Stressaaminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja HemmoX
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
4.9.2007
Viestejä
566
Täällä ei vissiin ole vielä keskustelua ko. aiheesta?

Itse ainakin tunnustan olevani stressaaja ja onnistun keksimään murehtimista joka asiasta joskaan siitä ei ole ikinä hyötyä.

Hyviä tapoja lievittää stressiä?

Iän myötä se varmasti hieman häviää kun joutuu ottamaan vastuuta isommista asioista yms.

Jatkakaa...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joo, Itselläni ihan sama juttu. Usein stressaan ihan pienemmistäkin asioista, vaikka tiedän että ne tulevat menemään hyvin. Otetaan esimerkiksi vaikka jokin esitelmä, joka pitää pitää yleisön edessä. Kerran kun selviää sellaisesta tilanteesta, niin ei sitä toista kertaa enään stressaa samasta aiheesta.
 
Juu, olen ammattistressaaja. Työ, raha-asiat ja liikkuminen/syöminen on varmaan suurimpia stressin aiheuttajia, vaikka syytä ei varsinaisesti olisikaan. Sitten on kaikkea pientä ja varmasti turhaa, joista ottaa stressiä.

Parhaani mukaan opettelen eroon tästä, ja olen mielestäni onnistunut ihan kivasti, mutta työtä on vielä. Vittumainen vaiva, ja mä olen joskus nuorempana ollut ihan ylihuoleton ja stressivapaa :D
 
IMHOEHRAM stressi johtuu vain siitä ettei ole tarpeeksi hyvin valmistautunut.

Stressiä oppii käsittelemään vain kohtaamalla asioita.

Jos stressaa vaikka tenttejä niin luulisi, että viimeisenä vuonna ei tunnu enää samalta kuin ekana vuonna.
 
Juu, olen ammattistressaaja. Työ, raha-asiat ja liikkuminen/syöminen on varmaan suurimpia stressin aiheuttajia, vaikka syytä ei varsinaisesti olisikaan. Sitten on kaikkea pientä ja varmasti turhaa, joista ottaa stressiä.

Parhaani mukaan opettelen eroon tästä, ja olen mielestäni onnistunut ihan kivasti, mutta työtä on vielä. Vittumainen vaiva, ja mä olen joskus nuorempana ollut ihan ylihuoleton ja stressivapaa :D
Sama homma mulla, tällä hetkellä isoimpia stressin aiheuttajia!
Onneksi jää edes pari osa-aluetta mistä ei tarvitse tällä hetkellä stressata...:)
 
lainaisin tässä erään suomen rikkaimpiin miehiin kuuluvan herran sanoja.. " ei se raha onnelliseksi tee mutta rauhottaa kummasti"..

olen kyllä itsekin huomannut että sillon kun on massia jäänyt tilille säästöön niin ei stressaa yhtään niin paljon kuin että rahat menisi kädestä suuhun suoraan :D se raha kun antaa kummasti varaa soveltaa lähes asiassa kuin asiassa

nojoo oli aika itsestäänselvä vaihtoehto mutta en mä oikein muuta keinoa tiedä mikä helpottaa yhtä tehokkaasti stressiä :)
 
Siis mullehan rahasta stressaaminen ei ole sidoksissa sen määrään. Tuun toimeen erittäin hyvin, eikä mulla ole koskaan oikeen ollut tilannetta että olis ollut ihan täysin puilla paljailla, mutta jotenkin siitä ottaa stressiä silti.
 
Oon kanssa kohtalaisen kova stressaamaan. Yleisiä ovat jotkut koulutyöt, raha-asiat, terveys ja muut hommat, joita ei kiinnostaisi/jaksaisi tehdä. Toi terveys on ehkä kaikkein suurin, sillä joitakin vähän isompiakin vaivoja kun tulee, niin noi fyysiset oireet vaikuttaa mulla todella paljon pääkoppaan. Sitten on paljon sellaisia aivan pieniä jokapäiväisiä asioita, joita tulee stressattua ja se on todella ärsyttävää.

Lukioikäisenä muistan olleeni todella stressivapaa ihminen. Stressasin kyllä perusasioista, kuten hivenen koulusta ja rahoista, mutta yleisesti olin aivan mielettömän huoleton ihminen ja menin vaan kauheeta kyytiä eteenpäin sen kummemmin murehtimatta. Syksyllä voisi koittaa taas alkaa olemaan vähän huolettomammin, kun loppuu tää paska välivuosiputki ja pääsee opiskelemaan "omaa" alaa. Olen meinaan huomannut, että silloin kun pyyhkii yleisesti ihan hyvin ja saa tehdä mieluisia asioita (+raha-asiat on suht. kondiksessa), niin silloin ei tule stressattuakaan paljon mistään ja voi vaan nauttia elämästä. :)
 
Mä oon kova stressaamaan joistain asioista, jopa niin pahasti että uni ei tule öisin ja on huono olla. Ennen en ole stressannut paljoa mistään, mutta n.1,5vuoden ajan olen vähän väliä stressannut jostain todella pahasti. Olen miettinyt, että voisko olla jotain stressi/ahdistus lääkitys jo paikallaan :D Nyttemmin olen stressannut työpaikastani, että olenko lukinnut ovet ja sammuttanut koneet siellä jne.. Kaksi kertaa on täytynyt lähteä työmaalle tarkistamaan kun ahdistus on käynyt niin pahaksi. Toinen asia mitä stressaan nyt on asiakaskäynnit, ei haluta tehdä niitä ja koko ajan mietityttää että onko tehnyt työnsä oikein ja onko asiakas tyytyväinen jne.. Raha asiat on myös sellainen mikä meinaa hermostuttaa.
Loppujen lopuksi näistä asioista ei tarvisi stressata, mutta silti..
Stressaa jo pelkkä ajatuskin edellä mainituista asiosta.

