Pakko mun on siirtyä pimeälle puolelle ja olla ainakin osittain Miken kanssa samaa mieltä.
Ihminen nyt vain on luonteeltaan sellainen, joka ajattelee omaa parastaan ja vasta sitten muita. Länsimaissa ei ole totuttu mihinkään populaatiota rajulla kädellä vähentäviin pöpöihin, niiden on tiedetty vain esiintyvän jossain kehitysmaissa. Ollaan niin ylimielisiä, ettei tajuta sen voivan levitä joka paikkaan. Ja nyt kun se sitten leviää maailmanlaajuisesti, ovat lähinnä länsimaalaiset aivan paniikissa. Nyt sitten sysätään rahaa asian tutkimiseen ja lääkkeiden kehittämiseen. Tätä ei ikimaailmassa tapahtuisi kehitysmaassa leviävän pöpön parantamiseen.
Olihan tuo aika surullisen koomista seurata esimerkiksi tsunamin uutisointia. Länsimaalaisiahan siellä kuoli kokonaislukuun nähden hiiren paskan kokoinen osa. Alkuperäiskansoista ei mainittu juurikaan, vaikka heitä taisi kuolla kymmeniä ellei satoja tuhansia, en muista tarkkaan. Heti tämän jälkeen koko länsimainen maailma herää eloon ja on yhtäkkiä niin lämmin ja välittävä. Jos siellä ei olisikaan ollut yhtään ulkomaalaista lomilla kun tsunami iski? Kiinnostaisiko ketään oikeasti? En usko.
Sama syyskuun 11. päivän iskuissa. Jos tuo olisi tapahtunut ähläm sähläm countryssä ilman länsimaisia uhreja, ketä kiinnostaisi? Nyt kaikki ovat vain teennäisiä ja muka välittävät.
Toki ymmärrän, että itsekkin kiinnitän huomiota onnettomuuksiin jne jotka tapahtuvat lähellä itseä. Jos uutisissa sanotaan Afrikassa kuolleen 200.000 ihmisen kun puu kaatui päälle, en minä istahda tuolille kuuntelemaan tarkemmin, saati ala soittelemaan tutuille ja jeesustelemaan kuinka kauheata tuo oli. En usko myöskään, että vastaavasti nämä kehitysmaalaisetkaan pahemmin meidän asioista ovat kiinnostuneita.
On tietysti olemassa ihmisiä jotka oikeasti välittävät lähes jokaisesta jolla on asiat huonosti, nämä ovat hienoja ihmisiä. Mutta joku raja kaikella, tämä nykytouhu on todella teennäistä.
