Spedetason kysymys lääkiksen tämän vuoden pääsykokeessa

Anssi Manninen

Liittynyt
7.10.2002
Viestejä
2 081
Lueskelin juuri tämän vuoden valintakyssiä ilmoitustaululta. Siellä oli ihan spedetason kyssä laihdutuksesta, jonka mukaan mukas pystyttäisiin laskemaan paljonko ko. hemmo polttaisi rasvaa tekemällä sitä ja tätä. Bullshittia! :wall:
 
Anssi Manninen sanoi:
Lueskelin juuri tämän vuoden valintakyssiä ilmoitustaululta. Siellä oli ihan spedetason kyssä laihdutuksesta, jonka mukaan mukas pystyttäisiin laskemaan paljonko ko. hemmo polttaisi rasvaa tekemällä sitä ja tätä. Bullshittia! :wall:
Click to expand...

Tuohan on aika mahdotonta laskea tarkkaan, miten ne aikovat sitten pisteyttää nuokin tehtävät?
 
Pitäiskö siihen esseetyyliin jaaritella kaikesta laihdutukseen liittyvästä, vai oliko se tosiaan joku laskutehtävä? Minen ymmärrä.
 
Kyseessä oli aineiston lukemista ja idioottimatematiikkaa. Eli piti laskea kuluvaa energiamäärää ja paljon se on suoraan rasvakiloissa, vast. Oli siellä yhtenä kyssärinä vähän solutason tapahtumista ja miten ATP:ta tuotetaan lihassolussa pitkäkestoisessa aerobisessa suorituksessa. Eli ei siellä todenmukaisia juttuja ole, vaan luettua tietoa haluavat mitata :rolleyes:
Koko pääsykoekirja on muutenkin täynnä hölynpölyä ja irtonaisia pätkiä kunnollisista oppikirjoista.
Ainiin ja pisteytyksessä, niin sensoreilla on mallivastaukset, joita vastaavat laskut ja selitykset pitäisi vastauksesta löytyä, jotta pisteet saa kotiin.
 
En muista tarkkaan sitä kyssään mutta mitä helvettiä sillä pointilla, että liikunta suoritetaan anaerobisen kynnyksen alapuolella oli asian kanssa tekemistä?!
 
Anssi Manninen sanoi:
En muista tarkkaan sitä kyssään mutta mitä helvettiä sillä pointilla, että liikunta suoritetaan anaerobisen kynnyksen alapuolella oli asian kanssa tekemistä?!
Click to expand...

Ööh... Enpä nyt ala opettamaan isille miten nussia enkä edes ole kysymystä nähnyt, mutta olisiko että ei tule maitohappoa ja siten suoritus voi olla pitempikestoinen ja näin polttaa enemmän rasvaa???
 
No kun kyssässä annetaan liikuntamäärä ja sitten höpistään anaerobisesta kynnyksestä. Voiko olla mahdollista, että kyssän laatija on ollut niin pihalla, että luulee anaerobisen liikunnan tehottomaksi rasvanpoltossa???
 
Anssi Manninen sanoi:
No kun kyssässä annetaan liikuntamäärä ja sitten höpistään anaerobisesta kynnyksestä. Voiko olla mahdollista, että kyssän laatija on ollut niin pihalla, että luulee anaerobisen liikunnan tehottomaksi rasvanpoltossa???
Click to expand...
Kaippa kyssärin laatija on hiukan halunnut rajata pois eipäs juupas tilanteita.
Sillä jos vaikkapa vetelee maastavetoa 250kg x 3 x 10, niin nämä sarjat syövät elimistön glykogeenivarastoja, eivät rasvavarastoja.
Mutta jos saman matkan, seuravanlaiseen tottunut nostelija, nostelee verkaisesti 10kg x 3 x 250 sarjoja, on työ aerobista ja tällöin energia revitäänkin jo pääosin rasvavarastojen puolelta.
Näin luulen mä.
 
"Sillä jos vaikkapa vetelee maastavetoa 250kg x 3 x 10, niin nämä sarjat syövät elimistön glykogeenivarastoja, eivät rasvavarastoja."

Olet ymmärtänyt väärin - ilmeisesti samalla tavalla kuin kyssän laatijakin. Miinuskalorit lähtevät loppujen lopuksi joka tapauksessa rasvakudoksesta, vaikka rasvaa ei juuri liikuntasuorituksen aikana käytettäisi.
 
Saisiko tuon alkuperäisen kysymyksen nähtäville siinä muodossa kuin se pääsykokeessa oli?
 
Anssi Manninen sanoi:
Olet ymmärtänyt väärin - ilmeisesti samalla tavalla kuin kyssän laatijakin. Miinuskalorit lähtevät loppujen lopuksi joka tapauksessa rasvakudoksesta, vaikka rasvaa ei juuri liikuntasuorituksen aikana käytettäisi.
Click to expand...
Tuota noin....rasvavarastojen paikkaukseenko palautumisjuoma nautitaankin???
Meikäläinen on tyhmyyksiissään ohjannut niiden hilarit tyhjentyneiden glykogeenivarastojen täyttämiseen. :rolleyes:

Niinkuin huomaat eipäs juupas keskustelu on tälläisestä helppo aloittaa.
Tietenkin voidaan esittää erityisehtoja henkilön ruokailuun, vaikkapa poissulkemalla kaiken hiilihydraatin ravinnosta viimeisen kuukauden ajalta.
Kuitenkin jäljelle jää vielä proteiini jota elimistö käyttää tarvittaessa myös energialähteenä.

Eli kaiken kaikkiaan selkeämpää on rajata kuormitus aerobiseksi jolloinka rasva toimii pääasiallisen energialähteenä, eikä ruualla tarvitse kikkailla.
 
Oletkos Pii miettinyt, miten pikajuoksijat voivat olla niin läskittömän kireässä kunnossa? Miten se on mahdollista, kun käytännössä kaikki harjoituksensa ovat anaerobisia, erilaisia pikajuoksu- ja voimaharjoitteita?

Entä miten on mahdollista, että HIIT toimii niin hyvin kuin toimii (eli intervallireeni läsänkarkotustarkoituksessa)? Uskotko tosiaan siihen ikivanhaan myyttiin, että läski lähtee VAIN aerooppisella, matalasykkeisellä ja pitkäkestoisella liikunnalla?

Entä miten on mahdollista, että jotkut kiristellesäänkään eivät kummoisesti aerooppista reeniä harrasta ja silti kiristyvät, pelkällä punttireenillä ja ruokavalion muuttamisella? Miten se olisi mahdollista, jos läskit lähtisivät VAIN matalasykkeisellä ja pitkäkestoisella harjoittelulla?

Jos et keksi selitystä noihin em. kysymyksiin, niin suosittelen lukemaan lisää.
 
Anssi Manninen sanoi:
"Sillä jos vaikkapa vetelee maastavetoa 250kg x 3 x 10, niin nämä sarjat syövät elimistön glykogeenivarastoja, eivät rasvavarastoja."

Olet ymmärtänyt väärin - ilmeisesti samalla tavalla kuin kyssän laatijakin. Miinuskalorit lähtevät loppujen lopuksi joka tapauksessa rasvakudoksesta, vaikka rasvaa ei juuri liikuntasuorituksen aikana käytettäisi.
Click to expand...

Anteeksi nyt Anssi, mutta pakko kysyä tähän väliin; Olenko ymmärtänyt väärin, että myös anaerobisella tasolla liikuttaessa rasvaa palaa (ja paljon)? Siis tarkoitan sitä, että puhuttaessa tästä ns. rasvanpolttosykkeestä tarkoitetaan sitä, että suhteessa enemmän energiaa tuotetaan rasvasta aerobisesti. Eikö kuitenkin ole niin, että absoluuttinen rasvankulutus kasvaa myös anaerobisella tasolla liikuttaessa, mutta suhteellinen osuus vähenee, koska hiilareita aletaan polttamaan niin valtavia määriä? Quottauksessa sanot: ...vaikka rasvaa ei juuri liikuntasuorituksen aikana käytettäisi. Siis rasvaa minun käsittääkseni käytetään, mutta suurempi osuus tulee hiilareista. Saatan olla täysin väärässäkin, enkä missään nimessä epäile sanomisiasi, mutta halusin vain tarkistaa, olenko jossakin vaiheessä ymmärtänyt jutun väärin.

Kiitoksia ja anteeksi.

EDIT: Iivili kerkes jo osittain vastata, mutta silti, Anssi, jos viitsit, niin vastaa.
 
Anssi Manninen sanoi:
"
Miinuskalorit lähtevät loppujen lopuksi joka tapauksessa rasvakudoksesta, vaikka rasvaa ei juuri liikuntasuorituksen aikana käytettäisi.
Click to expand...

Mutta eikös siinä juuri kysytty kuinka paljon sitä rasvaa palaa liikuntasuorituksen aikana vai?
 
a) liikunnan aikana faktisesti energiaksi poltettu rasva = pitkät lenkit
b) liikunta, joka pienentää rasvaprosenttia säännöllisesti tehtynä = kuntopiiri

Ehkä tässä menee riitelijöillä puurot ja vellit sekaisin. Voi olla, että mä en ole itse tajunnut tätä juttua, mutta eikö "lähteekö rasvat?" ole aika moniulotteinen kysymys riippuen siitä, että rajataanko se tiukasti liikuntasuorituksen ajalliseen kestoon vai liikunnan/palautumisen/aineenvaihdunnan koko suureen sykliin? En kyllä edes tajunnut, että miten se kysymys oli muotoiltu, joten ehkä tämän voi unohtaa...
 
Se kysymys

Ensin kehysteksti, jota en tähän ala kopioimaan, arvot tehtävissä kysytyille suureille piti etsiä siitä, sitten seuraa itse tehtävä:
Tehtävä 10
a) Kuinka paljon ylimääräistä energiaa henkilölle on kertynyt rasvan muodossa vuoden aikana?
b) Kuinka monta kilogrammaa rasvaa henkilö laihtuu kahdeksan viikon kuurin aikana, kun oletetaan, että sauvakävelyn kuormittavuus ei nouse anaerobisen kynnyksen yli?
c) Miten henkilön painoindeksi ja lihavuusluokitus muuttuvat kahdeksan viikon laihdutusjakson aikana?
d) Pohdi liikunnan merkitystä henkilön laihdutusohjelmassa. Perustele vastauksesi.

Että semmonen kyssäri. Laatijan mielestä varmaankin aerobinen polttaa rasvaa tehokkaammin, mutta toisaalta kehystekstissä puhuttiinkin 55v. naishenkilöstä, joka diettaa samalla, joten ehkä laatija on ajatellut, että kyseinen henkilö ei ala HIIT:iä sauvojen kanssa tekemään ;)

Tämän lisäksi tosiaan tehtävä 2:ssa kysyttiin luustolihasten energialähteistä pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana ja näiden solutason mekanismeista. Ihan hyviä kysymyksiä sinänsä, valitettavasti vain vastaustila oli aika aneeminen, eikä kovin pitkiä tai kattavia vastauksia pystynyt niihin väkertämään.
 
Mun mielestä ton been sisäinen logiikka ei väitä, että anaerobinen ei polttaisi rasvaa. Ihan hyvin siinä voisi olla jatkokyssä "Kuinka monta kilogrammaa rasvaa henkilö B. laihtuu kahdeksan viikon kuurin aikana, kun oletetaan, että sauvakävelyn kuormittavuus nousee anaerobisen kynnyksen yli?

Onkohan ehkä pikkuisen vainoharhaista nähdä implisiittisiä merkityksiä jossain pääsykoekysymyksissä...
 
iivili sanoi:
Oletkos Pii miettinyt, miten pikajuoksijat voivat olla niin läskittömän kireässä kunnossa? Miten se on mahdollista, kun käytännössä kaikki harjoituksensa ovat anaerobisia, erilaisia pikajuoksu- ja voimaharjoitteita?

Entä miten on mahdollista, että HIIT toimii niin hyvin kuin toimii (eli intervallireeni läsänkarkotustarkoituksessa)? Uskotko tosiaan siihen ikivanhaan myyttiin, että läski lähtee VAIN aerooppisella, matalasykkeisellä ja pitkäkestoisella liikunnalla?

Entä miten on mahdollista, että jotkut kiristellesäänkään eivät kummoisesti aerooppista reeniä harrasta ja silti kiristyvät, pelkällä punttireenillä ja ruokavalion muuttamisella? Miten se olisi mahdollista, jos läskit lähtisivät VAIN matalasykkeisellä ja pitkäkestoisella harjoittelulla?

Jos et keksi selitystä noihin em. kysymyksiin, niin suosittelen lukemaan lisää.
Click to expand...
Nojaa... nuo esittämäsi asiat eivät liity oikein jutun aiheeseen.
Kyseessähän oli lääkiksen pääsykokeeseen liittyvä kyssäri, eikä pakkotoistolaisten hyväksi havaittuja menetelmiä käsittelevä aihe.
Tällöin täytyy koittaa eläytyä sen mukaan.

Minulla ei tosin ole tämänpäivän virallisesta ravintosuositusfilosoviasta tietoa, että onko se sama mitä jokunen vuosi sitten oli.

Tästä johtuen oletin vastausta rustatessani linjan pysyneen samana.
Suosituksethan olivat hilarit 55-60% rasva 30-25% ja protsku 15%
Ja koska jälleen ei ole tietoa, niin olettelimpa sujuvasti tämän olevan myös lääkiksen virallinen linja...vaan mitenkähän tuo urheilulääketiede..hmm :rolleyes:

Kun elimistön glykogeenivarastot (lihaksisto ja maksa) ovat täynnä ei syödylle hiilihydraattille löydy paikkaa jonne se voitaisiin varastoida käyttöä odottamaan. Tällöin elimistö muuttaa tämän ylimäärän rasvaksi jolle taasen varastotilaa löytyy yllin kyllin.
Pelkkä perusaineenvaihdunta syö molempia varastoja. Mutta koska ruuan hiilihydraattipitoisuus on korkea ei glykogeenivarastot pääse vajenemaan. Vaikka elettäisin pienillä miinuskaloreilla.

Kun elimistöä aletaan kuormittaa alkaa rasvan osuus kokonaisenergian tuotossa kasvaa.
n.60 % maksimisykkeen kieppeillä on rasvan kulutus suurimmillaan.
Jos taasen liikuntasuorituksena käytetään vaikkapa aikaisemmin tuomaani anaerobista esimerkkiä ottaa elimistö energian tähän glykogeenivarastoista.
Kun lihakset alkavat imemään verenkierrosta lisää hilaria, alkaa maksa purkamaan omaa varastoaan.
Eli tässävaiheessa lähes koko työ tuli tehtyä hiilihydraattien voimalla.
Kun liikuntasuorituksen jälkeen syödään korkeahiilihydraattipitoista ruokaa palautuu elimistön glykogeenivarastot täyteen hiilihydraatin voimalla.

Jos ko. liikunta olisi suoritettu aerobisen vaihtoehdon mukaisesti, olisi elimistön glykogeenivarastot suorituksen jälkeen paljon täydemmät. Tällöin korkeanhiilihydraatin ruoka olisi muutattanut osan hilareista rasvaksi.
Eli suurempi osuus ruuan energiasta olisi kiertänyt rasva-aineenvaihdunnan kautta.

Eli tälläistä ajoin takaa.
Nuo iivilin esilletuomat asiat kuuluvat eri gategoriaan....haluatko tosissaan että keksin selitykset myös esittämiisi asioihin? :rolleyes:
 
Back
Ylös Bottom