Suomalainen politiikka

[Pahamies]

Ei Bolt tai Uber-kuskit pysty kusettamaan asiakasta niinkuin perus taksit. Ite ainakin kuljen mielummin puolet halvemmalla ilman odottelua

 

[SmiStu]

Datakeskukset ovat toki myös ihan huippudiili, ei ne juuri ketään työllistä, mutta kuluttavat sähköä kaupungin verran ja pitävät näin sähkön (jota on rajoitetusti) hinnan helvetin korkeana, suorastaan huippudiili, sanoisivat poliitikot.

Ylläpito 60-80 henkilöä vuodessa, sanoo tekoäly.
Rakentamisen ajan 10-20 kertainen määrä. Maksimissaan siis 1200-1600 henkilöä.

 

[SmiStu]

Tässä taulukkomuotoinen vertailu keskisuuren datakeskuksen ja eräiden perusteollisuuden yksiköiden välillä:

Toiminta	Vuotuinen sähkönkulutus (GWh)	Henkilöstö (oma väki + ulkopuoliset FTE)	Kommentti
Keskisuuri datakeskus (10–15 MW)	100–150	30–50	Tasainen 24/7 kuorma, korkea automaatio, vartiointi ja huollot osin ulkoistettu
Paperikone / kartonkilinja	80–200	50–100	Prosessiautomaatiota paljon, jatkuva operointi, energiankulutus samaa luokkaa
Kemianteollisuuden yksittäinen tuotantoyksikkö	50–200	30–80	Esim. lannoite- tai muovituotanto; valvottu prosessi, korkea sähkönkulutus
Suuri panimo / meijeri / elintarviketehdas	50–150	30–100	Prosessi automatisoitu, mutta henkilöstöä enemmän tuotannon eri vaiheissa

---

Yhteenveto​

• Sähkönkulutukseltaan keskisuuri datakeskus on yhtä sähkösyöppö kuin paperikone, kemiantehdaslinja tai suuri elintarviketehdas.
• Henkilöstöltään se on hieman pienempi, mutta samaa kokoluokkaa automatisoidun tuotantolinjan kanssa (kymmeniä, ei satoja työntekijöitä).

Eli: “Keskisuuri datakeskus vastaa yhtä modernia paperi- tai kemianteollisuuden tuotantolinjaa, sekä energiankäytössä että henkilöstöresursseissa.”

---

Terveisin Chatgpt

 

[Stonder]

Ei Bolt tai Uber-kuskit pysty kusettamaan asiakasta niinkuin perus taksit. Ite ainakin kuljen mielummin puolet halvemmalla ilman odottelua

Juu kyl se vituttaa kun ei noista mittareista tiedä onko 40e vai 80e samalla matkalla kun pääsee kotiin. En mää ainakaan halua koko jonoa kulkea läpi ja kysyä että vietkö viidelläkympillä, vai mitä maksaa, kun menee jokaisen kuskin kohdalla minuutti kun se katsoo karttaa ja pähkäilee. Boltin ta Uberin kun otat niin hinnan näet saman tien, ja se paikantaakin sinne missä olet. Voit sitten päättää otatko vai et, jonottelematta mihinkään keskuksiin tai jossain vitun vesisateessa taksien ikkunoihin koputtelemisen sijaan. Hinta voi olla puolet. Jonkunlainen ongelma on sitten semmoiset vanhat patut, ketkä ajaa perustaksia, ja niillä on silti se Uber tai Bolt käytössä, ja kun tilaat sovellukselta, niin se saatanan aluetaksin kuljettaja vaan valittaa ja kiroaa niitä sovelluksia, vaikka se ei ole asiakkaan vika, kun ei se ole sitä tilatessa tiennyt, kuka sieltä tulee. Nuoret sällit, ihan perustaksin kuljettajat, ketkä lisänä käyttävät noita sovelluksia, on ollu asiallisimpia.

 

[MikaelF]

Tässä taulukkomuotoinen vertailu keskisuuren datakeskuksen ja eräiden perusteollisuuden yksiköiden välillä:

Toiminta	Vuotuinen sähkönkulutus (GWh)	Henkilöstö (oma väki + ulkopuoliset FTE)	Kommentti
Keskisuuri datakeskus (10–15 MW)	100–150	30–50	Tasainen 24/7 kuorma, korkea automaatio, vartiointi ja huollot osin ulkoistettu
Paperikone / kartonkilinja	80–200	50–100	Prosessiautomaatiota paljon, jatkuva operointi, energiankulutus samaa luokkaa
Kemianteollisuuden yksittäinen tuotantoyksikkö	50–200	30–80	Esim. lannoite- tai muovituotanto; valvottu prosessi, korkea sähkönkulutus
Suuri panimo / meijeri / elintarviketehdas	50–150	30–100	Prosessi automatisoitu, mutta henkilöstöä enemmän tuotannon eri vaiheissa

---

Yhteenveto​

• Sähkönkulutukseltaan keskisuuri datakeskus on yhtä sähkösyöppö kuin paperikone, kemiantehdaslinja tai suuri elintarviketehdas.
• Henkilöstöltään se on hieman pienempi, mutta samaa kokoluokkaa automatisoidun tuotantolinjan kanssa (kymmeniä, ei satoja työntekijöitä).

Eli: “Keskisuuri datakeskus vastaa yhtä modernia paperi- tai kemianteollisuuden tuotantolinjaa, sekä energiankäytössä että henkilöstöresursseissa.”

---

Terveisin Chatgpt

Sen verran on omakohtaista tietoa, että 3 paperikoneen paperitehdas, joka tuottaa itse mekaanista massaa (hioketta tai hierrettä) 900 tonnia vuorokaudessa, kuluttaa sähköä kokonaisuudessaan noin 120-130 Mwh. Työntekijöitä tuollainen tehdas työllistää kaikkineen noin 600 omaa ja tietysti vaihtelevan määrän ulkopuolisia. Seisokeissa voi olla 300, mutta yleensä luokkaa 30. Suhtautuisin noihin lukuihin siis suurella epäilyksellä.

 

[SmiStu]

Sen verran on omakohtaista tietoa, että 3 paperikoneen paperitehdas, joka tuottaa itse mekaanista massaa (hioketta tai hierrettä) 900 tonnia vuorokaudessa, kuluttaa sähköä kokonaisuudessaan noin 120-130 Mwh. Työntekijöitä tuollainen tehdas työllistää kaikkineen noin 600 omaa ja tietysti vaihtelevan määrän ulkopuolisia. Seisokeissa voi olla 300, mutta yleensä luokkaa 30. Suhtautuisin noihin lukuihin siis suurella epäilyksellä.

Toki en kysynyt tekoälyltä vain suomalaisesta näkökulmasta, enkä määrittänyt laitoksen ikää. Uudemman laitoksen luulisin työllistävän vähemmän porukkaa kuin vanhan. Samoin kulutus lie pienempää. Myös kulttuurilliset erot vaikuttavat. Datakeskuksien osalta tuo osui aika hyvin, mitä niihin olen perehtynyt.

 

[makhak]

Tässä taulukkomuotoinen vertailu keskisuuren datakeskuksen ja eräiden perusteollisuuden yksiköiden välillä:

Toiminta	Vuotuinen sähkönkulutus (GWh)	Henkilöstö (oma väki + ulkopuoliset FTE)	Kommentti
Keskisuuri datakeskus (10–15 MW)	100–150	30–50	Tasainen 24/7 kuorma, korkea automaatio, vartiointi ja huollot osin ulkoistettu
Paperikone / kartonkilinja	80–200	50–100	Prosessiautomaatiota paljon, jatkuva operointi, energiankulutus samaa luokkaa
Kemianteollisuuden yksittäinen tuotantoyksikkö	50–200	30–80	Esim. lannoite- tai muovituotanto; valvottu prosessi, korkea sähkönkulutus
Suuri panimo / meijeri / elintarviketehdas	50–150	30–100	Prosessi automatisoitu, mutta henkilöstöä enemmän tuotannon eri vaiheissa

---

Yhteenveto​

• Sähkönkulutukseltaan keskisuuri datakeskus on yhtä sähkösyöppö kuin paperikone, kemiantehdaslinja tai suuri elintarviketehdas.
• Henkilöstöltään se on hieman pienempi, mutta samaa kokoluokkaa automatisoidun tuotantolinjan kanssa (kymmeniä, ei satoja työntekijöitä).

Eli: “Keskisuuri datakeskus vastaa yhtä modernia paperi- tai kemianteollisuuden tuotantolinjaa, sekä energiankäytössä että henkilöstöresursseissa.”

---

Terveisin Chatgpt

AI:lta unohtuui pari pikkujuttua mainita

"Datakeskukset ovat uusi tuhon lähde. Muutaman sadan työpaikan takia Suomen sähköverkon kapasiteettia joudutaan kasvattamaan miljardien eurojen investoinneilla, jotta kryptovaluuttamaakarit saavat halvalla sähköllä tehdä omaa huijaustaan. Datakeskukset vaativat sähköä kesät talvet päivät ja yöt. Ne vievät perussähkön tuotannosta ison siivun, mikä nostaa suomalaisten sähkön hintaa."

Datakeskukset ovat vain uusi huijauskohde suomalaisille, lista on pitkä...


View: https://x.com/PauliVahtera/status/1923322613541085564

 

[maltsu]

Tässä taulukkomuotoinen vertailu keskisuuren datakeskuksen ja eräiden perusteollisuuden yksiköiden välillä:

Toiminta	Vuotuinen sähkönkulutus (GWh)	Henkilöstö (oma väki + ulkopuoliset FTE)	Kommentti
Keskisuuri datakeskus (10–15 MW)	100–150	30–50	Tasainen 24/7 kuorma, korkea automaatio, vartiointi ja huollot osin ulkoistettu
Paperikone / kartonkilinja	80–200	50–100	Prosessiautomaatiota paljon, jatkuva operointi, energiankulutus samaa luokkaa
Kemianteollisuuden yksittäinen tuotantoyksikkö	50–200	30–80	Esim. lannoite- tai muovituotanto; valvottu prosessi, korkea sähkönkulutus
Suuri panimo / meijeri / elintarviketehdas	50–150	30–100	Prosessi automatisoitu, mutta henkilöstöä enemmän tuotannon eri vaiheissa

---

Yhteenveto​

• Sähkönkulutukseltaan keskisuuri datakeskus on yhtä sähkösyöppö kuin paperikone, kemiantehdaslinja tai suuri elintarviketehdas.
• Henkilöstöltään se on hieman pienempi, mutta samaa kokoluokkaa automatisoidun tuotantolinjan kanssa (kymmeniä, ei satoja työntekijöitä).

Eli: “Keskisuuri datakeskus vastaa yhtä modernia paperi- tai kemianteollisuuden tuotantolinjaa, sekä energiankäytössä että henkilöstöresursseissa.”

---

Terveisin Chatgpt

Microsoftin kolmen keskuksen kulutus vissiin yht jotain 600mwh. Kyllä nuo sähköä ihan hitoikseen imee, mutta eikö tässä nyt ole tarkoitus sähköä myydä ja kate päälle? Eli mitä enempi kuluttavat sen parempi.
Toivottavasti nyt vaan meidän herrat ovat miettineet asiat loppuun asti. Jotenkin omituiselta tuntuu että olis pelkästään suunnitelmia myydä tontteja keskuksille, mutta ei vastaavasti mietitty sähkön tuotannon lisäystä näille…
Ainakin tuo Espoon keskus tekee sitten hukkalämmöistä kaukolämpöä, että jotain positiivista. Työpaikan vieressä tuo Högnäs, alkaa aika komean kokonen olemaan se työmaa jo. Vuokraisäntä totes asiaan, että ”tosta mitään muuta ku isommat sähkölaskut kaikille espoolaisille”. Noh, aika näyttää.
Mut jos tällaset suunnitelmat valtiolla, niin olis kyllä kiva jos olis jotain pienydinvoimala tms kehitystä rinnalla, eikä oteta sähköä vaan töpselistä kuten cityvihreät.
Ja sitte seuraavaksi myydään niitä pienydinvoimaloita. Niin näyttäis jo menestystarinalta.

 

[MikaelF]

Toki en kysynyt tekoälyltä vain suomalaisesta näkökulmasta, enkä määrittänyt laitoksen ikää. Uudemman laitoksen luulisin työllistävän vähemmän porukkaa kuin vanhan. Samoin kulutus lie pienempää. Myös kulttuurilliset erot vaikuttavat. Datakeskuksien osalta tuo osui aika hyvin, mitä niihin olen perehtynyt.

Oma esimerkkini on viimeinen "greenfield" paperitehdas Suomessa, eli viimeinen kokonaan uusi paperitehdas, joka Suomeen tehtiin. Vuosi oli 60-luvun puolessa välissä. Tosin, Stora veti Kemissä uudemmat koneet hiljaiseksi 4 vuotta sitten, kun heillä strategia ei ole "last man standing" kuten meillä on. Storahan on sanonut julkisesti olevansa mielellään etu-aktiivinen sulkemisissaan. Meidänkin tehtaalla on tehty energian suhteen todella isoja säästöjä Metson/Valmetin avulla, mutta eipä se taida riittää.

Jokatapauksessa paperiteollisuudessa vain kysyntä ohjaa tuotantoa, kuten kuuluukin. On mielenkiintoista nähdä minne se viimeisten aikakausilehtien paperitoimittaja jää, itse veikkaisin UPM:n Rauman tehtaita, ne viimeiset saattaa sitten pyöriä pitkäänkin, kun tuskin lehtien julkaisu täysin loppuu lähi vuosikymmeninä.

 

[Wombut]

Pöh luulin että Suomessa tehdään 11 murtajaa ja jatkossa sit jenkeissäkin mut näköjään suomessa tehdäänkin vain 4 ja 7 jenkeissä. Varmasti kokoajan ollut tiedossa mutta itse vain juhlin otsikkoa että stubb sai meille 11 murtajan tilauksen. Noh mutta töitä silti ja isolle alihankintaketjulle myös!

 

[Rantapallo]

Pöh luulin että Suomessa tehdään 11 murtajaa ja jatkossa sit jenkeissäkin mut näköjään suomessa tehdäänkin vain 4 ja 7 jenkeissä. Varmasti kokoajan ollut tiedossa mutta itse vain juhlin otsikkoa että stubb sai meille 11 murtajan tilauksen. Noh mutta töitä silti ja isolle alihankintaketjulle myös!

Toivottavasti ei ole tappiolla myyntiä...

 

[makhak]

Itsekin tuli jo mietittyä että mitä Orpo ja Stubb ylipäätään tekivät Washingtonissa ja mitä he allekirjoittivat? Koska eihän koko diili koske suomen valtiota, se on kanadalaisen yrityksen ja USA:n rannikkovartioston välinen kauppa.

Ensireaktio alla olevaan on, että ei kai nyt sentään...mutta sitten tulee mieleen kaikki aikaisemmat hallituksien "huippudiilit" joten en sittenkään yllättyisi...



"Voiko Suomi joutua maksumieheksi jäänmurtajakaupasta?

Tämä hetki, jossa Alexander Stubb ja Donald Trump pitelevät kumpikin omaa “sopimuskansiotaan” kameroille, on symbolisesti vahva – mutta se ei tarkoita minkään juridisen sopimuksen allekirjoittamista.

Tilanne oli seremoniallinen ele, poliittinen julkilausuma “strategisesta yhteistyöstä”, ei kaupallinen sopimus.
Sopimuksen todelliset osapuolet ovat Yhdysvaltojen rannikkovartiosto ja kanadalaisomisteinen Davie Shipbuilding, ei Suomen valtio.

Stubbin tai Orpon nimikirjoituksia ei ole tarvittu missään vaiheessa, eikä Suomen valtio ole millään tavoin jäämurtajakaupan osapuoli.

Mutta tulevaisuudessa heidän allekirjoituksensa saatetaan tarvita – ei Yhdysvaltojen diilin vahvistamiseksi, vaan hallituksen mahdollisesti myöntäessä valtion tukea tai takauksia hankkeeseen."

Silloin Suomesta tulisi maksumies, ei tulonsaaja.
Kysymys kuuluu: onko valtiovalta jo luvannut yksityiselle hankkeelle valtion tukea – suoraan tai epäsuorasti – poliittisen painoarvon vuoksi?

Jos näin on, veronmaksajat ovat jo sidottu projektiin, jota he eivät ole itse tilanneet eivätkä josta he tule hyötymään.
Kyse on poliittisesti profiloidusta hankkeesta, jota on markkinoitu “Suomen jättivoittona” ja historiallisena yhteistyönä Yhdysvaltojen kanssa.

Todellisuudessa sopimus koskee yksityistä kanadalaista telakkayhtiötä, jonka tytäryhtiö toimii Helsingissä, sekä mahdollisesti Rauman telakkaa alihankkijana.
Suomen valtio ei osta, myy eikä omista mitään – mutta se voi silti maksaa.

Työpaikkoja kyllä syntyy, mutta kenelle. Vaikka kanadalaisomisteinen telakka sijaitseekin fyysisesti Suomessa, sen työntekijät ja alihankkijat tulevat olemaan pääosin ulkomaisia. Palkkansa, palkkionsa ja verotulonsa he vievät omaan kotimaahansa, Viroon, Liettuaan, Latviaan tai Puolaan.

Kun hankkeesta puhutaan “suomalaisena menestystarinana”, syntyy poliittinen paine tukea sitä valtion varoilla.
Tämä voi tapahtua monin tavoin:
– valtiontakauksina tai lainoina telakoille,
– investointitukina tuotantokapasiteetin laajentamiseen,
– tai koulutus- ja innovaatiotukina, joilla hanketta perustellaan “viennin edistämisenä”.
Lisäksi valtio voi rahoittaa telakka-alueiden infrastruktuuria ja logistiikkaa – käytännössä veronmaksajien rahoilla.
Tällöin Suomi ei omista mitään, mutta osallistuu kustannuksiin.
Jos projekti viivästyy, kustannukset kasvavat tai työpaikkalupaukset jäävät toteutumatta, hallituksella on poliittinen syy “pelastaa” hanke lisätuilla – ettei kasvoja menetettäisi.

Näin ulkomaisomisteisesta teollisuushankkeesta voi tulla epäsuora tulonsiirto suomalaisilta veronmaksajilta ulkomaiselle konsernille.
On täysin mahdollista, että Suomi ei saa hankkeesta tuloja, mutta joutuu silti maksamaan osan sen kuluista – pelkästään poliittisen imagon ylläpitämiseksi.
Suomi ei siis virallisesti ole maksumies, mutta käytännössä voi päätyä sellaiseksi.
Ja kuten historiasta tiedämme – kun poliittinen ylpeys kohtaa taloudellisen todellisuuden, laskun maksaa lopulta veronmaksaja.




View: https://www.facebook.com/groups/276127234708692/permalink/1109212694733471/

 

[MÖYKKYNEN]

Itsekin tuli jo mietittyä että mitä Orpo ja Stubb ylipäätään tekivät Washingtonissa ja mitä he allekirjoittivat? Koska eihän koko diili koske suomen valtiota, se on kanadalaisen yrityksen ja USA:n rannikkovartioston välinen kauppa.

Ensireaktio alla olevaan on, että ei kai nyt sentään...mutta sitten tulee mieleen kaikki aikaisemmat hallituksien "huippudiilit" joten en sittenkään yllättyisi...



"Voiko Suomi joutua maksumieheksi jäänmurtajakaupasta?

Tämä hetki, jossa Alexander Stubb ja Donald Trump pitelevät kumpikin omaa “sopimuskansiotaan” kameroille, on symbolisesti vahva – mutta se ei tarkoita minkään juridisen sopimuksen allekirjoittamista.

Tilanne oli seremoniallinen ele, poliittinen julkilausuma “strategisesta yhteistyöstä”, ei kaupallinen sopimus.
Sopimuksen todelliset osapuolet ovat Yhdysvaltojen rannikkovartiosto ja kanadalaisomisteinen Davie Shipbuilding, ei Suomen valtio.

Stubbin tai Orpon nimikirjoituksia ei ole tarvittu missään vaiheessa, eikä Suomen valtio ole millään tavoin jäämurtajakaupan osapuoli.

Mutta tulevaisuudessa heidän allekirjoituksensa saatetaan tarvita – ei Yhdysvaltojen diilin vahvistamiseksi, vaan hallituksen mahdollisesti myöntäessä valtion tukea tai takauksia hankkeeseen."

Silloin Suomesta tulisi maksumies, ei tulonsaaja.
Kysymys kuuluu: onko valtiovalta jo luvannut yksityiselle hankkeelle valtion tukea – suoraan tai epäsuorasti – poliittisen painoarvon vuoksi?

Jos näin on, veronmaksajat ovat jo sidottu projektiin, jota he eivät ole itse tilanneet eivätkä josta he tule hyötymään.
Kyse on poliittisesti profiloidusta hankkeesta, jota on markkinoitu “Suomen jättivoittona” ja historiallisena yhteistyönä Yhdysvaltojen kanssa.

Todellisuudessa sopimus koskee yksityistä kanadalaista telakkayhtiötä, jonka tytäryhtiö toimii Helsingissä, sekä mahdollisesti Rauman telakkaa alihankkijana.
Suomen valtio ei osta, myy eikä omista mitään – mutta se voi silti maksaa.

Työpaikkoja kyllä syntyy, mutta kenelle. Vaikka kanadalaisomisteinen telakka sijaitseekin fyysisesti Suomessa, sen työntekijät ja alihankkijat tulevat olemaan pääosin ulkomaisia. Palkkansa, palkkionsa ja verotulonsa he vievät omaan kotimaahansa, Viroon, Liettuaan, Latviaan tai Puolaan.

Kun hankkeesta puhutaan “suomalaisena menestystarinana”, syntyy poliittinen paine tukea sitä valtion varoilla.
Tämä voi tapahtua monin tavoin:
– valtiontakauksina tai lainoina telakoille,
– investointitukina tuotantokapasiteetin laajentamiseen,
– tai koulutus- ja innovaatiotukina, joilla hanketta perustellaan “viennin edistämisenä”.
Lisäksi valtio voi rahoittaa telakka-alueiden infrastruktuuria ja logistiikkaa – käytännössä veronmaksajien rahoilla.
Tällöin Suomi ei omista mitään, mutta osallistuu kustannuksiin.
Jos projekti viivästyy, kustannukset kasvavat tai työpaikkalupaukset jäävät toteutumatta, hallituksella on poliittinen syy “pelastaa” hanke lisätuilla – ettei kasvoja menetettäisi.

Näin ulkomaisomisteisesta teollisuushankkeesta voi tulla epäsuora tulonsiirto suomalaisilta veronmaksajilta ulkomaiselle konsernille.
On täysin mahdollista, että Suomi ei saa hankkeesta tuloja, mutta joutuu silti maksamaan osan sen kuluista – pelkästään poliittisen imagon ylläpitämiseksi.
Suomi ei siis virallisesti ole maksumies, mutta käytännössä voi päätyä sellaiseksi.
Ja kuten historiasta tiedämme – kun poliittinen ylpeys kohtaa taloudellisen todellisuuden, laskun maksaa lopulta veronmaksaja.




View: https://www.facebook.com/groups/276127234708692/permalink/1109212694733471/

En osaa ottaa kantaa tähän tapaukseen ja noihin näkemyksiin mutta yleisesti ottaen Suomi ei ole enää sellaisessa asemassa, jossa sillä olisi varaa valita vain parhaat, tuottoisimmat ja riskittömimmät investoinnit itselleen ja hylätä muut vaan on pakko ottaa ne mitä sattuu saamaan. Datakeskustenkin vaikutus pessimistisimpien näkemysten mukaan saattaa olla jopa nettonegatiivinen kansantaloudelle ja jäänmurtajien kohdalla osaamista saattaa siirtyä muualle jne. Mutta mitä vaihtoehtoja meillä on, jätetään väliin datakeskusinvestoinnit, murtajatilaukset sun muut, jonka jälkeen Suomessa ei tapahdu mitään ja siitä tulee epärelevantti. Em. hankkeiden ja niiden tuoman näkyvyyden kautta Suomi on kuitenkin mahdollista saada näyttämään edes jotenkin relevantilta pelurilta, erityisesti Yhdysvaltain silmissä. Niiden avulla taitavasti pelattuna on mahdollista avata muitakin yhteistyömahdollisuuksia, erityisesti Yhdysvaltain kanssa. Suomella on kuitenkin nyt historian tiiveimmät välit Yhdysvaltoihin Stubbin loistavan ulkopolitiikan ja pelisilmän ansiosta, joten se kannattaa hyödyntää kun se on mahdollista.

 

[SIC-]

Minusta on huvittavaa, että samat tyypit jotka ylistää Venäjää kaikesta näkevät nyt nämä jäänmurtajakaupat yms. myös huonona juttuna. Vaikuttaa siltä, että näitä ottaa jotenkin päähän se, kun Suomelle tapahtuu hyviä juttuja. Sitä olen vielä odottanut, että mitä @Roopeli ajattelee näistä kaupoista.

 

[Stonder]

Minusta on huvittavaa, että samat tyypit jotka ylistää Venäjää kaikesta näkevät nyt nämä jäänmurtajakaupat yms. myös huonona juttuna. Vaikuttaa siltä, että näitä ottaa jotenkin päähän se, kun Suomelle tapahtuu hyviä juttuja. Sitä olen vielä odottanut, että mitä @Roopeli ajattelee näistä kaupoista.

En ole koskaan ylistänyt Venäjää, mutta vähän pelkään että kunhan tietotaito ja ehkä tehtaatkin on siirretty Jenkkeihin, niin ei tarvitse vastaisuudessa täältä tilata.

 

[Roopeli]

Minusta on huvittavaa, että samat tyypit jotka ylistää Venäjää kaikesta näkevät nyt nämä jäänmurtajakaupat yms. myös huonona juttuna. Vaikuttaa siltä, että näitä ottaa jotenkin päähän se, kun Suomelle tapahtuu hyviä juttuja. Sitä olen vielä odottanut, että mitä @Roopeli ajattelee näistä kaupoista.

Hyvä jos suomelle käy hyvää. Taas sick koittaa projisoida jotain omia mielikuvia ja liittää minuun. Tottakai suomalaisena kiinnostaa jos täällä tehdään vaihteeksi järkeviä asioita.

Mitä sä oikein luulit?

 

[ehec]

En osaa ottaa kantaa tähän tapaukseen ja noihin näkemyksiin mutta yleisesti ottaen Suomi ei ole enää sellaisessa asemassa, jossa sillä olisi varaa valita vain parhaat, tuottoisimmat ja riskittömimmät investoinnit itselleen ja hylätä muut vaan on pakko ottaa ne mitä sattuu saamaan. Datakeskustenkin vaikutus pessimistisimpien näkemysten mukaan saattaa olla jopa nettonegatiivinen kansantaloudelle ja jäänmurtajien kohdalla osaamista saattaa siirtyä muualle jne. Mutta mitä vaihtoehtoja meillä on, jätetään väliin datakeskusinvestoinnit, murtajatilaukset sun muut, jonka jälkeen Suomessa ei tapahdu mitään ja siitä tulee epärelevantti. Em. hankkeiden ja niiden tuoman näkyvyyden kautta Suomi on kuitenkin mahdollista saada näyttämään edes jotenkin relevantilta pelurilta, erityisesti Yhdysvaltain silmissä. Niiden avulla taitavasti pelattuna on mahdollista avata muitakin yhteistyömahdollisuuksia, erityisesti Yhdysvaltain kanssa. Suomella on kuitenkin nyt historian tiiveimmät välit Yhdysvaltoihin Stubbin loistavan ulkopolitiikan ja pelisilmän ansiosta, joten se kannattaa hyödyntää kun se on mahdollista.

Juuri näin. Jäänmurtajien kohdalla vielä tässä tapauksessa tilaaja ei oletettavasti ole menossa konkurssiin yms mikä on riskinä niiden megaristeilijöiden kohdalla, joten eiköhän tässä hyvä diili ole tehty. Rantapallo oli taas kyllä ihan oma itsensä toteamalla "toivottavasti ei ole tappiollista myyntiä"

Datakeskuksissa kannattaa sitä huomioida tosin, että niiden rakennuttajat ovat saattaneet laskea, että hanke kannattaa vaikka niiden myötä sähkön hinta kolminkertaistuisi Suomessa. Siinä vaan maksumiehiksi joutuisi kansalaiset ja muu teollisuus uutta ydinvoimalaa odotellessa, kun sen rakentamiseen menee 10-15v päätöksen teosta. Harmi kun tuo tuurisähkö on sotkenut sähkömarkkinat niin, ettei tällä hetkellä ole varmuutta ydinvoimaloiden kannattavuudesta. Peliliikehän muutoin olisi rakentaa ydinvoimaa reilusti lisää (mikä sekin toisi työtä) ja antaa rakentaa tänne datakeskuksia ihan niin paljon kuin lystää.

 

[Roopeli]

Juuri näin. Jäänmurtajien kohdalla vielä tässä tapauksessa tilaaja ei oletettavasti ole menossa konkurssiin yms mikä on riskinä niiden megaristeilijöiden kohdalla, joten eiköhän tässä hyvä diili ole tehty. Rantapallo oli taas kyllä ihan oma itsensä toteamalla "toivottavasti ei ole tappiollista myyntiä"

Datakeskuksissa kannattaa sitä huomioida tosin, että niiden rakennuttajat ovat saattaneet laskea, että hanke kannattaa vaikka niiden myötä sähkön hinta kolminkertaistuisi Suomessa. Siinä vaan maksumiehiksi joutuisi kansalaiset ja muu teollisuus uutta ydinvoimalaa odotellessa, kun sen rakentamiseen menee 10-15v päätöksen teosta. Harmi kun tuo tuurisähkö on sotkenut sähkömarkkinat niin, ettei tällä hetkellä ole varmuutta ydinvoimaloiden kannattavuudesta. Peliliikehän muutoin olisi rakentaa ydinvoimaa reilusti lisää (mikä sekin toisi työtä) ja antaa rakentaa tänne datakeskuksia ihan niin paljon kuin lystää.

Eikös datakeskukset lisää myös suomelle suojaa, koska enemmän konkreettista lännen infraa maaperässä.
En ota kantaa onko hyvä vai huono rahallisesti nuo veronmaksajalle.

 

[LihavaSika]

Ni!

 

[Stonder]

Mut jos tällaset suunnitelmat valtiolla, niin olis kyllä kiva jos olis jotain pienydinvoimala tms kehitystä rinnalla, eikä oteta sähköä vaan töpselistä kuten cityvihreät.
Ja sitte seuraavaksi myydään niitä pienydinvoimaloita. Niin näyttäis jo menestystarinalta.

Mää en muista onko pienydinvoimaloista puhunut juuri muut kuin Petrus Pennanen, ainakakaan kovin näkyvästi. Eli saadaan vielä hetki odottaa.