- Liittynyt
- 21.12.2005
- Viestejä
- 786
Tuli tolla laki24.fi palstalla vastaan tälläinen mielipide rikosasian sovittelusta
http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=15850
"Sovittelu on sitä, että pahoinpitelijä ja uhri pannaan sovittelijan kanssa keskustelemaan siitä, kuinka paha olo pahoinpitelijällä oikein onkaan. Eikä nyt ole tarpeen viedä asiaa oikeuteen, kun ei jäänyt pysyviä (lue: näkyviä) vammojakaan. Lopputulos on se, että pahoinpitelijälle keksitään sen seitsemän sortin terapiat ja kivat harrastukset (ilmaiset) ja uhri saa ihan itse ja omalla rahalla selvitä peloistaan ja murheistaan. Näin täällä Hämeessä ainakin tehdään. Siis soviteltava juttu ei mene oikeuteen ja tekijä jää täysin ilman rangaistusta. Älä ikinä suostu siihen!!!"
Itselläni on hieman erilainen kuva tuosta menettelystä ja ensimmäinen sovittelutapaaminen parin viikon kuluttua.
Olen siis itse ollut pahoinpitelyn uhrina ja tapahtumalle on parikin todistajaa. Se mitä ennen lyöntiä tapahtui menee kategoriaan "liikaa testosteronia baarissa =(", mutta asiaan oleellinen seikka on se että vastapuoli löi ja minä en. Ajattelinkin nyt katsella mitä sovittelussa käy ja miten paljon vastapuoli arvostaa sitä, ettei rekisteriin tulisi merkintää.
Arvioidaan siis korvaukset ja kulut "hieman" yläkanttiin ja katsotaan mitä tapahtuu. Itse en todellakaan ajatellut sääliä pahoinpitelijää, mutta enemmän minua kiinnostaa saada enemmän rahaa lompakkooni kuin kaverille joku 2 kk ehdollinen tuomio.
Onko muilla kokemuksia/mielipiteitä sovittelusta? Mielestäni se on ihan ok tapa hoitaa tälläisiä lievempiä tapauksia. Säästyy tuomioistuimilta aikaa tärkeämpien juttujen hoitamiseen. Ja tietysti jos sopua ei tule niin ainahan sitä voi keskeyttää sovittelun ja siirtyä käräjille.
Nuorempana olisin tapauksen jälkeen sanonut kavereille, että "näkisitpä sen toisen kaverin naaman", mutta nykyisin ajattelin toteuttaa lausetta "näkisitpä sen toisen tilin saldon..."
http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=15850
"Sovittelu on sitä, että pahoinpitelijä ja uhri pannaan sovittelijan kanssa keskustelemaan siitä, kuinka paha olo pahoinpitelijällä oikein onkaan. Eikä nyt ole tarpeen viedä asiaa oikeuteen, kun ei jäänyt pysyviä (lue: näkyviä) vammojakaan. Lopputulos on se, että pahoinpitelijälle keksitään sen seitsemän sortin terapiat ja kivat harrastukset (ilmaiset) ja uhri saa ihan itse ja omalla rahalla selvitä peloistaan ja murheistaan. Näin täällä Hämeessä ainakin tehdään. Siis soviteltava juttu ei mene oikeuteen ja tekijä jää täysin ilman rangaistusta. Älä ikinä suostu siihen!!!"
Itselläni on hieman erilainen kuva tuosta menettelystä ja ensimmäinen sovittelutapaaminen parin viikon kuluttua.
Olen siis itse ollut pahoinpitelyn uhrina ja tapahtumalle on parikin todistajaa. Se mitä ennen lyöntiä tapahtui menee kategoriaan "liikaa testosteronia baarissa =(", mutta asiaan oleellinen seikka on se että vastapuoli löi ja minä en. Ajattelinkin nyt katsella mitä sovittelussa käy ja miten paljon vastapuoli arvostaa sitä, ettei rekisteriin tulisi merkintää.
Arvioidaan siis korvaukset ja kulut "hieman" yläkanttiin ja katsotaan mitä tapahtuu. Itse en todellakaan ajatellut sääliä pahoinpitelijää, mutta enemmän minua kiinnostaa saada enemmän rahaa lompakkooni kuin kaverille joku 2 kk ehdollinen tuomio.
Onko muilla kokemuksia/mielipiteitä sovittelusta? Mielestäni se on ihan ok tapa hoitaa tälläisiä lievempiä tapauksia. Säästyy tuomioistuimilta aikaa tärkeämpien juttujen hoitamiseen. Ja tietysti jos sopua ei tule niin ainahan sitä voi keskeyttää sovittelun ja siirtyä käräjille.
Nuorempana olisin tapauksen jälkeen sanonut kavereille, että "näkisitpä sen toisen kaverin naaman", mutta nykyisin ajattelin toteuttaa lausetta "näkisitpä sen toisen tilin saldon..."