Edit: Myös uusiin ihmisiin tutustuminen kanssa stressaa, jos on semmoisia minun luonteelle vaikea selkoisia.
 
Mulla oli niinki kova ressi aikanaa et kroppa alko puolustautuu, iski kuumetta ja kaikkee... Lekurissaki kävin ja tutki kaikki maholliset, ja kysy sit "Stressaatko?" "Joo aika vitusti"... ja sano myös et kuumeen syyks olis toi. Ja heti kun sain stressin pois, kuume katos tyylii sil sekunnil :) Päätin silloin et en saatana stressaa enää koskaa, turha murehtia asioist, kattoo mitä etee tulee.
 
Päätin silloin et en saatana stressaa enää koskaa, turha murehtia asioist, kattoo mitä etee tulee.

Samoilla linjoilla olen.

Van the Mania lainatakseni: "Worrying is like a rocking chair it gives you something to do, but it doesn't get you anywhere."
 
Mä en jaksa stressata enää nykyisin, sillä kaikki kääntyy kuitenkin aina parhain päin. Niin on aina käynyt ja tulee käymään, ainakin sitten loppujen lopuksi.

Pieni stressi välillä on kyllä ihan piristävää ja se saa tekemään asioita aivan uskomattomalla tehokkuudella. Ilman stressipaniikkia en olisi varmaan saanut mitään aikaan ikinä.
 
Mulla menee jokseenkin niin että kova streesi laukasee pahan passiivisuuden, ei niinkään urheiluun vaan asioihin joita minun tulisi empimättä hoitaa. Jotenkin se streba nostaa aloitekyvynki ettei oikein ole uskoakaan jonkun uuden asiahan tekemiseen.

Mulle toimii lääkkeenä parhaiten urheilu, heti kun liikunta loppuu niin alkaa stressi.
 
Mä olen kova suunittelemaan, järjestämään ja prioirisoimaan asioita ennalta. Muuten tulee stressiä, jos ei tiedä, mitä pitää tehdä seuraavaksi. :)
 
kova on yritys tälläkin hetkellä liennyttää työstressiä. hokasin just että maailmanloppuhan tästä kaikesta on tulossa joten turha enää stressata yhtään mistään. teen parhaani däts it.
 
Samoilla linjoilla olen.

Van the Mania lainatakseni: "Worrying is like a rocking chair it gives you something to do, but it doesn't get you anywhere."

Offtopiccina, hyvä leffa, ja totta sanonta :P

sillä kaikki kääntyy kuitenkin aina parhain päin. Niin on aina käynyt ja tulee käymään, ainakin sitten loppujen lopuksi.

Totta tääki.
 
Samoilla linjoilla olen.

Van the Mania lainatakseni: "Worrying is like a rocking chair it gives you something to do, but it doesn't get you anywhere."

Tähän paikkaan sopii klisee "helpommin sanottu kuin tehty". Itsekin joskus tutuille vaan paasaan, ettei kannata turhasta stressasata ja paskat. Paraskin sanomaan. Olen tosi kova stressaamaan ja kun oikein kunnon hätä iskee päälle, niin siinä on ihan turha tulla selittelemään, että älä stressaa jne. Pahinta on se, että olen luonteeltani sellainen, että lähen mukaan kaikenlaisiin tapahtumiin ja luottamustehtäviin, joista koituu vain enemmän hommia ja sitten stressiä kertyy lisää ja lisää ja lisää. Harvemmin ilkiän sanoi "ei" paljon mihinkään :( Varsinkin, jos tuntuu siltä, että joku on vähän pulassa tai jonnekin tilaisuuteen ei saada ketään järkkäämään asioita ja alkaa kuulostaa vaikealta, niin mä en vaan pysty kieltäytymään, oli sitten miten paljon hommaa tahansa jo ennestään tiedossa. Ja sitten valitan kun stressaa kauheesti :rolleyes: Douh. Oma vika.
 
Lisää stressin aiheuttajia: En päässyt opiskelemaan!:jahas:

Kyllä harmistuneena muistelen sitä aikaa kun en vielä stressannut mistään. Ei tarvinnut tehä mitään muuta kun ajella räkä poskella mopolla kavereiden kanssa pitkin kyliä ja ei paljoa ollut huolta huomisesta, silti ne asiat suju kuin itsestään. Koulukin meni putkeen vaikka en siitä paljoa välittänyt. Nyt kun ois pari pari päivää välittämättä mistään niin ei varmaan hyvä heiluis...:D
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on sellanen tapa että stressaan täysin turhista asiosta, esim jos viime yönä nukahtaminen on tuottanut vaikeuksia, niin seuraava päivä meneekin miettiessä että mites se nukahtaminen seuraavana yönä sujuu, joskus stressaan tästä jopa ilman syytä :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom