Suomalainen tuottava työ - mitä täällä vielä kannattaa tehdä?

[pezku^]

Viime aikoina on ollut melkonen yt-kierros päällä ja sama meno tuntuu jatkuvan vielä pitkään. Joka yhteydessä tulee ilmi, että suomalainen työ on liian kallista tai että muut valmistuksen edellytykset kuten sijainti markkinoihin nähden yms. ovat Suomessa huonot. Innokkaammat lakkauttaisivat koko maataloudenkin Suomesta, koska Keski-Euroopassa sadot ovat paremmat ja täten elintarvikkeet halvempia. Suomessa ei olla viime aikoina saatu yhtään mitään teollisuutta tukevaa aikaan vaan pelkästään kaikkea sitä luotaantyöntävää.

Mitä täällä oikeasti kannattaa enää valmistaa tai tehdä? Joka ikinen helpdesk tuntuu olevan Virossa, likaiset työvaatteet pesetetään Virossa ja tuotantokapasiteetti siirtyy Kiinaan, vaikka meillä on täällä kokonainen työttömien armeija odottamassa töitä. Ilmeisesti on kannattavampaa ylläpitää työttömiä ja ostaa palvelut ja tuotteet muualta. Eikö tämä ala olla jo aika nurinkurista touhua millä tahansa mittarilla mitattuna?

Mitä mieltä pakkislaiset ovat tästä Suomen teollisuuden ja työelämän nykymenosta? Minua kyllä alkaa jo huolettaa tämä suunta aika rajusti. Ideana on tässä threadissa keskittyä enemmän yksityisen sektorin asioihin kuin tuolla maan taloutta pelastamaan luodussa threadissa.

 

[Sft]

Kansallisten maataloustukien lakkauttaminen on eri asia kuin "maatalouden lakkautus". Aloittaja taitaa olla kepulainen? Muutenkin kannattavuus on eri asia kuin valtiollisten tukien määrä. Onhan se selvää että yksityinen sektori kärsii, kun se joutuu rahoittamaan noita tukia ja muita julkisia menoja!

Jotkut ihmiset ei ymmärrä, miten yksityisen sektorin kannattavuutta verot ja muut maksut heikentävät. (Miten ne valtiolliset tuet rahoitetaan?) Näitä tulisi laskea ja luoda täten terve ilmapiiri yritystoimintaa varten..

Valittavana on kaksi tietä: Joko tehdään yritystoiminnasta kannattavaa siten että vähennetään verotusta ja muita kuluja jotka päätyy julkiselle sektorille. Toinen vaihtoehto on, että pidetään ne, ja pyritään julkisen sektorin kautta tukemaan yritystoimintaa tuilla ja muilla vastaavilla toimilla.

Kumpi on pitkällä ajalla se oikeasti terve ja kannattava vaihtoehto?

 

[Herra Mirandos]

Kansallisten maataloustukien lakkauttaminen on eri asia kuin "maatalouden lakkautus". Aloittaja taitaa olla kepulainen? Muutenkin kannattavuus on eri asia kuin valtiollisten tukien määrä. Onhan se selvää että yksityinen sektori kärsii, kun se joutuu rahoittamaan noita tukia ja muita julkisia menoja!

Jotkut ihmiset ei ymmärrä, miten yksityisen sektorin kannattavuutta verot ja muut maksut heikentävät. (Miten ne valtiolliset tuet rahoitetaan?) Näitä tulisi laskea ja luoda täten terve ilmapiiri yritystoimintaa varten..

Aika tyhmä yleistys tuo "Aloittaja taitaa olla kepulainen?" Täälläpäin ainakin enemmistö maajusseista on kokkareita. Onko kaikki levysepät kommareita?

Aloittajan keskusteluun:

-kaipa se ihmisen perustarpeita täyttävät ammatit ovat aina kysyttyjä. Kun sairastut, tarvit hoitoa. Kun nälkiinnyt, sun pitää syödä ja asunnonkin tarvitset. Eli sairaanhoito, elintarvikevalmistus ja rakentaminen tulee aina säilymään suomessa, ainakin jollain tasolla.

Mutta pezkun aloittama ketju on enemmän kuin aiheellinen.

 

[LoftYokel]

Eipä täällä varmaan kannata juuri mitään valmistaa tai tehdä, kuten ei juuri missään muussakaan sivistysvaltiossa. Nykyään ei varmaan kasvua luoda minkäänlaisella valmistamisella näissä maissa. Ne maat missä kannattaa valmistaa, on vielä halpoja, mutta jahka niiden kasvu etenee, ei sielläkään kannata mitään halpaa työtä enää teettää. Sitten mennnään vielä halvempiin maihin kunnes nekin ovat kasvattaneet tasoaan niin, että sielläkin kaikki on kallista valmistaa. Sen jälkeen kaikkialla on yhtä kallista valmistaa ja taas voidaan Suomessakin valmistaa mitä vaan. Silloin täällä ei varmaan kukaan kyllä enää osaa valmistaa mitään

Tämä siis viennin kannalta. Toki täällä kannattaa leikata toisten hiuksia ja huoltaa ihmisiä, mikäli matkustaminen halvan työn maahan ei tule halvemmaksi, kuin siellä tehty työ plus matkat plus menetetyn ajan tuotto. Odotamme teleportteja innolla.

 

[Dopey]

Eipä täällä varmaan kannata juuri mitään valmistaa tai tehdä, kuten ei juuri missään muussakaan sivistysvaltiossa. Nykyään ei varmaan kasvua luoda minkäänlaisella valmistamisella näissä maissa.

Teollisuustuotannolla mitattuna suurimmat maat ovat:
- USA
- Kiina
- Japani
- Saksa
- Venäjä
- Italia
- UK
- Ranska

Tämä siis tuotannon arvolla mitattuna. Ainakin itse lasken noista muutaman sivistysvaltioksi. Suomessa kannattaa valmistaa melkein mitä tahansa mitä näissä muissakin maissa (pl. Kiina), missä raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannusten osuus kokonaishinnasta on pieni joko siksi, että tuote on kallis kokoonsa tai painoonsa nähden tai koska Suomesta löytyy raaka-aineita tai komponentteja paikanpäältä. Suomessa ei kannata valmistaa käsityövaltaisia massatuotteita - näiden tuotanto on kaakkois-Aasiassa ja siirtynee sieltä aikanaa Afrikkaan.

Suomella on pari estettä kilpailukyvyn suhteen: täällä on hankalaa löytää uudelle businekselle rahoitusta ja työnantajan kustannus per työntekijä on liian suuri. Molemmat ovat itseaiheutettuja ongelmia, jotka voisimme ratkaista silmänräpäyksessä jos siihen vain olisi halua. Meillä ei enää ole mitään koulutetun väestön kilpailuetua - pelkästään Intiassa valmistuu yliopistoista lähes Suomen koko työväestön verran valtavan menestysnälkäistä jengiä joka vuosi.

Olemme kansakuntana lihonneet ja vajonneet tyytyväisinä sohvan pohjalle. Jos haluamme pitää yhteiskuntarakenteestamme kiinni, pitäisi ruveta dieetille ja kehittää jostain vähän voittamisen tahtoa takaisin.

 

[LoftYokel]

^ Olen samaa mieltä vaikka ehkä jotain muuta vaikutelmaa annoinkin

Kasvua ei luoda tekemällä täällä nuppineuloja tehokkaasti.

Mahtaako noissa mainitsemissasi maissa kasvua syntyä valmistuksen parissa? Jotenkin tuntuisi, että suurempi kasvupotentiaali niissäkin maissa olisi jossain muualla. Erottaisin tässä valmistamisen ja valmistamista edeltävän työn toisistaan (ja miksei valmistuksen jälkeisenkin työn voisi erottaa). Luulisin, että itse valmistamisessa ei ole tapahtunut mitään enää aikoihin näissäkään maissa, vaan nimenomaan siinä, että suunnitellaan entistä hienompia laitteita ja hyödynnetään uusia teknologioita sen sijaan, että hitsattaisiin vaan entistä kovemmin. Valmistaminen näissä maissa on mielestäni sivutuote, joka syntyy siitä, että yhä suurempi informaatiomäärä lisätään koko prosessiin. Tämä siis ei mielestäni tee juuri valmistamista erityisen kannattavaksi näissä sivistyneissä maissa.

Kannattavakin voi olla vähemmän kannattava kuin jossain muualla ja valmistus voidaan haluta pitää monestakin syystä jossain muualla kuin siellä missä se on kaikista halvinta.

 

[Dopey]

Kyllä noissa maissa on sekä tuotanto että varsinkin teollisen työn tuottavuus kasvaneet valtavaa tahtia ihan näihin päiviin asti. Kuoppia tuotannon kasvussa ovat olleet lähinnä vain lamavuodet, muuten kasvuprosentit ovat positiivisia. Lähinnä lean filosofian avulla on mahdollistettu suuri tuotantovolyymi suureen tuotteiden valikoimaan ja räätälöitävyyteen ja vähäiseen hukkaprosenttiin niin energian, resurssien kuin raaka-aineidenkin suhteen.

Talousuutisia lukemalla voisi kuvitella esimerkiksi, että Yhdysvalloissa ei tehdä enää niin paljoa autoja kuin ennen. Totuus on se, että USAssa tehdään aina vaan enemmän autoja, mutta aina vaan pienempi osa autoista tehdään sellaisen firman logon alla, jonka pääkonttorikin on siellä. Ulkomaiset autonvalmistajat perustavat tehtaita USAan, koska markkinat ovat lähellä, työvoima on suhteellisen edullista taas ja komponenttejakin saa paikanpäältä. Yhdysvalloissa ei siis ole vaikeuksissa autoteollisuus vaan pari jo pitkään huonosti johdettua jenkkiautofirmaa.

Jos joku globaali firma, sanotaan nyt vaikka VW, toteaa tarvitsevansa uuden tehtaan, niin se rakennetaan sinne, missä kokonaisinvestointi kannattaa parhaiten. Vaikka puhuttaisiin suomalaisestakin vientiyrityksestä niin ainoa pätevä syy valmistaa jotain Suomessa on se, ettei se paremmin tai halvemmalla onnistu jossain muualla. Ajat, jolloin joku teollisuuspatruuna piti jostain kaupungista ja sen asukkaista huolta ovat menneet ja tänään pärjää vaan viilaamalla jatkuvasti kilpailukykyä kohti globaalia huippua. Tämä on se vertailu, jossa Suomen on vaan pakko alkaa taas pärjätä, jos täällä halutaan nauttia ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta kaikille jatkossakin. Volkkari muuten on perustanut kolme jättitehdasta viime vuosina: Chattanoogaan (USA), Chengduun (CHN) ja Chakaniin (IND).

Meillä on vallalla ajattelu, jossa tylsät ja huonosti palkatut duunit lähtee täältä globalisaation mukana muualle ja joku aina keksii uutta kivaa ja hyväpalkkaista hommaa tilalle. Vähän niin kuin hävinnyt lätkäjengi toteaisi matsin jälkeen, että "ollaan päätetty vaihtaa lajia tikanheittoon, tää hoki taitaa olla vaan liian vaikeeta meille".

 

[Jami2003]

Meillä on vallalla ajattelu, jossa tylsät ja huonosti palkatut duunit lähtee täältä globalisaation mukana muualle ja joku aina keksii uutta kivaa ja hyväpalkkaista hommaa tilalle. Vähän niin kuin hävinnyt lätkäjengi toteaisi matsin jälkeen, että "ollaan päätetty vaihtaa lajia tikanheittoon, tää hoki taitaa olla vaan liian vaikeeta meille".

Näinhän se menee. Ikävä kyllä tosiasia tuntuu monesti olevan että ensin häipyy tuotanto, sitten tuotannon- ja tuotekehitys, kohta sitten hankinta ja muu organisaatio. Myynti ja markkinointi istuu sitkeimmin vanhalla paikalla kun tärkeämpää on asiakaskontakit ja asiakkaiden sijainti kuin oman tuotannon ja organisaation sijainti.

Suomessa on kummallinen ylimielinen käsitys (valtiovallalla) että me jotenkin etänä voitaisiin olla joku insinööritieteiden ykkösmaa vaikka esim Kiinalla ja Intialla on jo valtava Dopeyn mainitsema lukumäärä etu.

 

[LoftYokel]

Kyllä noissa maissa on sekä tuotanto että varsinkin teollisen työn tuottavuus kasvaneet valtavaa tahtia ihan näihin päiviin asti. Kuoppia tuotannon kasvussa ovat olleet lähinnä vain lamavuodet, muuten kasvuprosentit ovat positiivisia. Lähinnä lean filosofian avulla on mahdollistettu suuri tuotantovolyymi suureen tuotteiden valikoimaan ja räätälöitävyyteen ja vähäiseen hukkaprosenttiin niin energian, resurssien kuin raaka-aineidenkin suhteen.

Tuota varmaan yritin juuri kans kertoa. Työn tuottavuus on vaatinut uusia teknologioita jne, jotka liittyvät informaation kasvuun ja sen hallitsemiseen. Jos työn tuottavuutta ei olisi saatu ylös, tehtäisiin vielä enemmän halpamaissa.

Talousuutisia lukemalla voisi kuvitella esimerkiksi, että Yhdysvalloissa ei tehdä enää niin paljoa autoja kuin ennen. Totuus on se, että USAssa tehdään aina vaan enemmän autoja, mutta aina vaan pienempi osa autoista tehdään sellaisen firman logon alla, jonka pääkonttorikin on siellä. Ulkomaiset autonvalmistajat perustavat tehtaita USAan, koska markkinat ovat lähellä, työvoima on suhteellisen edullista taas ja komponenttejakin saa paikanpäältä. Yhdysvalloissa ei siis ole vaikeuksissa autoteollisuus vaan pari jo pitkään huonosti johdettua jenkkiautofirmaa.

Jos joku globaali firma, sanotaan nyt vaikka VW, toteaa tarvitsevansa uuden tehtaan, niin se rakennetaan sinne, missä kokonaisinvestointi kannattaa parhaiten. Vaikka puhuttaisiin suomalaisestakin vientiyrityksestä niin ainoa pätevä syy valmistaa jotain Suomessa on se, ettei se paremmin tai halvemmalla onnistu jossain muualla. Ajat, jolloin joku teollisuuspatruuna piti jostain kaupungista ja sen asukkaista huolta ovat menneet ja tänään pärjää vaan viilaamalla jatkuvasti kilpailukykyä kohti globaalia huippua. Tämä on se vertailu, jossa Suomen on vaan pakko alkaa taas pärjätä, jos täällä halutaan nauttia ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta kaikille jatkossakin. Volkkari muuten on perustanut kolme jättitehdasta viime vuosina: Chattanoogaan (USA), Chengduun (CHN) ja Chakaniin (IND).

Meillä on vallalla ajattelu, jossa tylsät ja huonosti palkatut duunit lähtee täältä globalisaation mukana muualle ja joku aina keksii uutta kivaa ja hyväpalkkaista hommaa tilalle. Vähän niin kuin hävinnyt lätkäjengi toteaisi matsin jälkeen, että "ollaan päätetty vaihtaa lajia tikanheittoon, tää hoki taitaa olla vaan liian vaikeeta meille".

Täällä Suomessa kun ei ole mitään suuria joukkoja asiakkaina niin, että kannattaisi jonkun alkaa täällä markkinoitten takia tuottamaan, niin pitäis varmaan sitten erikoistua juuri niihin, mitä kukaan muu ei halua massatuotannon etujen menettämisen takia ottaa.

- - - Updated - - -

Suomessa on kummallinen ylimielinen käsitys (valtiovallalla) että me jotenkin etänä voitaisiin olla joku insinööritieteiden ykkösmaa vaikka esim Kiinalla ja Intialla on jo valtava Dopeyn mainitsema lukumäärä etu.

Jotenkin tuntuu, että kulttuuri ja perinteet tukee vielä insinööritieteden menestystä lännessä, (tai ehkä ennemminkin rajoittaa idässä). Lukumäärällisesti ei oikein pärjää

 

[Jyrki1975]

...pelkästään Intiassa valmistuu yliopistoista lähes Suomen koko työväestön verran valtavan menestysnälkäistä jengiä joka vuosi.

Joo, valmistuu...helvetin hyviä matkijoita, jotka eivät osaa kehittää omaa toimintaa yhtään. Eli sen homman apinointi, joka esim. Suomesta siirretään, saattaa onnistua, mutta minkään näköistä itsensäkehittämistä on turha odottaa.

Kyllä se kertoo jo kaiken, kun Intiassa saa MSc (Master of Science, DI:tä vastaava) paperit kahdessa vuodessa. Meillä oli taannoin pari intialaista opiskelemassa duuneja, joita siirrettiin Intiaan. Sanoivat lopuksi, että Suomessa on uskomattoman viisasta porukkaa. Suomessa osataan kertoa sen lisäksi, että miten juka homma tehdään, myös miksi se tehdään niin ja mitkä ovat taustat sille, miksi on joskus alettu hommia näin tekemään.

 

[Dopey]

Intialla ja Kiinalla on tuon koulutusedun lisäksi myös jo nyt valtava määrä kokemusta tuotekehityksestä ja tehokkaasta tuotannosta, ja tämä käytännös osaamiskuilu Suomeen verrattuna kasvaa koko ajan meidän tappioksi. Nuo maat saavuttivat johtoasemansa - Kiina elektroniikkatuotannossa ja Intia ohjelmistoteollisuudessa - asettamalla sen eksplisiittisesti tavoitteeksi, analysoimalla mitä pitää tehdä ja toteuttamalla nuo suunnitelmat johdonmukaisesti hyvin pitkän ajan kuluessa. Molemmissa maissa on spesiaalialueita, joissa on kaikki katettu vimpan päälle ulkomaisten firmojen tulla ja alkaa tehdä tulosta. Euroopassa Irlanti menestyi pitkälti samalla reseptillä, mutta sitten maan pankit kaatoivat talouden rahoittamallaan asuntokuplalla.

Meillä on kaikenlaista ohjelmaa siellä täällä, mutta ainakin näin puolittain ulkopuolisen silmin on kyllä vaikea havaita minkäänlaista menestysstrategiaa, tai edes kunnon tiedostusta siitä, että nämä tämän hetken vaikeudet ovat vain lievä ennusmerkki kohta tapahtuvasta romahduksesta.

 

[pååtta]

Kun otetaan oma valuutta käyttöön jota devalvoidaan riittäävästi niin johan alkaa suomalainen vientitavara houkuttaa. Tämä ei vain ole kovin todennäköistä.

 

[Jami2003]

Kyllä oman kokemuksen mukaan Aasialainen tuotekehitys alkaa olemaan pelottavan tehokasta. Lisäksi monessa projektissa tarvitaan usean firman yhteistyötä, euroopassa eri alan osaajia ei meinaa löytyä koko maanosasta, aasiassa kaikki ovat (kärjistetysti) samassa kaupungissa joten läpimenoajat projektissa ensipalaverista valmiiksi osaksi/tuotteeksi on aivan käsittämättömiä.

Karkeasti sanoisin että projektin aikataulun saa jakaa neljällä ja hinnan kymmenellä tuotekehitysprojekteissa jos verrataan Suomessa vedettävään projektiin.

e: Aivan kuten lännessä, siellä on tiedettävä minkä firmojen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja homma toimii. Ja toisin kuin lännessä, siellä firmat eivät sano suoraan mihin ne eivät kykene joten ne on tunnettava paremmin kuin läntiset kilpailijansa.

 

[Dopey]

Joo, valmistuu...helvetin hyviä matkijoita, jotka eivät osaa kehittää omaa toimintaa yhtään. Eli sen homman apinointi, joka esim. Suomesta siirretään, saattaa onnistua, mutta minkään näköistä itsensäkehittämistä on turha odottaa.

Kyllä se kertoo jo kaiken, kun Intiassa saa MSc (Master of Science, DI:tä vastaava) paperit kahdessa vuodessa. Meillä oli taannoin pari intialaista opiskelemassa duuneja, joita siirrettiin Intiaan. Sanoivat lopuksi, että Suomessa on uskomattoman viisasta porukkaa. Suomessa osataan kertoa sen lisäksi, että miten juka homma tehdään, myös miksi se tehdään niin ja mitkä ovat taustat sille, miksi on joskus alettu hommia näin tekemään.

Olen itse paikan päällä palkannut Intiassa sadan hengen softaorganisaation, ja voin kertoa, että ylläoleva ei pidä paikkaansa. Intiassa ei saa M.Sc. tutkintoa kahdessa vuodessa vaan B.Sc. paprut (Bachelor of Science), mikä vastaa suomalaista kandidaatin "tutkintoa". Sen saa Suomessakin täyteen helposti kahdessa vuodessa.

Intiassa on muutama iso IT-alihankkija, jotka palkkaavat kaikki, jotka suostuvat heille töihin tulemaan - kymmeniätuhansia ihmisiä vuodessa. Vaihtuvuus on 20% luokkaa. Suurin osa suomalaisista, jotka väittävät intialaista osaamista heikoksi, ovat erehtyneet näitten firmojen asiakkaiksi. Pätevimmät intialaiset ovat duunissa USAssa ja seuraava kategoria tekee tuotekehitystä Googlelle, Amazonille tai Microsoftille Intiassa. Intiassa on etenkin näiden isojen Internet-firmojen jäljiltä jo todella paljon sellaista maailmanluokan softaosaamista, jota Suomesta et kirveelläkään löydä. Jos olisin perustamassa vaikka esimerkiksi big data analytiikkafirmalle uutta toimipistettä niin laittaisin sen ilman muuta Suomen sijasta Bangaloreen.

 

[lakipiste]

Tulevaisuus on sitä että kilpailu lisääntyy helvetisti. Ennen aloille joihin pääsi rasvarin papereilla vaaditaan vitullinen koulutus ja hakijoita on paljon. Argumentti "joudut paskakuskiksi jos et lue" romukoppaan koska jopa siihenkin hommaan on 50 tyyppiä tusinassa jonossa ku työttömyys kasvaa. Matalapalkka alat katoaa ja niihin hakeutuu ihmisiä joilla koulutus riittäisi muuhunkin, ja työttömät suorittajat on kortistossa. Kai täällä nykyään kandee väsätä jotain typeriä tietokonepelejä, ne ainakin vetää maailmalla.

 

[pezku^]

Dopey on kyllä asialinjalla tuossa intialaisten kyvykkyydessä ja maan potentiaalissa. Ylipäätään näissä nopeasti kehittyvissä ja teollistuvissa maissa on nuorilla aivan toisenlainen palo menestyä kuin suomalaisilla. Suomessa opiskelukin on mun mielestä melko vetelää ja ihmiset ylipäätään tavoittelee liikaa helppoa mukavuutta elämässä. Toki nautintoja pitää olla, mutta tällä mukavuudenhalulla me hävitään ihan täysin osaamisessa ja kilpailukyvyssä pahimmille kilpailijoille.

Eniten henkilökohtaisesti nykymenossa harmittaa se, että perusteollisuuden toimintaedellytykset on ajettu aika alas Suomessa. Kyllä se leipä kuitenkin vahvasti näyttäisi tulevan sieltä teollisuudesta eikä niinkään palvelualalta. Kyllähän jenkitkin kokeilivat palveluyhteiskuntaa, mutta se kelkka taisi jo kääntyä uudelleen teollisuuden suuntaan. Nokia toi Suomeen paljon hyvää, mutta samalla alettiin nauraa ylimielisinä mm. paperi- ja metalliteollisuudelle, jotka kuitenkin ovat aika suuria työllistäjiä. Päästömääräyksillä on noita teollisuudenaloja lyöty kasvoille niin kovaa kuin on kehdattu, mutta samaan aikaan kuitenkin tuodaan sitä vielä pahemmilla ympäristövaikutuksilla tuotettua kiinalaista tuotetta rajan yli laivat keikkuen. Tuntuu siltä, että poliitikkojen mielestä on jotenkin kokonaisuuden kannalta ekologisempaa esim. kuristaa suomalaista terästeollisuutta niin, että se häviää lopullisesti täältä, mutta sitten kuitenkin tuodaan sitä aivan törkeästi ympäristöä saastuttavaa kiinalaista terästä Suomeen. Suomessa kuitenkin teollisuus on todella ympäristöystävällistä verrattuna vaikka entiseen itäblokkiin tai kaukoitään. Ajattelu vain poliitikoilla on sellaisella "poissa silmistä, poissa mielestä"-tasolla.

 

[Jami2003]

Suomeen pitäisi saada lisää (hmm...mitäs niitä on, ei kai mitään :D) venäläisille suunnattuja luxus brändejä. Venäläiset arvostaa suomalais tuotteita korkealle ja kyllä sillä porukalla muutamalle brändille riittäis ostopotentiaalia. Harmi vaan että Marimekkokin kehittelee tuotteita jotka (kai ?) menevät aika ristiin venakkojen maun kanssa.

 

[Integrandi]

Olin hiljattain Kiinassa nelisen kuukautta pyörimässä eri yliopistoissa/tutkimuskeskuksissa erään projektin tiimoilta. Eipä tuon pohjalta ole vielä varaa yleistää, mutta tuli kuitenkin aika hyvä yleiskuva sen maan tutkimustoiminnasta. Mieleenpainuvinta oli se, miten kujalla jengi siellä on heti kun mennään vähänkin ulos omalta mukavuusalueelta. Porukalla on ne omat spesifiset osaamisjutut, mutta heti kun pitäisi katsella laatikon ulkopuolelle niin ollaan pihalla kuin lumiukot. Oma ajattelu puuttuu aivan täysin. Nuo mestat joissa kävin olivat vielä paikallisesti todella kovan tason yksiköitä. Tämähän on aivan omiaan puskemaan eteenpäin heidän kopiokulttuuriaan, mutta tuotekehitysmielessä homma ei enää toimikaan niin hyvin. Tokihan siellä on sellainen massaylivoima että ei paljoa poikkeuksia tarvita kun homma sitten toisaalta toimiikin.

 

[Dopey]

Kiinassa ja Intiassa on tuon oma-aloitteisuuden puolesta aika erilainen kulttuuri johtuen luultavasti ensinmainitun keskusjohtoisesta mallista ja toisinajattelijoiden jahtaamisesta edelleen. Intiassa saat tehdä ihan mitä vaan, jos sulla vaan on rahaa ja jengi tekee taalankuvat silmissä uskomattomia juttuja joka tasolla yhteiskuntaa. Viimeisellä rekrykierroksella minkä kiersin Intian huippuyliopistoissa kaikki halusivat perustaa start-up firman kavereiden kanssa ja moni tienasi opiskelurahoja iPhone-appseilla.

 

[Ominous]

Dopeyn linjoilla pitkälti. Potentiaalia löytyy tästä maasta vaikka kuinka, mutta kotikutoiset esteet seisovat edessä. Julkinen sektori sääntelee montaa alaa niin tiukasti, että sääntely itsessään muodostuu yrittäjyyden esteeksi. Toisaalta välittömät sekä välilliset verot ja veroihin verrattavissa olevat kustannukset ovat niin korkeat, että suhteessa riskeihin investointi Suomeen ei useinkaan ole houkutteleva, jos vaihtoehtoja on. Suomalaisten asenteessa on myös parantamisen varaa, sillä vaikka yrittäjiin suhtaudutaankin Suomessa tutkimusten mukaan positiivisesti ja kannustavasti, niin halukkuus lähteä yrittäjäksi ei ole kuitenkaan kovin korkea. Varsin korkeakoulutasolla, jossa sen luovuuden siemenen luulisi kukkivan, halutaan mieluummin työskennellä muiden ihmisten unelmien eteen kuin omiensa. "Yrittäjiksi rupeavat ne, jotka eivät saa töitä". Rakennemuutokseen kuuluu kuitenkin se, että vanhaa lähtee ja uutta pitäisi saada tilalle. Mutta mistäs sitä uutta tulee, jos yrittäjyys on sekä hankala että ei-toivottu vaihtoehto. Osaamista olisi ja asiakkaitakin löytyisi, jos vielä opittaisiin myymään ja markkinoimaan. Tekijät puuttuvat.