät veroäyrinsä ennallaan, vaikkei siihen tarkasti ottaen varaa olisikaan. Helsingin, Espoon ja Vantaan tulorahoitus on heikko. Tilannetta hoidetaan karsimalla kuluja, ottamalla lisää velkaa ja purkamalla rahastoja.
Helsinki: Kaupungin talous olisi pahasti epätasapainossa, ellei sillä olisi hyvin tuottavia liikelaitoksia. Tuottoisin niistä on Helsingin Energia. Ilman sitä kaupungin olisi nostettava veroäyriä tai karsittava palvelujaan kovalla kädellä. Helsingin Energia tuuttaa torvistaan sähkön ja lämmön lisäksi siis myös sosiaalipalveluja. Helsinki ei ota lisää lainaa. Kaupunki karsii investointeja.
Espoo: Kaupunki elää yli varojensa, tosin hillitysti. Verotulot eivät riitä kattamaan kasvavan kaupungin kasvavia menoja. Espoo purkaa rahastoimiaan varoja ja ottaa lisää velkaa. Siihen kaupungilla tosin on varaa, velkaa on naapurikaupunkeihin verrattuna vielä vähänlaisesti. Koska kaupunkiin virtaa uutta nuorta väkeä, on tuotettava lisää palveluja ja myös investoitava. Kouluja ja päiväkoteja nousee lisää.
Vantaa: Kaupunki on käynyt tiukkaa säästöjumppaa, mutta se ei ole riittänyt tasapainottamaan taloutta. Velkaa otetaan vielä lisää. Sitä alkaa olla kohta 3 000 euroa jokaiselle asukkaalle (Espoossa noin 700 euroa). Vantaan tavoitteena on saada taloutensa vatupassiin vuonna 2008. Silloin velkoja pitäisi päästä maksamaan jo poiskin. Säästöt ovat merkinneet koulujen ja päiväkotien sulkemisia. Kaupunki lupailee, että palveluja ei enää ensi vuoden jälkeen karsita.
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaikkea muuta kuin hyvässä vedossa. Ne ovat kohmeessa. On helppo havaita, että palvelujen järjestämisessä tulee tekemään jatkossakin tiukkaa.
Kaupunginjohtajat pyyhkivät budjettipuheissaan helpotuksen hikeä otsaltaan: parin vuoden takainen pahin kurimus alkaa olla takana, kyllä tämä tästä.
Tunne on vaarallinen. Sen varjolla voidaan jättää menemättä syvemmälle yhteistyöhön, jota alue väistämättä tarvitsisi.
Helsinki, Espoo ja Vantaa voivat jatkaa silmänlumeeksi keksittyä puuhasteluaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa. Kissa ja hiiri -leikki valtion kanssa jatkuu. Jos tilanne olisi vakavampi, yhteiset säveletkin löytyisivät sukkelammin.
Tässä toinen Presson juttu:
Helsingin ja Vantaan yhdistyminen toisi jättisäästöt
Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen voisi tuottaa jättimäiset säästöt. Pelkästään Helsingin ja Vantaan keskinäinen fuusio voisi tuottaa vähintään 300 miljoonan euron hyödyt vuodessa.
Yhdentymislaskelman teki Pressolle B&MANs Oy Helsinkiä koskevan selvityksensä yhteydessä. Fuusiolaskelma tehtiin yritysmaailman periaatteiden mukaan.
Kaupunkien oikeassa fuusiossa luvut eivät toteutuisi sellaisenaan, koska kaupungit eivät ole muun muassa halukkaita vähentämään henkilöstöään mahdollisessa yhdentymistilanteessa.
Jos Vantaa ja Helsinki yhdistyisivät yritysoppien mukaan, niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä vähenisi nykyisestä 51 000 ihmisestä 45 000 työntekijään. Kun henkilöstömenojen lukuina käytetään Vantaan numeroita, säästöpotentiaali olisi 175 miljoonaa euroa.
Asiakaspalvelumenoissaan kaupungit voisivat hyödyntää suurempaa ostovoimaa laskelman mukaan lähes 38 miljoonan euron verran. Muissa palveluissaan uusi Helsinki-Vantaa voisi säästää 31 miljoonaa, vuokrissa 54 miljoonaa, aineissa ja tarvikkeissa kahdeksan miljoonaa.
Merkittävä säästö tulisi myös poistoissa, summa olisi noin 20 miljoonaa euroa. Luku syntyy siitä, että päällekkäiset investoinnit vähenisivät ja ylläpitokustannukset laskisivat.
Ajatusleikkinä Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ole mahdoton. Käytännössä kaupungit muodostavat yhteisen mittavan työssäkäyntialueen.
Vantaan työvoimasta 43 prosenttia kulkee töissä Helsingin puolella. Vastaavasti mittava joukko helsinkiläisiä kulkee päivittäin töihin Vantaalle. Yhdentyminen helpottaisi huomattavasti infrastruktuuri-investointien tehokkaampaa käsittelyä.
Raja-alueilla olisi myös helpompaa järjestää koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja. Näin peruspalvelujen saatavuus voisi ehkä jopa parantua ja samalla kuitenkin vapautuisi resursseja.
Käynnissä oleva kuntauudistus voi tuottaa pääkaupunkiseudulle suuremmankin kokonaisuuden, johon saattaisivat tulla mukaan kaikki pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia. Tällainen jättialue voisi olla jo liiankin suuri ja dominoiva. Pääkaupunkiseudun yritysten ja asukkaiden kannalta olisi terveellistä, jos pääkaupunkiseudullakin säilyisi alueiden välistä kilpailua.
Ajatus Suur-Helsingistä ei ole uusi. Ideaa on viritelty puheissa pitkään. Viime vuosina yhdentymisen puoltajia on löytynyt eniten Helsingin ja Vantaan kaupunkien johtopaikoilta.
Saattoi tulla aika raskasta luettavaa, mutta noissa varmana yleisellä tasolla selviää jotain. Mitä tulee esim. Espooseen niin ei sielläkään asiat aivan loistavalla tolalla siis tosiaan ole, tässä tapauksessa varakkaampi=vähemmän velkaantunut.
Kun päästäisiin suunnitelemaan ja hoitamaan noin miljoonan ihmisen sosiaalihuoltokuluja fiksusti niin silloin myös haittavaikutukset lievenisivät. Jos myös joukkoliikenneratkaisuja voitaisiin aidoisti hoitaa yhdessä niin myös paine rakentaa niitä hirveän pelottavia kerrostaloja vähenisi.
Ihan yleisellä tasolla luulisi olevan selvää, että hommasta saataisiin paljon tehokkaampaa, jos niitä miljoona ihmistä koskevista asioista voisi päättää yhdessä ja pitkäjänteisemmin ilman, että yksi kunta voi vesitää kaiken, kun toinen saisikin enemmän kuin toinen. Jolloin ollaankin tilanteessa, jossa kaikki häviävät.
Espoon asukkaat eivät myöskään jäisi ilman äänivaltaa, joten ei se tilanne sellainen olisi, että Helsinki sanelee kaiken, varsinkin espoolaisten itsekin ollessa helsinkiläisiä siinä tapauksessa. Päätöksentekoa voisi myös tehostaa parantamalla eri kaupunginosien päätöksentekoa.
Monet myös väittävät, että kokonaisuudessaan pk-seutu hyötyisi myös siitä, että on paljon helpompi markkinoida miljoonan ihmisen kaupunkia kuin puolen miljoonan, tai varsinkin 200 000:n.
Ja jos asiaa sitten ajatellaan siltä kannalta, että 100 000 Espoolaista jurnuttaa joka päivä itään töihin kuluttaen Helsingin infrasturuktuuria niin onko se liikaa vaadittu, että esim. osa niistä ihmisistä käyttäisi metroa tai osallistuisi liikenteen aiheuttamiin kuluihin.
Palaan myöhemmin kertomaan fiksumpia asioita.
:jahas: 
:wanha:
