Sotaelokuvat

[demoni]

"Etulinjan edessä" en ole vielä nähnyt. Onkos se katsomisen arvoinen elokuva?

Mun mielestä ihan jees, ainakin kerran katsottava. En yhdy tähän:

Mun mielestä ei. Tuolla leffa-threadissa jo haukuinkin näyttelijöitä yms. Puiseva ja tylsä.

-

-Wheels of terror - kuolema telaketjuilla -87
pohjautuu Sven Hasselin kirjaan.

-Sissit -Mikko Niskasen ohjaus Paavo Rintalan Sissiluutnatista. -63

-Zulu -Britit sotii zulujen kanssa -64

 

[FINSGT]

Treeni virkistää muistia.

- Patton oli ihan mielenkiintoinen elokuva. Valotti mukavasti panssari sodankäyntiä WWII:ssa. Patton oli muutenkin aika mielenkiintoinen persoona ja suuri auktoriteetti. Muistaakseni luin jostain Patton suunnitteli itse panssarijoukoilleen varustuksen. Suosittelen.
- Private Ryan: loistava alku kohtauksineen
- Vanhempi Tuntematon Sotilas: ihan helmi ja kuuluu jokaisen yleissivistykseen.
- Behind Enemy Line: aivan paska Owen Wilssoneineen. Kuka tahansa vois olla uskottavampi hävittäjälentäjä. Pohjautuu löyhästi tosi tapahtumiin.
- Tears of the Sun: mielenkiintoinen tuttavuus sillä, Afrikan julmuuksista ei ole tehty hirveesti leffoja. Plussaa nykyaikaisista varustuksesta.

Sitten on tullu katottua paljon tämän genren elokuvia joiden nimeä en edes enää muista.

 

[unreal]

Jeba, paljon sotaleffoja tulee katottua, omia suosikkeja:

- Platoon
- Band of brothers
- The Thin Red Line
- Apocalypse Now
- Full Metal Jacket

 

[kisskiss]

Mä tykkään kyllä paljon Band of Brothersista, varsinkin sen tehosteista ja kuvauksesta.

Tää Etulinjan edessä oli mun mielestä aika mitäänsanomaton.

 

[dogi]

The Longest Day
Stalingrad
Das Boot
Bridge too far

 

[Ugga]

Hyökkäykset sekä suomalaisten että venäläisten taholta ovat kuin suoraan keskiajalta, missä hyökkäykset tapahtuu keskellä aukeaa kenttää tiiviissä muodossa etenemällä.

No minkäs sille voi että neuvostoliittolaisten päähyökkäystaktiikka noina aikoina oli "ihmis-aalto", kiitos tästä kuuluu itse teräsmiehelle Stalinille joka pisti aboutti jokaisen pätevän upseerin mullan alle tai siperiaan kolmekymmentä luvun lopussa.
Ei se ole elokuvan vika jos, noin oli asiat oikeastikkin.

Talvisota on kiistatta paras kotimainen sotaleffa, eikä se huonosti pärjää kansainvälisessäkään vertailussa.

 

[Sisyfos]

Vielä mainitsematon Kwai-joen silta iski ainakin juniorina kovasti.

 

[Volcano]

Hyökkäykset sekä suomalaisten että venäläisten taholta ovat kuin suoraan keskiajalta, missä hyökkäykset tapahtuu keskellä aukeaa kenttää tiiviissä muodossa etenemällä. Hauskin on ehkä kohta, jossa suomalaiset jahtaavat venäläisiä valtavana laumana koivikossa juosten vieri vieressä. Tai kohta jossa Hämeenkyrön pojat hyökkäävät juuri keskeltä avointa peltoa yhdessä klimpissä. Kohtaukset olisivat uskottavia, jos unohtaisi, että kummallakin puolella on käytössä tuliaseita, jopa konetuliaseita.

Virheitä toki kaikissa sotaelokuvissa riittää. Toisissa enemmän toisissa vähemmän...

Venäläisten jalkaväen taktiikka talvisodan alussa oli nimen omaan tuota. Eli tultiin pystyssä kohti ja usein vielä upottavassa lumessa ilman suksia. Myös muu varustus oli usein olosuhteisiin sopimaton. Näin kertoili mm. edesmennyt isoisäni, joka oli talvisodan veteraani. Suomalaisten kohdalla ongelmana oli tykistön ampumatarvikkeiden riittämättömyys, jolloin ei saatu riittävää tulitukea hyökkäyksiin.

Mutta tuo oli jo hiukan

Hienoja sotaelokuvia ovat mielestäni mm. Platoon, Full metal jacket, Deer hunter ja Cross of iron. Sitten oli vielä sellainen kuin Stalingrad, ohjaajaa en muista, mutta tämä elokuva käsitteli Stalingradin taisteluja nimenomaan saksalaisesta näkökulmasta.


edit: Ugga ehtikin ensin.

 

[Fat Rat]

Mites tänne ei ole vielä mainittu genren kovia klassikoita.

Guns Of Navarone
-aivan päällikkö leffa. Kaikkien, jotka pitää sotaelokuvista on pakko nähdä tämä.

Eagle Has Landed
-kts. edellinen

Where Eagles Dare
-kts. edellinen

Muista mainitsemattomista hyvistä leffoista tulee mieleen Escape From Sobibor.

Tuo Thin Red Line pitäis kattoa joskus. Aikoinaan kun vuokrasin leffan niin nukahdin kesken kaiken ja jäi kattomatta. Ainakin se on kehuja kerännyt.

IMO tuo Tigerland oli kyllä aivan paska. En edes muista leffasta mitään, vain sen että se oli paska. Tears Of The Sun oli kans aika tasapaksu. Cross Of Iron oli tylsä.

Se kaikkien aikojen paras on kuitenkin Ryan leffoista puhuttaessa.

 

[Willie]

Hyökkäykset sekä suomalaisten että venäläisten taholta ovat kuin suoraan keskiajalta, missä hyökkäykset tapahtuu keskellä aukeaa kenttää tiiviissä muodossa etenemällä. Hauskin on ehkä kohta, jossa suomalaiset jahtaavat venäläisiä valtavana laumana koivikossa juosten vieri vieressä. Tai kohta jossa Hämeenkyrön pojat hyökkäävät juuri keskeltä avointa peltoa yhdessä klimpissä. Kohtaukset olisivat uskottavia, jos unohtaisi, että kummallakin puolella on käytössä tuliaseita, jopa konetuliaseita.

Virheitä toki kaikissa sotaelokuvissa riittää. Toisissa enemmän toisissa vähemmän...

Jalkaväen tulivoima on rynnäkkökiväärin yleistyttyä arviolta 5-kertainen kuvattuun aikaan verrattuna, joten nykyaikana nuo kohtaukset saattavat vaikuttaa uskomattomilta. Neuvostoliiton jalkaväen ohjesääntö oli kuitenkin vanhentunut jo Talvisodan alkaessakin, ja miehiä käveli "rivissä" suomalaisten ammuttavaksi varsinkin sodan alussa. Elokuvassahan käydäänkin seuraavanlainen dialogi:
"Kuinkahan kauan se yrittä suoraan tulla, ja aivan pystyssä?"
"Niillä on sellainen jalkaväen ohjesääntö, ei ne... ne ei saa sitä hevin muutetuks."
Suomalaisten en muista toimineen elokuvassa vastaavasti, mutta tuohon aikaan on toki hyökkätessä ollut käytössä vielä rynnäkkö. Hyökkäysjoukon päästyä tarpeeksi lähelle vihollisen asemia komennettiin usein "RYNNÄKKÖÖN!", jolloin jokainen mies nousi asemastaan ja säntäsi pistin tanassa suoraan vihollista päin. Taistelukosketus on varmasti pidetty tuolloinkin niin pitkään kuin mahdollista, vaikka tavoitteeseen oltiinkin jo päästy. Nykyäänhän rynnäkön poistuttua ohjesäännöstä myöskään pistimien käyttöä ei enää varusmiehille opeteta. Elokuvassa kuvattu Äyräpään taistelu puolestaan päättyi suomalaistappioihin tykistövalmisteluiden epäonnistuttua, ei avoimen maaston käyttöön. Avoimessa maastossakin on hyökättävä jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

 

[hyrre]

Tässä nyt muutama mikä tuli mieleen:

:3: Talvisota oli kyllä ihan viihdyttävä leffa. Juoksentelut oli tosiaankin hauskoja

:5: Das Boot, sukellusveneleffojen kunkku, hyvä kuvaus sukellusvenesotimisesta

:2: In Enemy Hands, Das Bootin jälkeen aika köyhä leffa

:5: Dirty Dozen, ehdoton klassikko, hauskakin

:4: Enemy At The Gates, mukavaa viihdettä, hyvä juoni ja olen aina tykännyt tarkka-ampujista :D

:5: Pelastakaa sotamies Ryan , loistava alkukohtaus, muutenkin leffa on mukavaa katseltavaa

4 tähtee Stalingrad , realistinen kuvaus sodasta, näyttää hyvin sodan ankeuden ja kurjuuden

3 tähtee Windtalkers , muutamia mukavia kohtauksia, jäi kuitenkin kaipaamaan jotain

3 tähtee Apocalypse Now, tylsä, mukava tunnelma, mutta pitkäveteinen

Pitää nyt vielä mainita, että World At War on ehdottomasti paras WW II dokumenttisarja

 

[IronMind]

Omasta mielestä OK matskua:
Das Boot
Rautaristi
Länsirintamalta ei mitään uutta
Rukajärven tie
Talvisota

Ja joojoo, realismi nyt ainakin Rukajärven Hollywood-kohtauksista on aika kaukana, mutta viihteenä minusta oli ihan jeppiskamaa.

Jenkkipätkistä en monestakaan pidä niissä usein harrastetusta älyttömästä tapahtumien vääristelystä ja jeejeejenkit-meiningistä. Eli jotenkin tapahtumat on aina vängätty niin, että kaikki oli taas kerran vain jenkkien ansiota ja muunmaalaisia näkyy ehkä hyvällä onnella 2kpl koko leffan aikana. Sama tosin pätee tietty myös suomalaisiin sotaelokuviin eli pahemmin ei saksalais- tai venäläisnäkökulmaa näytetä.

 

[happo]

Where Eagles Dare
Guns Of Navarone
Eagle Has Landed
Das Boot
Tora tora tora
Band of brothers
Full Metal Jacket
Tuntematon sotilas

Ja moni muu.

 

[pek]

Ite lämpesin aika paljon elokuvaan nimeltä The Thin Red Line. Saattaa tuntua ehkä vähän tylsältä eikä tässä ole kyse perinteisestä sotaelokuvasta, mut kandee vilkasta.

 

[Proteos]

Band of Brothers on huippu kokoelma... myös itseltäni löytyy dvd:t hyllystä.

Muita mitä tulee mieleen on Enemy at the gates ja eilen tv:stä tullut We were soldiers.

 

[Mize]

The Longest Day
Stalingrad
Das Boot
Bridge too far

Tässähän tuli heti neljä omaakin suosikkiani :thumbs: Talvisota elokuvasta myös olen aina pitänyt.

Sotaelokuvat ovat aina olleet suosikkejani ja niitä on tullut katseltua lukuisia. WWII on yllättäen se suosikkiaihe, mutta kyllä esim. Vietnamin sodastakin on tehty hienoja leffoja. Kirjoja tulee myös luettua paljon kyseisistä aiheista.

Longest Day on hieno elokuva kun osaa ottaa huomioon milloin se on tehty. Stalingradin voisi vaikka katsella taas viikonloppuna, edelliskerrasta alkaakin olla jo pian vuoden verran aikaa. Stalingradin katsomista suosittelen kaikille sotaelokuvista pitäville, yksi parhaita mitä olen katsonut. Mukava katsoa saksalaista sotaelokuvaa, koska jenkkien tekeleet kun ovat valitettavan usein samanlaisia tietyiltä osin. Das Bootista nyt ei taida tarvita edes mitään kertoa

 

[Seagram]

Kiinnostaisi nähdä uudestaan yksi itseäni lapsena kovasti järkyttänyt filmi, se tuli telkkarista n. 20 vuotta sitten ja nimi on sattuneesta syystä unohtunut.
Filmi sijoittuu ww2:teen , ja siinä kuvattiin venäjän ja saksan mittelöitä.
Leffa oli kuvattu lapsisotilaan(oisko sillä ollut rumpu) silmin. Ja sisälsi ainakin kohtauksen missä siiviilejä on teljetty latoon(tai vastaavaan) ja sakut heittelee varsikäsikranaatteja sisälle. Toi olisi "hauska"nähdä uudestaan jos vain nimi olisi tiedossa.

Rautaristi teki myös aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen.

 

[Arvid]

Kaikki sotaa romantisoivat pätkät ovat mielestäni todella perseestä, en juurikaan arvosta We were soldiers -tyyppistä macho-kunnia -hehkutusta.

Paras: Apocalypse Now
Muita hyviä mitä muistan:
Das Boot
Tuntematon solttu
Tigerland
Full Metal Jacket
Saving Private Ryan (alkukohtaus)

Band of Brothers ja loputkin World at Wareista pitäis jaksaa katsella...

 

[RRKalle]

Henk.koht. ymmärrän miksi joku pitää Private Ryanista ja BOB:stä, mutta omalla listallani ne ovat aika kuraa. Molemmista paistaa niin selkeästi läpi sellainen tekemällä tehty sodan muka kauhistelu ja pinnan alla ovatkin sitten älytöntä sankari, äijä, sota, macho, glorifiointia. Jotenkin tökkii se epäaitous, olisivat edes rehellisesti viihdettä.

Pidän kyllä sotaleffoista, mutta sellaisista jotka ovat joko rehdisti viihdettä (Likainen tusina) tai sitten oikeasti kantaaottavia ja jotenkin shokeeraavia(Kauriinmetsästäjä).

Meinaa kyllä purskahtaa nauruun aina kun joku sanoo samassa lauseessa todenmukainen ja esim. Black hawk down/We werw soldiers/Saving private Ryan. Ei se että jossain vaiheessa leffaa kuolee omiakin miehiä tee leffasta automaattisesti realistista.

Ja omat suosikkini(jotkut ovat kyllä osin sellaisia joita äsken haukuin ):

Tuntematon
Stalingrad
Likainen tusina
Apocalypse Now
Full metal jacket
Rukajärven tie(aika paska muuten, mutta kirotun kauniita maisemia ja muutama tosi hyvä näyttelijä)

 

[Crusader]

Itse en oikein perusta tuosta We were soldiersista, aika epäuskottavia kohtauksia mm. se gun-ho wanha ukko pistooleineen ja ylipäänsä se, että esim. Moore pasteeraa luotisateessa lähes suojautumatta halki elokuvan, vaikka ranskalaisten komentava upseeri ymmärrettiin ampua ensimmäisenä. Onhan se kai mahdollista että tilanne meni noin, mutta jotenkin ihmeelliseltä se vaikutti kun porukka makoilee pitkin aroa ja ammuskelee joka suuntaan, hiekkasäkkejä jostain ilmestyi mutta muuten ei vaikuttanut olevan mitään poteron tyylisiäkään kaivettuna. Ilmeisesti taistelu ei kestänyt vuorokauttakaan, mutta Mooren huolenaiheena oli että "vesi on lopussa", joka sai tilanteen näyttämään pahalta.

Band of brothers on kyllä aivan loistava (saanut muuten imdb:ssä painotetun arvosanan 9.5, melkein neljästätoistatuhannesta äänestä yli 78% on kymppejä, uskomaton jakauma). Apocalypse now ja Platoon ovat myös hienoja vietnam-kuvauksia, en pitänyt tuosta Full metal jacketin paikoin epätodelliselta tuntuneesta kuvauksesta hirveästi, vaikka hyvä leffa toki sekin.